European Percid Fish Culture (https://www.epfc.net/) ja Inagro (http://inagro.be/inagro_en/)
järjestivät viisipäiväisen työpajan 11.9.-15.9.2017, jossa aiheena oli kuhan alkutuotanto (mädin tutkiminen, lypsy, hedelmöitys ja mädin laadun tutkinta). Työpaja järjestettiin Inagron kiertovesitutkimuslaitoksessa Belgiassa. Kurssin järjestäjänä ja organisaattorina toimi Stefan Teerlinck (Inagro) ja kurssin asiantuntijoina toimivat Daniel Żarski (UWM) sekä Uros Ljubobratović (NARIC). Työpaja muodostui teorialuennoista sekä käytännön harjoitteista ja tutkimuksista. Työpajan tarkoituksena oli antaa uusia näkemyksiä liittyen kuhan alkutuotantoon, keskustella sekä vaihtaa informaatiota osallistujien kesken.


Tietoja Inagron kiertovesilaitoksesta

• Laitos käyttää pohjavettä ja vesijohtovettä --> Vuorokautinen vedenkäyttö n. 15 m3
• Laitoksella on:
  - 2 erillistä järjestelmää emokaloille vuodenaikojen manipuloimiseksi
  - Haudontajärjestelmä
  - Alkukasvatusjärjestelmä (n.2 cm saakka kasvatus)
  - 5 kpl ”jatkokasvatus/ koejärjestelmiä”
  - Artemian kasvatusjärjestelmä
• Kaikissa järjestelmissä on kiertovesitekniikka: rumpusiivilä, MBBR, ilmastus, hapetus ja UV.
• Järjestelmät sijaitsevat eristetyissä huoneissa, joissa ilmaa ja vettä voidaan jäähdyttää tai lämmittää
• Laitos on erikoistunut kuhan alkutuotantoon: emokalojen pito, out-of-season menetelmä, mädinhaudonta, starttiruokinta, jatkokasvatus koeluonteisesti
• Rehuina laitos käyttää mm. Europ flotin, Coppensin, Skrettingin ja INVEn rehuja

Inagron kasvatusaltaita

Tietoja Inagron emokalojen kasvatuksesta (v.2015 -->)

• Tuotu syyskuussa 2015 Inagroon:
  - Määrä 3000 kpl, 10 g keskipaino
  - Poikaset ostettu Viskewekerij Valkenswaard-yhtiöltä Belgiasta
• Ensimmäinen vuosi: kasvatus 24-asteessa ja 24h valaistus (10-20lux, valaistus veden pinnalla verkon alla)
  - Rehuna Europ flot 2-7mm (56% proteiini/16% rasvaa)
  - Joka toinen tunti ruokinta 10-15min ajan, 24h/päivä
  
• 2016 toukokuussa emokalaparvivalinta:
  - 300 kalaa valittiin; muodon ja kasvunopeuden perusteella (isoimmat kalat)
  - Toukokuusta 2016 lähtien ruokittu INVE emokalarehulla ennen talveen siirtymistä
  
• 2016 syyskuussa toinen emokalaparvivalinta:
  - 150-200 kpl
  - laitettu talvehtimishuoneeseen ja ruokittu INVE rehulla (rajoitettu ruokinta)
  - Emokalojen ruokinta 3-4 krt viikossa, ruokinta lopetetaan ennen talvea

Talvehtimishuone

Valaistus:

• Ensimmäinen vuosi jatkuva 10-20 lux valaistus (kasvatusvesi 24-astetta)
• Ensimmäisen vuoden jälkeen, kun lämpötilamanipulointi aloitetaan, siirrytään jäljittelemään luonnonmukaista valorytmiä
• Laitokselle on asennettu maaliskuussa 2017 TMC valot, joilla päivänpituutta jäljitellään, ennen sitä käsin klo 8 valot päälle ja klo 17 pois päältä 

Emokalojen veden lämpötilan manipulointi 1v. alkaen:



Tietoja vastakuoriutuneiden poikasten starttiruokinnasta:

• 225 litran altaassa, 60cm halk 80cm korkea
• Tiheys 100 kpl/l
• Vedenlämpötila 16,5 astetta
• Valaistus: valot päälle 9.30, pois 21.30
• Automaatit artemian ja kuivarehun ruokkimista varten
• Automaattinen puhdistaja altaan sisällä (1-2 krt/vrk puhdistaa)
• Tuloputki: reikiä veden yläpuolella ja pohjalla
• Pintapoisto ja keskipoisto
• Tulvimishälytys joko altaassa

Starttiruokinta-allas

Starttiruokintaprotokolla (päivät 3-31 kuoriutumisen jälkeen):


DAH = päiviä kuoritumisen jälkeen, AF & EG = artemialaatuja, kuivarehuina kokeiltu mm. Gemma Micro ja INVE

Työpajan ohjelma 11.9.-15.9.2017:



