Turmiolan Tommi oli ensimmäinen suomalainen sarjakuvasankari. Hänet valjastettiin raittiusaatteen käyttöön vuonna 1858, kun Turmiolan Tommin elämänkerta ilmestyi Raittiuden seuran toimittamana. Toimituskuntaan kuului muun muassa sellaisia ajan kuuluisuuksia kuin Lönnrot, Snellman ja Topelius. Kirjasen tarkoitus oli käydä sotaan viinan kauhistusta vastaan ja osoittaa millainen paha vaikutus alkoholilla on ihmisen elämään ja koko yhteiskuntaan. Turmiolan Tommin esikuvat löytyivät ajan Englannista, jossa samantyyppisiä kuvitettuja vihkosia oli ilmestynyt jo aiemmin.

https://peda.net/id/9aece792f02
"Muistatko nyt! Jos ei muori anna velaksi, jätä kirja pantiksi!" Toteaa Tommi pojallensa, velaksi juomista seurasi Tommin tarinassa perheen pahoinpitely ja vankila.

Tommin tarinalle oli kysyntää, sillä Suomessa juopuminen oli yleistä ja alkoholi maistui. Suomessa juotiin yleensä itse pantua olutta, mutta 1500-luvulta lähtien paloviinaa poltettiin ja juotiin yleisesti. Käyttöä lisäsi se, että paloviinaa tarjoiltiin usein vierasvarana ja vaihtovälineenä. 1700-luvun lopulla kotipolttoa alettiin rajoittamaan lainasäädännön keinoin ja vuoden 1800 viina-asetus määräsi, että maaseudulla vain maanomistajat ja maata viljelevät saivat polttaa viinaa. Lisäksi viinan poltosta oli maksettava veroa. Suomessa julkijuopotteluun oli puututtu jo aiemmin kun vuonna 1733 julkisella paikalla päihtyneenä esiintymisestä tuli rangaistava teko.

Turmiolan Tommin tarina kerrotaan kahdeksan kuvataulun avulla, jotka on tehnyt nuori taiteilija Alexandra Frosterus-Såltin. Tommin tarina oli varoittava esimerkki, jonka toivottiin herättelevän viinaan menevää kansaa. Kuvissa Tommi elää alussa onnellista perhe-elämää mökissään vaimonsa ja lastensa kanssa. Sitten Tommi eksyy juomatupaan, jossa hän tutustuu alkoholiin sosiaalisen paineen alla. Juopuneena ja uhmakkaana Tommi tekee matkaa kotiinsa ja kotiovella pui jo nyrkkiään. Viinan kirous johtaa perheen vararikkoon ja perhehelvettiin, jossa viinanhimo ajaa Tommia väkivaltaisiin tekoihin. Lopulta Tommi löytää itsensä vankilasta jalkaraudoissa ja hän on menettänyt perheensä sekä itsekunnioituksensa. Viina oli vienyt Tommin.

Tommin tarinasta otettiin vuonna 1886 uusintapainos. 1920-luvulla kieltolain aikaan Tommin kohtalolla oli jälleen kysyntää. Raittiusaatteesta tuli Suomessa alkuaikoina eräänlainen kansalaisuskonto, joka yhdisti uskonnon ja kansalaisromantiikan viinan turmellusta vastaan. Omalaatuisimpia ilmentymiä tästä aatteesta oli raittiusliikkeen organisoima juomalakko vuonna 1898-1900, jolloin lakkoliike sai aikaan anomuksen kieltolaista. Anomuksessa oli 325 kunnan ja 170 000 yksityishenkilön nimi. Kieltolaki astui Suomessa voimaan vuonna 1919.

Myöhemmin Turmiolan Tommin tarinaan on viitattu populaarimusiikissa. Eppu Normaalin ”Murheellisten laulujen maassa” lauletaan Hälle kohtalon koura juottaa väkijuomaa / Niin Turmiolan Tommi taas herää henkiin / Ja herrojen elkeet tarttuvat renkiin. Turmiolan Tommin kuvatauluihin liittyvä alkuperäinen kertomus on hukkunut historian hämärään, mutta nimi Turmiolan Tommi toimii edelleen, kun halutaan kuvata juoppoa ja viinan kiroja.