Olen aina nähnyt oppimisen ja opiskelun mahdollisuutena kehittää itseäni niin siinä tietyssä oppiaineessa että myöskin ajattelijana, analysoijana sekä yksilönä. Tämän vuoksi tuntemukset oppimiseen on pääasiassa positiivisia. Useimmat opittavat aiheet kiinnostavat minua, jonka vuoksi päädyn usein flow-tilaan etenkin kirjoitusta vaativissa tehtävissä. Tämä johtuu siitä, että oppiminen on positiivinen kokemus, joka herättää paljon uusia ajatuksia. Oppimiani taitoja ja tietoja luontevimmin esitän sanallisesti ja muille esittäen. Tämä auttaa itseäni myös muistamaan asioita ja jäsentelemään niitä suurempiin kokonaisuuksiin. 

Esteettiseen osaamiseen liittyvällä luennolla puhuttiin siitä, miten yksilöillä on eroja siinä, mihin asioihin kiinnittää ympäristössään huomiota. Itse olen hyvin aktiivinen havainnoija ja kiinnitän huomiota hyvinkin pieniin yksityiskohtiin. Näköaisti on siis kaikista aktiivisin kun havaitsen ympäristöäni. Viihdyn itse parhaiten rauhallisessa ja hiljaisessa ympäristössä, sillä muuten oma keskittymiseni heikkenee kun ympärillä on useita erilaisia aistivirikkeitä.

"Taiteellista ilmaisua harrastavat omaksuvat jonkun ilmaisumuodon omaksi kielekseen. Joillakin on tämän lisäksi myös toistuva teema, jonka kautta oma elämä tuntuu jäsentyvän." (Martikainen A., ym., 2013) Luovuus on ollut itselleni tärkeä aihe, sillä pienestä asti olen ilmaissut itseäni piirtäen, maalaten, tanssien ja laulaen. Näin vaikeat ajatukset, tunteet ja sanat voidaan esittää helpommin ulkoistaen se esimerkiksi paperille. Haastavan lapsuuden pelastus oli musiikki ja piirtäminen. Musiikin kautta pystyi löytämään vertaistukea haastaville tunteille ja pystyi jopa purkamaan omaa pahaa oloa. Piirustuksilla pystyi konkreettisesti näyttämään miltä mielen ja kehon sisällä tuntuu, eikä tarvinnut pelätä sitä, millaisia reaktioita ulkopuolelta tuotoksista saa.

Luova ilmaisu korostuu myös muuallakin kuin pelkissä taito- ja taideaineissa. Esimerkiksi muistiinpanojen jäsentely, vihkojenkoristelu on itselle sellaisia asioita, joihin haluaa panostaa. Haluan myös aina keksiä uusia toimintatapoja miten voidaan monipuolistaa oppimisprosesseja.

Yleisesti taito- ja taideaineet tukevat muiden aineiden ymmärtämistä ja lähinnä muiden kulttuurien, etnisyyksien ja yksilöiden toimintaa. Niiden kautta myös voidaan lisätä vaivattomammin oppilaiden yhteisöllistä toimintaa erilaisten aktiviteettien kautta aiheuttamatta ryhmälle tai ryhmänohjaajalle paineita tai negatiivisia tuntemuksia. Kyseiset aineet voivat myös auttaa muiden oppiaineiden monipuolistamisessa. Esimerkiksi matematiikan opetuksessa voidaan soveltaa jotain liikunnan tunnilla opittua asiaa tai kuvaamataidon tunnilla tehtyjä muotoja osataan tunnistaa jo seuraavalla geometrian tunnilla. 

Estetiikka ja sen havainnoiminen arjessa voi vahvistaa ja edistää yksilön hyvinvointia. Meillä Suomessa meitä ympäröi kaunis luonto, josta voi löytää paljon erilaisia asioita, joita koetaan esteettisesti mielyttävinä. Kun ympäristö koetaan miellyttäväksi, yksilö voi kokea voimaantumisen tunteita ja näin myös saavuttaa toiminnassaan Flow-kokemuksen. Itse hakeudun usein pois tutusta ympäristöstä opiskelemaan esimerkiksi pieneen kahvilaan, jossa koen olevan mielyttävä ilmapiiri ja ympäristö. Näin pystyn havaitsemaan uusia, itselle vieraita vivahteita ja rikastuttamaan omaa ajatteluani.

Miten huomioida estetiikka opettajantyössä? Estetiikka on tärkeä osa opettajan ja oppilaiden jokapäiväistä elämää. Luokkahuone voidaan koristella oppilaiden omilla teoksilla, värikkäillä ja kirkkailla julisteilla ja muilla virikkeillä, jotka saavat luokkahuoneesta mielenkiintoisen ja viihtyisän. Tämä voi vaikuttaa oppilaiden vireystilaan positiivisesti sekä parantaa oppilaiden mielipidettä koulusta kun he kokevat ympäristönsä viihtyisäksi.

Lähteet:

Martikainen, A. Nikkola, T. & Lokka, A. 2013. Itseilmaisu ja taiteellinen työ integraatiokoulutuksessa. Teoksessa M. Rautiainen ym. (toim.) Toinen tapa käydä koulua. Kokemuksen, kielen ja tiedon suhde oppimisessa. Tampere: Vastapaino