Kurssin aikana harjoiteltiin käytännössä seuraavia aihealueita:

• Hormoni-injektoinnit
• Mätinäytteenotto ja -tutkiminen
• Lypsyprotokolla
• Sukujohtimen sidonta
• Ovulointi & lypsäminen
• Mädinlaadun tutkiminen
• Hedelmöitys
• Takertuvuuden poisto
• Haudonta
  
• Poikasten kuoriuttaminen

Hormoni-injektoinnit
Talvijakson (5-asteinen vesi) jälkeen veden lämpötila nostetaan 1-2 viikon aikana n. 12- asteeseen, jolloin annetaan koiraille ja naaraille hormoni-injektiot:

• Naaraiden annos – hCG (istukkahormoni): 500 IU/ kg kalaa
• Urosten annos – hCG (istukkahormoni): 250 IU/kg kalaa

Istukkahormonia (hCG)

Injektiot annetaan ensin uroksille ja 24h kuluttua naaraille (injektioliuosta 1 ml/ kalakg). Urokset vastaavat 1-10 päivän kuluessa injektoinnista, ja kun urokset alkavat luovuttamaan maitia, sitä voidaan lypsää useampana peräkkäisenä päivänä (noin viikon ajan).

Naaraiden ovulointi alkaa noin 4-8 päivän kuluessa injektoinnista (jos injektointi suoritetaan mädin ollessa 1-vaiheessa).

Yleisimmät injektointikohdat ovat selkälihakseen tai vatsaonteloon.


Injektointi selkälihakseen


Injektointi vatsaonteloon

Mätinäytteenotto ja -tutkiminen
Naaraiden injektointien jälkeen odotetaan 4 vuorokautta, jonka jälkeen otetaan silikonikatetrilla (1,5-2,0 mm) näyte kehitysvaiheen tutkimista varten.

Näyte laitetaan petrimaljalle, johon lisätään kirkastusliuosta (70% etanolia – 36% formaliinia – 99,5% etikkahappoa (glacial acetic acid), suhteessa 6:3:1).

Tämän jälkeen varhaismunasolun kehitysvaihe tutkitaan mikroskoopilla.

Mätinäytteenoton vaiheet:
1. Katetrointi
2. Näyte petrimaljalle --> välittömästi kirkastusnestettä maljalle ja sekoitus
3. Mikroskoopilla kehitysvaiheen tutkiminen


Mätinäytteenotto katetrilla (vas.) ja näytemaljoja (oik.)


Mätinäytteet tutkitaan mikroskoopilla, ja määritellään varhaismunasolun kehitysvaihe (I-VII). Vaihe VII on ovulaatio.
Jokainen vaihe kestää n. 20 h:




Lypsyprotokolla
Hormoni-injektio annetaan kun mäti on I-vaiheessa --> Kalojen annetaan olla 4 vrk rauhassa --> mädin kehityksen tutkiminen --> jos mäti on VI-vaiheessa tällöin sukujohdin sidotaan kiinni, ettei kala laske mätiä altaaseen --> ovulaation alkamisen tarkastaminen 4 tunnin välein --> lypsy aloitetaan, kun kala ovuloi (VII vaihe)

Jos 4 vrk jälkeen mäti ei ole VI-vaiheessa, tällöin kalan annetaan olla 24h rauhassa ja kokeillaan uudestaan 24h päästä --> jos kala on VI-vaiheessa niin sukujohdin ommellaan kiinni, jonka jälkeen tarkistetaan 4h päästä ovuloiko kala. Jos
kala ei ovuloi niin uudelleen tarkastus 4h välein ovulointiin asti.

Sukujohtimen sidonta
Käytetään merimiessolmua, jonka väliin lanka helpottamaan solmun avaamista. Lanka otetaan pois vasta kun kala kunnolla ovuloi, eli kun lypsy aloitetaan.


Sukujohtimen sidonta



Sukujohtimen sidontaa

Ovulointi, lypsy ja mädinlaadun tutkiminen
Kun kala ovuloi (mäti tulee ”vapaasti” lypsettäessä), sukujohtimen ommel poistetaan ja mäti lypsetään. Lypsetystä mädistä otetaan näyte petrimaljalle --> lisätään vettä ja katsotaan ”aktivoituuko” mäti = painuuko mädin kuori kasaan.


Mädin lypsyä


Mädin "aktivoitumistesti"

Tutkitaan mikroskoopilla onko paljon mäti tasalaatuista = samassa kehitysvaiheessa mahdollisimman paljon mätijyviä ja mädin öljypisara yhtenäinen.

Jos mäti aktivoituu, eikä ole paljon öljypisaran pisaroitumista, mätierä hedelmöitetään.

Hedelmöitys
Naaraiden lypsyn jälkeen uroksista maiti otetaan katetrilla. Maidin tulisi olla kermamaista, jolloin siittiöiden liikkuvuus on yleensä hyvä. Maitia käytetään 1-3 ml/ 100g mätiä.


