Kimo -22

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista ja millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Seuraan yhteiskunnallisia asioita ja keskustelua katsomalla uutisia sekä lukemalla mediaa eri kanavista, kuten Helsingin sanomat ja Yle.fi. Uutisointia ja yhteiskunnallista keskustelua tulee vastaan myös seuratessani sosiaalista mediaa (ig & tiktok). Korona pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä nousseen negatiivinen uutisoinnin myötä olen kuitenkin tietoisesti vähentänyt jonkin verran uutisoinnin seuraamista siitä aiheutuvan ikävän olon vuoksi. Lisäksi seuraan median otsikoita, jotka auttavat myös pysymään perillä ajankohtaisista asioista. Ruotsin kielen opiskelun myötä olen ottanut tavaksi katsoa aina ehtiessäni myös ruotsinkieliset uutiset. 

Oma yhteiskunnallinen vaikuttamiseni näkyy esim. äänestämällä vaaleissa sekä osallistumalla kansalaisaloitteiden allekirjoittamiseen. Kouluajoilta positiivisena mieleeni ovat jääneet esimerkiksi omaa luokkaa tai koko kouluun vaikuttavat yhteisiä valintoja koskevat äänestykset, jossa omalla äänellä tuntui olevan merkitystä. Opetuksessa erilaiset vaaleja konkretisoivat äänestykset voivat luoda kokemuksia vaikuttamisen mahdollisuuksista sekä olla hauskoja ja toiminnallisia vaihtoehtoja harjoitella oman mielipiteen ja äänen esille tuontia oppilaille. 

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa ja miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Tällä hetkellä pinnalla olevia asioita ovat mm. Ukrainan sota, terveydenhuollon tilanne, energiakriisi, mielenterveyden haasteet, ihmisoikeudet, Nato & varhaiskasvatuksen henkilöstöpula. Lähtisin lähestymään aiheita oppilaiden kanssa avoimesti ja lapsilähtöisesti oppilaiden ikä huomioiden. Pyrkisin lähtemään liikkeelle oppilaita askarruttavista kysymyksistä ja aiheista, jotka mahdollisesti voivat aiheuttaa myös huolta ja ahdistusta esim. sotaan liittyen. Olisi tärkeää, että oppilailla olisi mahdollista jakaa ja kertoa tunteistaan ja ajatuksistaan ilmiöitä koskien ja varata yhteiselle keskustelulle riittävästi aikaa turvallisessa ilmapiirissä. Toisaalta ajattelen, että opettajana olisi tärkeää johdatella keskustelua oppilaiden kanssa niin, että ikävien yhteiskunnallisten asioiden äärellä voitaisiin luoda silti toivoa ja luottoa tulevaisuuteen. Ajattelen, että keskustelussa olisi myös hyvä ottaa huomioon se, miten lapsi voi toimia, jos uutisten tai sosiaalisen median sisältö alkaa ahdistamaan tai painamaan mieltä. 

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

HS:n Lasten uutiset, joissa lapsilähtöisesti tutustutaan ajankohtaisiin asioihin. Tätä voitaisiin pohjustaa oppilaiden kysymyksiin ja herätellä sitä kautta yhteistä keskustelua. Erilaisten järjestöjen ja yhdistysten toimintaan tutustumista voisi myös hyödyntää opetuksessa. Lisäksi tuli mieleeni, voisiko esimerkiksi kotoutumista ja yhteisöllisyyttä lisätä jonkinlaisella yhteisellä kerhotoiminnalla, johon oppilaat pääsisivät osallistumaan mukaan. 

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaoppi tukee ja edistää lasten ymmärrystä yhteiskunnasta ja sen toiminnasta sekä tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja vastuullisiksi kansalaisiksi. Arjen näkökulmasta yhteiskuntaoppi tarjoaa myös tärkeitä selviytymistaitoja esim. talouteen liittyen sekä auttaa hahmottamaan omia oikeuksia ja velvollisuuksia yhteiskunnassa. 

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Media ja uutiset ovat tuoneet yhteiskunnalliset asiat nykypäivänä jokaisen ulottuville, myös lasten, jonka vuoksi on tärkeää käsitellä näitä aiheita jo aikaisemmin lapsilähtöisesti iän sopivalla tavalla. Sisällöllisesti yhteiskuntaopissa tulevat esille myös lasten omaa arkea sivuavat asiat, jonka vuoksi on tärkeää käsitellä näitä aiheita jo alakoulusta lähtien. On tärkeää, että lapsille muodostuu jo varhaisessa vaiheessa käsitys omasta vaikutus mahdollisuudesta itseään koskevissa asioissa. 

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Kuvittelisin, että oppimista voisi innostaa monipuoliset toiminnalliset tavat opetuksessa sekä aiheiden lähestyminen lasten oman arjen ja kokemusten kautta.