Kangaspuut ovat olleet suurinpiirtein tekniikaltaan samanlaisia jo pronssikaudelta alkaen. Aluksi Suomessakin on käytetty pystyyn viritettyä kehystä, ja esimerkiksi ryijynkudonnan alkuvaiheissa pystykangaspuissa viriön aikaansaaminen on ollut melko työlästä, keppien ja käsien avulla kude on saatu ujutettua paikalleen. Pohjoismaissa ryijyjä arvellaan tehdyn jo ehkä 700-luvulla näin syntyvistä kapeista kudonnaisista.
Keskiajan tienoilla itämainen keksintö, vaakakangaspuut, saavutti myös Pohjoismaat. Ehkä noin 1300-luvulla täälläkin on alettu tehokkaammin kutoa kangasta ja ryijyjä, kun puista kehittyi tarkemmin ja nopeammin käytettäviä. Kudetta voidaan heittää viriöön sukkulan avulla, ja kudonnaisen laatu pysyy tasaisempana. Puista voitiin tehdä leveämpiä, ja kudotuista kappaleistakin tuli isompia.


kuva Pablo Rodes Iisalmen kotiseutumuseon vanhan kangaspuut

Aluksi kuninkaan kartanoihin ja linnoihin kehittyi kankureiden ja kutojien ammattikunta, mutta myöhemmin muuallekin. Kuopion korttelimuseon kutojan asunnossa näimme, että kutoja oli 1800-luvun Kuopiossa arvostettu henkilö, jolla oli kotonaan hyvät olosuhteet.

kuva Vicente Marzo Kuopion korttelimuseon kutojan tuvasta

Maaseudulla taloissa oli omat kangaspuut ja kankaat tehtiin itse usein itse kasvatetuista ja käsitellyistä kuiduista. Kutomalla tehtiin kaikki kankaat, joita tarvittiin lakanoihin (aluksi nokkosesta, hampusta ja myöhemmin pellavasta), vaatteisiin (paitoihin pellava oli pehmein materiaali, hameisiin ja takkeihin tarvittiin villakangasta) ja pyyhkeisiin (yleensä pellavaa). Silkki oli kallista tuontitavaraa, ja sitä käyttivät valmiina kankaina lähinnä aateliset. Puuvilla on melko uusi tulokas, ja kytkeytyy teollisesti valmistettujen kankaiden tuloon markkinoille.

Kankaiden tekstuuri ja rakenne on kutojan päätettävissä, loimen ja kuteen materiaali tietenkin vaikuttavat, samoin erilaisella niisinnällä voidaan saada hyvinkin erilaista kangasta aikaan. Esimerkki kauniista käsinkudotusta villakankaasta Valkealan kansallispukua varten:

kuva Sara Niini
Nykyään kangaspuita ei välttämättä mahdu pieniin asuntoihin, mutta kotiteollisuusyhdistykset ja kansalaisopistot omistavat kudontaluokkia ja pitävät kursseja. Näillä on myös kudontapisteitä, joihin voi varata itselleen puut ja ajan, sekä saada neuvontaa teknisissä asioissa. Kudontaa opetetaan myös taideteollisuusoppilaitoksissa, kuten näimme vierailullamme IngmanEdun kudontaluokan Siilinjärven Toivalassa:

kuva Vicente Marzo