Kirjolohen yhdistetty kiertovesi ja merikasvatus - Voidaanko kiertovesivaiheen ruokintatavoilla tehostaa merivaiheen kasvua?

Kasvatuskokeet kirjolohella
- Startti ja poikaskasvatus toteutettiin Tervossa (05/2016 - 11/2016)

- Ruokintakäsittelyt kiertovesikasvatusvaiheessa Laukaalla (12/2016 - 04/2017):
1.) Ruokahalu: kalat ruokittiin ruokahalun mukaan
2.) Ruokahalu 75%: kalat ruokittiin 75% ruokahalun mukaisesta ruokinnasta
3.) Ruokahalu + talvi: kalat ruokittiin ruokahalun mukaan. Maalis-huhtikuussa 23 vrk talvijakso (läpivirtaus, 2,2 °C, luonnollinen päivänpituus)

- Merivaihe Paraisilla (04/2017 - 11/2017): kaikki ryhmät samassa verkkoaltaassa




Kalat ja olosuhteet
Kalat:
- Yksilömerkittyjä kirjolohia, täysnaarasparvi JALON kasvulinjasta.

Kiertovesikasvatus (Laukaa joulukuu 2016-huhtikuu 2017):
- Korvausvesi 1-1,5 m3 / kg ruokittua rehua
- Lämpötila, 10,5 – 14,6 °C, happikyllästys, 75 – 92 %
- Nitraattipitoisuus, < 31 mg l-1
- Valaistus 24h/vrk, ruokinta 6h/vrk

Merivaihe (Parainen huhti-marraskuu 2017):
- Yliruokinta
- Luonnonlämpötila, 3,7 – 19,8 °C ja valaistus

Veden lämpötila eri kasvatusvaiheissa:



Kirjolohen kasvu kiertovesivaiheessa
Kirjolohien alkupaino oli 60 grammaa. Loppupainot kasvatusvaiheen lopulla eri ryhmillä olivat:

"Ruokahaluruokinta" - 410 g
"Ruokahalu 75%" - 280 g
"Ruokahalu + talvi" - 315 g



Kirjolohen kasvu merivaiheessa
Kirjolohien alkupainot olivat:

"Ruokahaluruokinta"- ryhmä: 410 g
"Ruokahalu 75%" - ryhmä: 280 g
"Ruokahalu + talvi" - ryhmä: 315 g

Merivaiheen aikainen kasvukerroin ja loppupaino eri ryhmillä:

"Ruokahaluruokinta"-ryhmä: kasvukerroin 4,2 %, loppupaino 1727 g
"Ruokahalu 75%"-ryhmä: kasvukerroin 5,8 %, loppupaino 1621 g
"Ruokahalu + talvi"-ryhmä: kasvukerroin 4,9 %, loppupaino 1540 g



Mereen siirron jälkeen huhti-toukokuussa kasvu oli nopeampaa "ruokahalu 75%" -ryhmässä kuin muissa ryhmissä. Touko-marraskuussa kasvu oli nopeampaa "ruokahalu 75%"- ja "talvi"- ryhmissä kuin kylläiseksi ruokituilla kaloilla.

Kirjolohen perkaussaanto ja sukukypsyminen merivaiheen päättyessä (marraskuu 2017)
Vain yksi kala oli sukukypsä, muut kalat olivat martoja. Kiertovesivaiheen käsittelyillä ei vaikutusta perkaussaantoon
(86,7-86,9 %).



Voidaanko ruokinnan jaksotuksella ylläpitää siian hyvää kasvua kiertovedessä?

Ruokintakäsittelyt (06/2017 - 03/2018)
1. Ruokahalu: Kalat ruokittiin ruokahalun mukaan joka päivä.
2. La-Su paasto: Kalat ruokittiin 5 päivänä viikossa ruokahalun mukaan.
3. Syyspaasto kiertovesi: Kalat ruokittiin ruokahalun mukaan ja 18.9 - 7.10 paastojakso kiertovedessä (lyhyt päivä
10h/vrk,15°C).
4. Syyspaasto läpivirtaus: Kalat ruokittiin ruokahalun mukaan ja 18.9 - 7.10 paastojakso läpivirtauksessa (lyhyt päivä 10h/vrk, 3-6°C)




Kalat ja olosuhteet
Siiat olivat yksilömerkittyjä 1-vuotiaita valintajalostettuja Kokemäenjoen kantaa olevia kaloja. Kalat olivat kasvatettu ensimmäisenä vuotena läpivirtauslaitoksessa ja siirretty 21.6.2017 kiertoveteen. Kiertovesikasvatusjakso oli kesäkuu 2017- maaliskuu 2018 välisenä aikana. Olosuhteet vastaavat kuin kirjolohella.



Siian kasvu
Kalojen alkupaino oli 70 g ja loppupaino vaihteli 720 – 770 gramman välillä. Käsittelyjen välillä ei ollut eroja.



Siikojen ruokailu ja kasvu
Ruokailu ja kasvunopeus alenivat kesä-syyskuun välillä, jonka jälkeen ne säilyivät samansuuruisina. Paastoryhmät kompensoivat täysin lyhyemmän ruokinta-ajan syömällä enemmän ruokintapäivien aikana. Ruokailun kompensointi ei kuitenkaan ollut niin suurta, että kalat olisivat kasvaneet "ruokahalu"-ryhmää paremmin. Koko 9 kuukauden jakson aikana kaikkien ryhmien kasvun keskiarvo oli 0,84 – 0.90 %/vrk.



Havaintoja kasvatuskokeista

Kirjolohen yhdistetty kiertovesi- ja merikasvatus:
• Ruokahalun mukainen ruokinta kiertovesivaiheessa hidasti kasvua merivaiheessa (havaittu kasvukerroin 4,2 kun ”normaali” 5-6)
• Ruokinnan rajoittaminen kiertovesivaiheessa nopeutti merivaiheen kasvua, mutta kasvun kompensaatio ei ollut riittävän suurta vaan kalat jäivät pienemmäksi kuin "ruokahalu"- ryhmän kalat
• Merivaiheen päättyessä kalat eivät sukukypsyneet johtuen kalojen nuoresta iästä (18 kk)

Ruokinnan jaksotus ja siian kasvu kiertovedessä:
• Kun koko seurantajakso (9 kk) otetaan huomioon, niin ruokinnan jaksotus ei tehostanut eikä rajoittanut kasvua vaan kaikki ruokintaryhmät kasvoivat yhtä nopeasti.


Lähde ja lisää aiheesta:
Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito RAS ja merisiirron jälkeen_Koskela.pdf