6 Kasvatus ja oppiminen

Koulun pedagogiikan kehittäminen

Kaikissa Kuopion peruskouluissa noudatetaan Kuopion perusopetuksen opetussuunnitelmaa.

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulukohtainen toiminta ja mahdolliset erityispiirteet.

Kuopion kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman
pohjana on Valtioneuvoston asetus 28.6.2012 perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta sekä Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet.

Kuopion perusopetuksen tuntijako

Koulun toimintakulttuurin sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutus kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Opettaja aktivoi oppilaita ja vastaa, että he ovat ikätasonsa huomioiden suunnittelemassa, asettamassa tavoitteita ja arvioimassa oppimistaan. Oppilaat osallistetaan ryhmän, luokan ja koko koulun toimintaan. Oppilaita osallistava toiminta kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Luokanopettajat ja -ohjaajat käyvät henkilökohtaiset oppimiskeskustelut oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa lukuvuoden aikana, ks. Oppimiskeskustelut

Koulun tulee huolehtia oppilasarvioinnin yhdenmukaisuudesta. Rehtori vastaa, että opettajat suunnittelevat opetusta ja toteuttavat arvioinnin yhdessä. Koulu tiedottaa arvioinnista oppilaita ja huoltajia.


Monialaisen oppimiskokonaisuuden (MOK) toteuttamisen periaatteet

Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

Vuosittain toteutetaan vähintään kaksi laajaa monialaista oppimiskokonaisuutta, joista toinen voi olla kuntakohtainen ja toinen koulukohtainen. Lukuvuoden 2021 - 2022 kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus on hyvinvoiva minä. Kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus toteutetaan yhtenäisenä viikon kestävänä jaksona.

- MOK-viikolle voidaan tehdä oma työjärjestys
- Oppilaan työaika on oppilaan vuosiviikkotuntimäärä (esim 3. luokka 23 tuntia, 8. luokka 29 tuntia)
- Opettajan työaika on työjärjestykseen sijoitettu työmäärä

Mikäli koulukohtainen MOK jakautuu pitemmälle ajanjaksolle, tulee huolehtia että
- oppilaalla on MOKia oma vuosiviikkotuntimäärä
- oppilaalla on mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa
- MOK tarjoaa mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön
- MOK vahvistaa tiimiopettajuutta

Lukuvuosisuunnitelmaan merkitään MOKien ajankohta ja kesto, aihe ja oppilaiden osallisuus. Tarkempi kuvaus MOKeista on koulujen kotisivulla ennen MOKien alkamista.


Joustava esi- ja alkuopetus

Esi- ja alkuopetuksen aikuistiimi tekee joustavan esi- ja alkuopetuksen tiimisopimuksen. Tiimisopimukseen kirjataan, kuinka toiminnan periaatteet toteutuvat käytännössä, kuinka oppimispolkuja toteutetaan ja kuinka lapsiryhmien yhteistoimintaa on mahdollista järjestää.

Tiimisopimus liitetään koulun lukuvuosisuunnitelmaan.
Joustava esi- ja alkuopetus perusopetuksen opetussuunnitelmassa
Kuopion joustava esi- ja alkuopetus


Tieto- ja viestintäteknologia (tvt)

Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä edistetään kouluissa kehittämällä seuraavia osa-alueita:

  • opetushenkilöstön digipedagoginen osaaminen
  • oppilaiden digitaidot
  • digitaalisten laite- ja oppimisympäristöjen käyttö

Opetushenkilöstön digipedagogista osaamista kehitetään koulutusten sekä kouluilla toimivien pedagogisten tukihenkilöiden ja kiertävien digimentoreiden avulla. Koulutusten ja tuen tarpeita kartoitetaan vuosittain syksyllä tehtävällä kyselyllä. Osaamisen kehittymistä seurataan syksyllä 2021 ja keväällä 2022 toteutettavien kyselyjen avulla.

Kaikille oppilaille turvataan tasapuoliset mahdollisuudet digitaitojen oppimiseen. Opettajan tehtävänä on huolehtia oppilaiden tvt-opetussuunnitelman mukainen osaaminen 2., 6. ja 9. luokan päättyessä. Opetussuunnitelman toteuttamisen tukena käytetään kaupungin omia digitaitokalentereita vuosiluokille 1 – 6 ja 7 – 9. 

