Opintojakson aikana opin sen, että musiikin opettamiseen liittyy paljon muitakin taitoja kuin oma soittotaito. Opintojakson alussa koin olevani täysin kyvytön opettamaan musiikkia, mutta opintojaksolla omaksutun sisällön kautta pystyin tutustumaan uusiin soittimiin, toimintatapoihin. Myös tutustuminen uusiin menetelmiin musiikin opetukseen auttoi siinä, miten pystyin kasvattamaan omaa itseluottamusta ja –varmuutta musiikin opettamiseen. 

Opintojakson alussa nostettiin kysymys musikaalisuudesta ja musiikkirajoittuneisuudesta, jota pohdin läpi opintojakson. Näiden määritelmä ja niiden määritelmien sisään mahtuminen vaatisi yksilöltä paljon taitoa ja osaamista. Esimerkiksi aiemmin itsekin määrittelin itseni ei-musikaaliseksi, sillä en osaa soittaa mitään instrumenttia. Kuitenkin musikaalisuus on muutakin kuin soittotaitoa. Se on taitoa osata tunnistaa rytmejä, musiikin vaihteluita, kykyä nauttia ja kiinnostua musiikista. Näitä asioita haluan ottaa huomioon omassa opetuksessani, jotta päästäisiin irti tästä kärjistyneestä ajattelusta, etteivät kaikki ihmiset ole musikaalisia. 

Musiikin oppiaineen arvioinnissa korostettaisiin enemmän oppitunneilla osallistumiseen, aktiivisuuteen ja koko lukuvuoden aikaista kehittymistä. Oppilaille tulisi kertoa arviointiperusteet sekä tavat, joilla arviointia suoritetaan (Pukki ja Stolp, 2019) Kun oppilas tietää arvioitavat kohteet sekä arvioinnin tavoitteet, pystyy hän ohjaamaan omaa toimintaansa näitä kohti. Tämä vaatii myös sen, että opettajana pystyy luomaan avointa ja osallistavaa ilmapiiriä, jossa oppilaan on turvallinen ja helppo toteuttaa itseään. 

Opetussuunnitelman mukaan musiikin oppiaineen tavoitteena on esimerkiksi aktivoida ja motivoimaan yksilöä kulttuuriseen toimintaan ja luoda pohjaa musiikin parissa toimimiselle sekä myönteistä suhtautumista musiikkiin. Tällä hetkellä koen oman pedagogisen osaamiseni kehittyneen opintojakson aikana niin, että pystyisin erilaisien, monipuolisten työskentelytapojen avulla näiden tavoitteiden toteutumiseen. Oppilaat ovat eri tasoisia soittotaidoiltaan ja musikaalisuudeltaan, jonka vuoksi eriyttämiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Tämän voi toteuttaa esimerkiksi antamalla eri variaatioita soittamiseen, esimerkiksi laattojen soitossa oppilaat voivat itse valita soitavansa joko yhdellä tai kahdella malletilla. 

Tulevaisuudessa musiikin opettajana haluan omassa opettajuudessani päästä rohkaisemaan lapsia enemmän musiikin pariin sekä aktivoimaan heitä toimimaan rohkeasti ja oma-aloitteisesti. Musiikki on yksi keino ilmaista itseä sekä toteuttaa omaa mielikuvitusta sekä luovuutta, jonka vuoksi kynnyksen madaltaminen olisi tärkeää. Haluan oppilaille jäävän positiivisia kokemuksia musiikin tunneista sekä hyviä muistoja, negatiivisten ja pelottavien tuntemuksien sijasta. Teorian yhdistämistä käytännön tekemiseen ja musiikin tuntien rutiiniin on yksi asia, jota haluan toteuttaa omassa opettajuudessani, sillä oma kokemus musiikinteoriasta on melko negatiivinen. Musiikin teorian ja termistön käyttäminen ja siihen tutustuttaminen jo varhaisessa vaiheessa auttaa oppilaita ymmärtämään paremmin esimerkiksi sointuja sekä nuottimerkintöjä. 

Musiikin tunnit voivat yltyä vilkkaiksi ja haastaviksi kontrolloida, jonka vuoksi on tärkeää lukukauden alussa laatia tarkat, yhteiset pelisäännöt, joita tunneilla noudatetaan. Yhteisten pelisääntöjen avulla oppilaat osaavat asettua luokkatilaan tietyllä ajattelumallilla sekä käsityksellä, miten tunneilla toimitaan. (Huhtinen-Hilden, 2012) Kun opettaja antaa esimerkiksi ohjeita soittamisen jälkeen, oppilaat tietävät soittimien paikat. Tällöin soittimia ei soiteta, vaan kuunnellaan seuraavia toimintaohjeita. Näiden asioiden selvittäminen etukäteen ja sopiminen vuoden alussa säästää niin opettajalta, että oppilailta aikaa työskentelyyn.  

Opettaja pystyy yhdistämään musiikkia myös muuhun koulun arkeen, sillä siitä on hyötyä monessa eri asiassa. Musiikin olevan yksi taiteen muodoista ja tavoista, joilla ihminen voi ilmaista itseään joko tekemällä tai kuuntelemalla sitä, tulisi sen tärkeyttä korostaa. Musiikki tukee tunnekasvatusta ja tunnetaitojen kehittymistä itseilmaisun kautta. (Huhtinen-Hilden 2012) Esimerkiksi monet haastavat tunteet ovat sellaisia, ettei ihminen osaa sanoittaa niitä, vaan löytää ratkaisun esimerkiksi musiikin kautta. Oppilas voi oppia koulusta musiikin olevan luonnollinen osa arkea ja itseohjautua musiikin pariin tarvittaessa.  

 

Koen itse omalla työskentelylläni, pohdinnallani sekä kehitykselläni saavuttaneeni arvosanan 4. Kurssin tehtäviin suuntauduin syvällisesti, sillä tiesin, että oma osaamiseni musiikin opetuksen suhteen on heikolla pohjalla, joten halusin saada mahdollisimman paljon eväitä opintojaksosta irti. Tutustuin lähteisiin sekä muihin materiaaleihin, jotta oma työskentelyni oli mahdollisimman monipuolista. Demojen aikana osallistuin aktiivisesti ja heittäydyin mukaan tehtäviin. 

 

 

Lähteet: 

 

Lindeberg-Piiroinen, A., Ruokonen, I., Lamppu, K., Parviainen, K. & Vanninen, E. (2017). Musiikki varhaiskasvatuksessa: Käsikirja. [Helsinki]: Classicus. 

Huhtinen-Hilden, 2012, Elävänä hetkessä teoksessa Musiikki varhaiskasvatuksessa 

Musiikin opetussuunnitelma  

Pukki L. ja Stolp E., Musiikin arvioinnista, 2019 

https://youtu.be/AuXt26C852g