Elli Kiviniemi

EP POM 2

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Selvitän yleensä yhteiskunnallisia asioita lukemalla erilaisia lähteitä mediasta, yleensä uutisia. Usein googletan suoraan asioita, jos haluan etsiä tietoa tietystä asiasta. Lukemani uutiset eivät ole luotettavimpia lähteitä, sillä usein luen uutiset sivuilta (kuten Iltalehti), joissa viihdearvo menee tiedon välittämisen edelle. Lisäksi keskustelen myös vanhempieni ja ystävieni kanssa yhteiskunnallisista asioista. 


- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Käytän useita vaikuttamisen kanavia, mutta en itse koe olevani (etenkään yhteiskunnallisena) vaikuttajana näissä kanavissa. Käytän sosiaalista mediaa hyvin laajasti ja päivittäisessä käytössäni on muun muassa Instagram, Facebook, Snapchat, TikTok ja YouTube. Vaikuttamista on myös tietyllä tapaa keskustelu läheisteni kanssa, mutta en koe, että keskusteluissa pyrkisin useinkaan tietoisesti vaikuttamaan muihin. 


- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Itse ainakin näen, että keskustelu toisten kanssa on paras tapa lisätä lasten tietämystä yhteiskunnallisista asioista. Nimenomaan vertaisten kanssa keskustelu on tuottoisaa, sillä oppiminen on silloin usein molemminpuolista. Lapset ovat myös hyvin taitavia sosiaalisen median käyttäjiä, joten esimerkiksi YouTube-videon kuvaaminen liittyen opetettavaan asiaan liittyen voisi lisätä lasten motivaatiota ja kiinnostusta aiheeseen. Lisäksi YouTubessa on muutenkin hyvin havainnollistavia videoita erilaisiin opetettaviin aihealueisiin liittyen. Oppilaat voisivat myös päästä esimerkiksi käyttämään viikoksi koulun omia somekanavia ja vaikuttamaan tällä tavalla. 


- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Uutisia selatessa pinnalla olevia aiheita on tällä hetkellä ainakin korona, tulot ja verotustiedot, ilmastoasiat ja Valko-Venäjän siirtolaiskriisi.


- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Lähtisin tässäkin keskustelun kautta: mitä oppilaat tietävät valmiiksi näistä asioista, nouseeko millaisia näkökulmia näihin asioihin liittyen, onko huolenaiheita… Tämän jälkeen voisimme lukea uutisia luotettavista lähteistä, jotka varmasti lisäisivät oppilaiden tietämystä ja toisi lisää ajatuksia yhteiseen keskusteluun. Tämän jälkeen voisimme käydä läpi yhdessä faktatietoa esimerkiksi verotuksesta ja syy-seuraussuhteita siirtolaiskriisiin liittyen. Täytyy kuitenkin huomioida, että asioita lähestytään ikätason mukaan ja oppilaissa ahdistusta aiheuttaviin aiheisiin paneudutaan mahdollisimman sensitiivisesti. 



- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Käytännössä, mikä tahansa yritys voisi olla omalla tavallaan merkittävä yhteistyökohde opetukseen liittyen. Useissa yrityksissä kuitenkin pyöritään samojen yhteiskunnallisten asioiden äärellä: yritystoiminta, verotus, tulot, vaikuttaminen, markkinointi, kysyntä-tarjonta, ympäristöasiat, koronan vaikutukset... Minusta oli kiinnostavaa, kun pääsimme yläasteella kirjoittamaan kansanedustajille, jotka vastasivat sitten meitä askarruttaviin kysymyksiin. Tämän takia hyödyntäisin opetuksessa ehkä itsekin jotain yhteyttä päättäjiin, jotka ovat tekemässä päätöksiä meihin vaikuttavista asioista. 

 

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Mielestäni yhteiskuntaoppi on oppiaineista sellainen, joka on yleissivistävä sen nimenomaisessa merkityksessä. Me olemme osa yhteiskuntaa tahdomme tai emme, joten yhteiskunnalliset asiat ovat useilla meistä arjessamme tiedostomattomasti läsnä enemmän kuin mihinkään muuhun tieteeseen liittyvät asiat. Sosiaalinen media tuo yhteiskunnalliset asiat lähelle meitä, joten meillä on hyvä olla faktatietoon perustuvaa tietoa yhteiskunnallisista asioista, jotta voimme arvioida myös kriittisesti meille syötettävää tietoa. Lisäksi yhteiskuntaoppi on aineista se, joka edistää parhaiten vaikuttamiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamista. 



- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Luultavasti aktiiviseen kansalaisuuteen ja asioihin vaikuttamiseen “kasvattaminen” on katsottu parhaaksi aloittaa jo ennen yläastetta. Lisäksi lapset ovat nykypäivänä merkittäviä vaikuttajia nuoresta iästä huolimatta. Monille yhteiskuntaopissa käsiteltävät asiat kiinnostavat ja ne ovat osa arkipäivää jo ennen yhdeksännettä luokkaa (työt, tasa-arvoasiat, ihmisoikeudet, vaikuttaminen, median rooli, kuluttaminen, vastuut ja velvollisuudet…)


- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Nostan saman asian, mistä olen kirjoittanut tässä tehtävässä useasti eli keskustelut. Toisena voisin nostaa vaikuttamiseen liittyvät teemat eli äänestäminen (esim. oman luokan asioista), mielipidekirjoitukset, väittelyt, vaikuttajille yhteydenpito tai sosiaalisessa mediassa vaikuttaminen. Tärkeää on kuitenkin, että alakoulussa yhteiskuntaopissa käsiteltävät teemat tuodaan lähelle oppilaan omaa elämää konkreettisesti erilaisia mielenkiinnon ylläpitäviä opetusmenetelmiä käyttäen (toiminnallisuus, ryhmätyöt, vierailut, keskustelut).

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.