Laite- ja oppimisympäristöjen käyttöä edistetään kiertävien digimentoreiden, koulukohtaisten teknisten tukihenkilöiden (atk-vastaavat) sekä oman tietohallinnon avulla. Varmistetaan, että kaikilla opettajilla on työtä varten käytössä henkilökohtainen päätelaite. Oppilaslaitemäärää kasvatetaan taloudellisten resurssien puitteissa. Lisäksi huolehditaan riittävistä tietoliikenneyhteyksistä jokaisessa koulussa. Laajennetaan ja syvennetään digitaalisten oppimisympäristöjen käyttömahdollisuuksia. Koulujen tekniset tukihenkilöt huolehtivat toimenkuvansa mukaisista tehtävistä.

Kuopio osallistuu useisiin perusopetuksen kehittämishankkeisiin, joissa digitalisaatiolla on keskeinen rooli. Kuopiossa on käynnissä Digitaalinen ekosysteemi -hanke, jossa kartoitetaan kunkin koulun digitaalisen osaamisen nykytilaa. Kartoitukset tehdään joka kevät. Kartoituksen yhteydessä kukin koulu määrittelee itselleen kehittämistavoitteet seuraavalle lukuvuodelle ja seuraa tavoitteidensa toteutumista. Seuraava kartoitus tehdään keväällä 2022.

Koulukohtainen tvt-suunnitelma päivitetään osaksi lukuvuosisuunnitelmaa. Tvt-suunnitelmassa otetaan kantaa ainakin seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mitä tavoitteita asetitte koulullenne kevään 2021 Digitaalinen ekosysteemi –hankkeen palaverissa? Mitä toimenpiteitä aiotte tehdä tavoitteen saavuttamiseksi? Miten näiden tavoitteiden saavuttamista seurataan?
  2. Miten koulunne digipedagogiikan kokonaisvaltainen kehittäminen ja sen vastuut on määritelty? Miten pedagoginen ja tekninen tuki koulussanne organisoidaan ja resursoidaan niin, että se hyödyttää kaikkia opettajia?
  3. Miten varmistetaan, että kaikki oppilaat oppivat riittävät digitaidot? 

Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151
kehittämistyön koordinaattori Jarno Bruun 044 718 4417

Koulun toimenpiteet

6.KASVATUS JA OPPIMINEN   

Tiimi- ja yhteisopettajuus 

Yhteisopettajuuden kokeiluja jatketaan ja opettajia kannustetaan yhteistyöhön. Kunkin aineryhmän opettajat suunnittelevat yhteiset tavoitteet lukuvuoden alussa. Aineryhmä kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan omien opetusryhmiensä tilanteista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Opettajia kannustetaan yhteistyöhön muiden koulujen aineenopettajien kanssa opetuksen suunnittelussa ja arvioinnin yhtenäistämisessä. 
 
Arvioinnin yhdenmukaistamiseksi aineryhmissä sovitaan oppiaineessa yhteisistä tavoitteista ja arviointikriteereistä. Oppilaalle ja huoltajille kerrotaan (esim. aineryhmän Wilma-viestillä) arviointiperusteista. Arviointi ei muodostu pelkästään kokeiden perusteella, vaan arvioinnissa otetaan huomioon työskentelytaidot, yhteistyötaidot, oppimisessa edistyminen ja vastuu omasta oppimisesta. Huoltajia tiedotetaan myös opintojen etenemisestä. Tehtävänanto- ja palautuskäytänteitä pyritään yhdenmukaistamaan. Aineryhmille varataan ys-aikaa yhteisten suunnitelmien laatimiseen ja arvioimiseen.  

Laaja-alaiset erityisopettajat ja aineenopettajat toteuttavat yhteisopettajuutta samanaikaisopetuksena sekä ryhmiä jakamalla.  

 

Formatiivinen arviointi 

Arvioinnissa käytetään yhä enemmän formatiivisen arvioinnin keinoja. Formatiivinen arviointi on eteenpäin pyrkivää, oppimista ohjaavaa ja kannustavaa. Se on opetuksenaikaista, välitöntä vuorovaikutteista palautetta. Tärkeää arvioinnin kannalta on oppilaan tuntemus ja vuorovaikutteinen kommunikointi.  

Itsearviointi ja vertaisarviointi ovat osa formatiivista arviointia. Vertaisarviointitaitoja harjoittelussa apuna ovat esimerkiksi ryhmätyöt, joissa ryhmän jäsenet arvioivat toistensa työpanosta. Aineenopettajat keskustelevat oppilaiden kanssa opintojen etenemisestä ja luokanohjaajat pitävät lukuvuosittain oppimiskeskustelut. Formatiivisen arvioinnin työkaluina voidaan käyttää myös Wilma-järjestelmän merkintöjä sekä opetuksessa käyttöön otettua Qridi-järjestelmää.  

