24.11
Tutustuin korvaavassa tehtävässäni tekstiin Historian tekstitaitojen arvioiminen peruskoulun kuudesluokkalaisilla (Rantala & Khawaja, 2016). Kiinnostuin aiheesta erityisesti siksi, että halusin lukea lisää tekstitaidoista erityisesti historian opetuksen kontekstissa. Koen, että tekstitaidot ovat laajempi aihe kun ennalta arvaisi, ja ne ovat tärkeitä taitoja koko opiskelupolun aikana. Koen, että monipuoliset tekstitaidot luovat pohjaa myös myöhemmälle menestymiselle opinnoissa ja muussakin elämässä. Aiheen laajuuden takia taitojen arvioinnin voisi kuvitella olevan haastavaa, joten ennen artikkelin lukua pohdin myös sitä, miten se toteutetaan.
Historian tekstitaidoiltaan kyvykäs oppilas pystyy muun muassa tulkitsemaan tekstin laatijan intentioita eli sitä, mihin päämäärään tekijä on pyrkinyt. Hänen pitäisi myös osata sijoittaa tekstit oikeaan aikaan ja paikkaan sekä tunnistaa tekstin laatija ja kohdeyleisö. Näiden lisäksi tekstitaidoiltaan kyvykkään oppilaan pitäisi tuntea tarkastelun kohteena olevan ajan ajattelutapoja sekä osata ottaa etäisyyttä oman aikansa ajatteluun. (Rantala & Khawaja, 2016.). Kriteerejä lukiessa ajattelin, että nämä asiat kehittyvät varmasti sekä opetuksessa että iän karttuessa, ja toisaalta varmasti iso osa aikuisistakaan ei omaa hyviä historian tekstitaitoja. Mielestäni kiinnostavaa oli keskustelu siitä, missä vaiheessa historian tekstitaitojen opetus tulisi aloittaa. Osa tutkijoista oli sitä mieltä, että alakouluikäisten puutteelliset tekstitaidot ovat esteenä oppimiselle, mutta toisaalta tekstitaitojen oppiminen vaatii myös oppijoilta kypsyyttä ja harjaantumista (Rantala & Khawaja, 2016). On siis totta, että yksilötasolla osa oppilaista on valmiimpia oppimaan historian tekstitaitoja jo varhain alakoulussa.
Opin tekstiä lukiessani, että monivalintakysymyksistä ei saada selville oppilaiden ajatuksenkulkua, ja että lähteiden käytössä alakouluikäisille on tyypillistä nojautua vain yhteen lähteeseen eikä peilata niitä keskenään. Tämä on tärkeää tietoa minulle tulevana opettajana, sillä oppilaiden ikätason keskimääräisen taitotason tiedostaminen auttaa tehtävien laatimisessa. Toki on hyvä huomioida, että oppilaiden joukkoon mahtuu myös ajattelun taidoissa ja historiallisissa tekstitaidoissa pidemmällä olevia oppilaita, jolloin tehtäviä on hyvä osata eriyttää ylöspäin. Lukemani teksti vaikutti ajatuksiini niin, että historiallista teksitaitoa ja yleistä tekstitaitoa ei välttämättä voida erottaa toisistaan. Opin myös ääneenajattelumenetelmästä muun muassa sen, että sillä voidaan tarkastella, tavoitetaanko monivalintatehtävillä oppilaiden kognitiivisia prosesseja halutulla tavalla.
Historian tekstitaidoiltaan kyvykäs oppilas pystyy muun muassa tulkitsemaan tekstin laatijan intentioita eli sitä, mihin päämäärään tekijä on pyrkinyt. Hänen pitäisi myös osata sijoittaa tekstit oikeaan aikaan ja paikkaan sekä tunnistaa tekstin laatija ja kohdeyleisö. Näiden lisäksi tekstitaidoiltaan kyvykkään oppilaan pitäisi tuntea tarkastelun kohteena olevan ajan ajattelutapoja sekä osata ottaa etäisyyttä oman aikansa ajatteluun. (Rantala & Khawaja, 2016.). Kriteerejä lukiessa ajattelin, että nämä asiat kehittyvät varmasti sekä opetuksessa että iän karttuessa, ja toisaalta varmasti iso osa aikuisistakaan ei omaa hyviä historian tekstitaitoja. Mielestäni kiinnostavaa oli keskustelu siitä, missä vaiheessa historian tekstitaitojen opetus tulisi aloittaa. Osa tutkijoista oli sitä mieltä, että alakouluikäisten puutteelliset tekstitaidot ovat esteenä oppimiselle, mutta toisaalta tekstitaitojen oppiminen vaatii myös oppijoilta kypsyyttä ja harjaantumista (Rantala & Khawaja, 2016). On siis totta, että yksilötasolla osa oppilaista on valmiimpia oppimaan historian tekstitaitoja jo varhain alakoulussa.
Opin tekstiä lukiessani, että monivalintakysymyksistä ei saada selville oppilaiden ajatuksenkulkua, ja että lähteiden käytössä alakouluikäisille on tyypillistä nojautua vain yhteen lähteeseen eikä peilata niitä keskenään. Tämä on tärkeää tietoa minulle tulevana opettajana, sillä oppilaiden ikätason keskimääräisen taitotason tiedostaminen auttaa tehtävien laatimisessa. Toki on hyvä huomioida, että oppilaiden joukkoon mahtuu myös ajattelun taidoissa ja historiallisissa tekstitaidoissa pidemmällä olevia oppilaita, jolloin tehtäviä on hyvä osata eriyttää ylöspäin. Lukemani teksti vaikutti ajatuksiini niin, että historiallista teksitaitoa ja yleistä tekstitaitoa ei välttämättä voida erottaa toisistaan. Opin myös ääneenajattelumenetelmästä muun muassa sen, että sillä voidaan tarkastella, tavoitetaanko monivalintatehtävillä oppilaiden kognitiivisia prosesseja halutulla tavalla.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.