Clewer Aquaculture selvitti ankeriasmonnin (Clarias anguillaris) soveltuvuutta kiertovesikasvatukseen. Ankeriasmonni on pitkänomainen, päästään litistynyt, suurisuinen ja viiksekäs kala. Ankeriasmonnit elävät luonnossa pääosin Afrikassa, mutta niitä esiintyy myös esimerkiksi Aasiassa. Ankeriasmonnien nopeaa kasvua edistää se, että kala viihtyy lämpimässä vedessä.


Ankeriasmonneja altaassa (Kuva: Turun Sanomat)

Clewer Aquaculturen kasvatuskokeiluhankkeessa selvitettiin mm:

• Käytännön kasvatuksen mahdollisuudet kaupallisessa mittakaavassa 15 g --> n. 1,5 kg
• Viljelyyn soveltuvan laitteiston suunnittelu käytännön kokeen perusteella
• Kaupallistaminen ja markkinoinnin kehittäminen
• Yhteistyömahdollisuudet

Kiertovesitekniikkaa ankeriasmonnin kasvatukseen (Clewer Aquaculture)

1. Kasvatusaltaat ja ruokintalaitteet:



2. Kiintoaineen poisto rumpusiivilällä:



3. Biologinen suodatus (nitrikaatio):



4. Typen pelkistys (denitrifikaatio):



5. Ilmastus - hapetus & desinfiointi (UV ja otsoni):



Tuloksia ja havaintoja kasvatuskokeesta

Uuden veden määrä / vrk (9.7.-22.10.2016)
Vuorokautinen uuden veden tarve kasvatusjärjestelmässä vaihteli 0-5 m3/ vrk. Keskimäärin uuden veden tarve oli noin 1-2 m3/ vrk.



Sähkönkulutus / kk
Sähkönkulutuksessa seurattiin seuraavien prosessien/laitteiden kulutusta:
- pumput
- rumpusiivilä
- flotaatio
- hapetus
- UV
- otsoni
- ilmastus
- valaistus

Sähkönkulutus oli noin 5000-5500 kWh/ kuukausi:



Rehunkäyttö kg/vrk
Kasvatuskokeen aikana saavutettiin noin maksimissaan 75 kg:n vuorokautinen päiväannos:



Kalojen kasvu ja ruokinta (112 vrk)
Kalat saavuttivat kokeen aikana noin 1,2kg:n painon, ruokintasuhteen ollessa 1,5-4% välillä ja kasvukertoimen (SGR) 2-5%:



Vedenlaatu
Uuden veden käyttö oli noin 1,5-2m3/ vrk, rehunkäytön ollessa 30-75 kg/vrk. Ammoniumtypen (NH4-N) määrä vaihteli 0,5-3 mg/l välillä. Nitriittitypen (NO2-N) määrä oli tasainen, noin 0,1-0,2 mg/l. Nitraattitypen (NO3-N) määrä oli tasainen, noin 18 mg/l:



Kalojen teurastus ja kauppakuntoon laitto
Teuraskalat laitettiin paastolle 18.10. ja ne perattiin & fileoitiin 24.10.-8.12. välisenä aikana.


Ankeriasmonneja verestymässä

Perkaus- ja fileointimenetelmiä selvitettiin Ammattiopisto Livian kalanjalostustiloissa Paraisilla.


Fileointimenetelmien testausta Paraisilla

Kalojen fileointi ja pakkaaminen toteutettiin Kala-Apu Oy:n tiloissa.



Kalojen myynti
Myynnissä oli suuria eroja. Halutuin tuote oli tuore, nahaton file. Vain muutamia kokonaisia myytiin.



Kaloja oli myynnissä muun muassa: CM Kupittaalla, CM Länsikeskuksessa, CM Skanssissa, Wiklundilla, Kalatukku E.Erikssonilla ja Sellossa.



Yhteenveto koko kasvatuskokeesta

• Tarvittava uuden veden määrä oli n. 30-50 litraa/ tuotettu kala-kg
• Tarvittava sähkön määrä oli n. 2,5-4,75 kWh/ tuotettu kala-kg
• Rehukerroin 0,78
• Kasvuprosentti 3,8%/ vrk
• Kuolleisuus 6,8%, josta 6,2% heti kokeen alussa

Lähteet ja lisää aiheesta:
https://www.ts.fi/saaristo/1291865801
https://yle.fi/uutiset/3-10116184
Ankeriasmonnin RAS viljely_Korvonen.pdf