Lukuvuonna 2021-2022 otetaan valtakunnallisesti käyttöön uudet arviointikriteerit. 7. ja 8. luokan oppilaiden kanssa käydään keskustelua päättöarviointikriteerien uudistuksesta ja vaikutuksista arviointiin.  

 

S2-opetus 

S2-oppilaiden määrä on kasvanut koulussamme vuosittain. Yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena on löytää välineitä S2-oppilaiden opiskelun tukemiseen. Opettajille tulee järjestää S2-opetuksen järjestämisessä ohjausta ja koulutusta. Tavoitteena on, että S2-oppilaista saadaan riittävästi opetuksen järjestämiseen liittyvää tietoa nivelvaiheessa.  

 S2-resurssia käytetään aikaisempaa tehokkaammin samanaikaisopetukseen ja tukiopetukseen. S2-opetuksen tueksi on kerätty materiaalipankki eri oppiaineiden opetukseen koulun peda.net-sivuille. Koululla työskentelee lukuvuonna 2021-2022 S2-opettaja Sanni Arponen.  

 

Monialaiset oppimiskokonaisuudet  

Koulussamme jatketaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien kehittämistä. Lukuvuonna 2021-2022 koulumme monialaisten oppimiskokonaisuuksien teemat ovat Hyvinvoiva oppilas ja Maailman kulttuurit. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien kehittämiseen on nimetty vastuuhenkilöt, jotka lukuvuonna 2021-2022 ovat Jarmo Tolvanen ja Lotta Luhtaniemi. Monialaiset oppimiskokonaisuuksien sisältö kuvataan toisaalla koulun sivuilla. 

Tieto- ja viestintätekniikka 

Tilat ja laitteet 
 

Koulumme kevään 2021 Digitaalinen ekosysteemi -hankkeen palaverissa asetettiin tavoitteeksi oppilaiden taitojen suunnitelmallinen kehittäminen, digitutortoiminnan henkiin herättäminen, oppilaiden osaamisen tunnistaminen ja pedagogisen tuen kehittäminen.  

Koulussa on yksi ATK-luokka, oppilaskäyttöön on lisäksi tarjolla Ipad-tabletteja yhteensä 56 kappaletta ja kannettavia tietokoneita 300 kappaletta. Kannettavat tietokoneet ovat sijoitettuna eri rakennuksiin paremman käyttökattavuuden varmistamiseksi.  

Laitteiden ja ohjelmistojen käytössä tukihenkilöinä lukuvuonna 2021-2022 toimivat Esa Korhonen ja Jarkko Virtanen. Heidän vastuullaan ovat lisäksi Wilma-tunnukset ja pedagoginen tuki. Tutor-opettajina toimivat Sanni Kettunen, Katri Malinen ja Jenni Markkanen. Tutor-opettajilta opetushenkilökunta voi pyytää neuvoja digitaalisten sovellusten käytössä sekä pyytää luokkaan samanaikaisopettajaksi. Tukihenkilöiden ja tutor-opettajien apua voi hyödyntää myös digitaalisten opetuskokonaisuuksien suunnittelussa ja ideoinnissa.  

Digipedagogiikan kokonaisvaltainen kehittäminen on vielä toistaiseksi merkittävä haaste. Toimintakulttuuria luodaan käytettävissä olevan ajan ja mahdollisuuksien puitteissa. Käytettävissä oleva resurssi kohdentuu suurelta osin teknisen tuen mahdollistamiseen: Tuen resurssia ei ole lisätty viiteen vuoteen, mutta laitekanta on tällä välin kasvanut huomattavasti.  

Tärkein digipedagogiikan kehittämiskohde rakentuu kahden oppilasryhmän 1:1-pilottihankkeen ympärille: luokat 7.C ja 7.E saavat käyttöönsä henkilökohtaiset laitteet, jolloin näiden ryhmien opetus sidotaan vahvasti digitaalisten materiaalien käyttöön.  

Digitaitokalenteri on käytössä kaikissa oppiaineissa. Kukin opettaja on oman oppiaineensa kohdalla vastuussa siitä, että digitaitokalenterissa kuvatut taidot opetellaan. Oppilaiden taitojen edistymistä seurataan Qridin kautta.