Maidinotto katetrilla

Hyvälaatuiset mädit hedelmöitetään (yleensä yhden kalan mäti on yksi hedelmöityserä). Yhden mätierän hedelmöittämiseen käytetään noin kolmen uroksen maitia. Hedelmöitysasteen arvioiminen kannattaa tehdä n. 72h kuluttua hedelmöityksestä.

Hedelmöitys toteutetaan kuivahedelmöityksenä:
1. Maiti sekoitetaan mätiin
2. Lisätään vettä ja sekoitetaan 1min, jonka jälkeen lisätään lisää vettä ja jatketaan sekoittamista 1 min
3. Mädin huuhtelu useaan kertaan vedellä
4. Mäti turpoaa noin 30min, jonka jälkeen takertuvuus alkaa --> takertuvuuden poisto aloitettava ennen takertuvuuden alkamista!

Mädin takertuvuuden poisto
Takertuvuuden poistotavat:

1. Fyysinen: savi, maito (3,5% rasvaa) +savi
2. Kemiallinen: parkkihappo (tannic acid), woynarowich +parkkihappo
3. Biokemiallinen: entsyymit

Takertuvuuden poisto käyttäen maitoa ja savea:

Hedelmöitettyyn huuhdeltuun mätiin lisätään ensin maito-vesiseosta (1:7), niin että mäti peittyy. Sekoitetaan lastalla ja lisätään maito-vesiseosta 5min välein ja sekoitetaan vähintään 30 min ajan, jonka jälkeen valutus. Lisätään savi-vesiseosta (20-25 ml Fuller ́s earth/ 1l vettä): seosta lisätään 0,5-1 l/ 100g mätiä. Sekoitetaan 3 minuuttia ja huuhdellaan vedellä useaan kertaan. Tämän jälkeen mäti siirretään suppiloon haudontaan.




Haudonta
Ensimmäiset 48 tuntia ovat tärkeitä alkion kehitykselle. Haudonnassa käytetään yleensä Zugger ja McDonald-suppiloita. Veden virtaus suppiloon säädetään mätimäärän mukaisesti:

1. Mädin pitää liikkua rauhallisesti suppilossa (virtaus n. 5-20 l/min, McDonald-suppilossa)
2. Tärkeää että ensimmäisten 24-48h aikana virtaus on hyvin rauhallinen

Haudontaveden lämpötila 12-18-astetta --> 14-15-astetta käytännössä hyvä. Haudontaveden L´lämpötilan tulee olla tasainen ja happipitoisuuden 100-120%.

Mädinhoito haudonnan aikana:
Kuhan mäti ei ole niin herkkä homehtumaan sampeen ja kirjoloheen verrattuna. Haudonnan aikaiset kylvetykset: läpivirtauksessa käytetty formaliinia (50 ppm), RAS-kokeiltu peretikkahappoa (5-20 ppm?). Haudonnassa on tärkeää poistaa kuolleet mätimunat päivittäin.

Poikasten kuoriutuminen
Kuoriutumisaste on yleensä 70-98%. Normaalisti 15-16-asteen vedessä poikaset kuoriutuvat n. 6-8 vrk kuluttua haudonnan aloituksesta. Kuoriutumisvalmis poikanen on n. 5mm kokoinen mätimunan sisällä.

Kuoriutumistavat:
1) Annetaan kuoriutua vapaasti
• Ei työllistä
• Kalaystävällinen
• Vaikea synkronoida

2) Kuoriutetaan
• Vaatii työtä
• Saattaa vahingoittaa poikasta
• Synkronoitu kuoriutuminen

Poikasten kuoriuttaminen:
1. Mäti lapotaan vatiin kuoriutumaan
2. Välillä lisätään vettä vatiin, jolloin saadaan mätiä liikuteltua
3. Poikaset kuoriutuvat kohtuunopeasti, jos poikanen on tarpeeksi kehittynyt
4. Ilman avulla saadaan helpotettua kuoren irtoamista päästä (parkkihappoa käytettäessä takertuvuuden poistossa saattaa ilmentyä kuoren koventumista)


Poikasten kuoriuttaminen

Ajatuksia "out-of-season"-menetelmästä mädin tuottamiseen
- Suuri kulurakenne (laitoksen kiinteät kulut, henkilöstökulut)
- Emokalojen rapautuminen ja mädinlaadun vaihtelut
- Vaatii vielä tutkimista, työvaiheiden tehostamista ja kannattavuuslaskelmia (omakustannehinta per tuotettu mäti-kg, miten isot volyymit tarvitaan jne.)
- Pohjaveden tarve
- Vähintään 4 poikaserää vuodessa, jatkokasvatukseen siirto mahdollisimman aikaisin (1 kk startista?)


Lähteet ja lisää aiheesta:

RAPORTTI_kuha_Inagro160917.pdf
Kuhan lypsy_out_of_season_Pekka Marttinen.pdf