Palvelujen suunnittelun ja järjestämisen lähtökohdat

Kysymys 1

Mille periaatteille alueellinen elinikäisen ohjauksen suunnittelu perustuu?
Etelä-Pohjanmaa

Pääperiaatteet alueellamme ovat olleet: Yhdenvertaisuus, tasa-arvo, tasapuolisuus, kestävä kehitys, joustavuus ja sujuvuus.

Etelä-Savo

Suunnittelumme perustuu pitkälti sopimallemme arvopohjalle (luottamus, kunnioitus, tasa-arvo, joustavuus, sivistys), joka on kuvattu ja selitetty strategiassamme, jota kutsumme yksinkertaisemmin tavoitteiksi. Meillä on visio (opin, oivallan, onnistun, yhdessä, yrittäen) selitettynä, mikä puolestaan liittyy siihen, miten ymmärrämme tulevaisuudenkuvamme asioissa. Tulevaisuutta emme halua pelkästään ajatella ajopuuna asioiden äärelle lainehtimisena vaan siihen vaikuttamalla, joten olemme kääntäneet ennakoimalla tulevaisuuden megatrendit vastuuksemme omasta tulevaisuudestamme, mihin olemme valinneet viisi olennaisinta tulevaisuudennäkymää: ikärakenne muuttuu, yksilöllisyys vahvistuu, työelämä pirstaloituu, tekniikka kehittyy, globalisaatio kiihtyy.

Lisäksi suunnitteluumme vaikuttavat elinikäisen oppimisen ja ohjauksen kansainväliset ja valtakunnalliset painotukset (ohjausta tasapuolisesti, urasuunnittelun taidot, ohjausosaaminen, laatujärjestelmä, koordinointi). Näiden taustojen vaikutuksesta olemme valinneet viisi tavoitetta maakuntaan vuoden 2014 alussa, mitkä on kuvattu ja selitetty lyhyesti avainsanojen lisäksi: oppimisen ja ohjauksen yhteiset järjestelyt, läpinäkyvyys, helpot palvelut, oppimisen kannustavat vaihtoehdot, toimiva verkostoyhteistyö.

Myös käytännön reunapalikat vaikuttavat siihen, millä teholla pystymme suunnittelemaan alueellista elinikäistä ohjausta: henkilöstöä vähän, niukenneet varat, kuntien ja muiden toimijoiden mahdollisuudet osallistua kehittämiseen jne.

Häme

Elinikäisen ohjauksen suunnittelu perustuu Hämeessä seuraaville periaatteille:

  • Ohjaus lähtee asiakkaista ja asiakkaiden tarpeista, suunnittelun keskiössä on asiakas
  • Ohjaushenkilöstön osaamiseen ja sitä kautta laadukkaaseen ohjaukseen
  • Tasavertaiseen kohteluun eli kaikki asiakkaat ovat yhtä ”arvokkaita”
  • Ohjauksen saatavuuteen: ohjausta on saatavissa, kun asiakas sitä tarvitsee
Kaakkois-Suomi

Kaakkois-Suomen alueella elinikäisen ohjauksen suunnittelu perustuu ohjauspalvelujen tasapuoliseen, yhdenvertaiseen saatavuuteen ja laatuun alueella. Keskeistä on yhteistyön tiivistäminen ja toimintojen yhteensovittaminen palvelun parantamiseksi.

Verkostoyhteistyönä toteutetut tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut vastaavat sekä yksilöiden että koko Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin. Ohjauspalveluiden saatavuus ja laatu alueella vaikuttavat koulutuksen aloittamiseen, keskeyttämiseen, motivoituneen ja koulutetun työvoiman saantiin, yritysten henkilöstön osaamisen lisäämiseen ja työssä viihtymiseen sekä työurien pitenemiseen. Elinaikaisella ohjauksella tuetaan myös monien Euroopan unionin poliittisten päämäärien saavuttamista, Euroopan kilpailukyvyn edistämistä.

Kaakkois-Suomen elinikäisen oppimisen ja ohjauksen tavoitteet 2014 – 2020 ovat yrittäjyyskasvatuksen, yrittäjyyden, osaamisen ja työllisyyden edistäminen. Miten?

  •  tiivistämällä kaikkien yrittäjyyttä tukevien tahojen yhteistyötä
  •  yksilön ja työelämän tarpeista lähtevällä opinto- ja uraohjauksella
  •  kattavilla ja laadukkailla tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluilla

Ohjaus tuottaa tietoisia valintoja. Opiskelijat saavat riittävät tiedot valintojensa perustaksi. Avoimiin työpaikkoihin löytyy tekijät.

Kaakkois-Suomen ELO-malli koostuu kahdesta osasta: 1. kunkin organisaation konkreettiset ohjaustoimenpiteet ja 2. Kaakkois-Suomen ELO-verkoston yhteiset toimenpiteet, jotka tuottavat lisäarvoa. Kaakkois-Suomen ELO-toimintasuunnitelma 2014-2020 sisältää Kaakkois-Suomen verkoston yhteiset toimenpiteet. Esimerkiksi syksyllä 2014 Kaakkois-Suomen ELO-verkostotapahtumiin on osallistunut noin 800 henkilöä. Vuorovaikutteisten valmennusprosessien sekä koulutusten ja yrittäjätapahtumien avulla on tuettu verkoston toimintaa ja kunkin ohjausosaamista sekä työssä jaksamista ja tuloksellista asiakastyötä. Ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä on kyetty vähentämään. Ammattikorkeakouluissa 55 opintopisteen saavuttamista vuosittain sekä tuloksellisuutta on parannettu ohjauksen avulla. Opinto- ja uraohjauspalvelun yhteenkytkemisen avulla tuloksellisuutta on parannettu. Kaakkois-Suomessa ennakointi on erittäin vahvasti kytketty ELO-toimintaan.

Koko ajan olemme työstäneet pilotteja ja järjestäneet ELO-tapahtumia.

Kaakon ELO -foorumin tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen Kaakkois-Suomeen, osaavan työvoiman varmistaminen, työllistymisen ja yrittäjyyden edistäminen. Näkökulmat ovat: alue-, elinkeino- työvoima- ja koulutuspoliittinen.

Tavoitteen saavuttamista tukemaan ELY-keskus on laatinut yhdessä alueellisen ohjaus- ja yhteistyöryhmän kanssa toimintasuunnitelman, joka sisältää eri toimijoiden roolit ohjauksen kentällä, ohjaukseen liittyvän verkoston luomisen ja sen toiminnan, ohjausosaamisen ja sen kehittämisen verkostossa sekä monikanavaisten neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen osallistumisen. Yhteistyö- ja toimijaverkoston tavoitteena on varmistaa ohjauspalveluiden saatavuus ja laatu alueella.

Kainuu

Kainuun elinikäisen ohjauksen strategian visio ja missio perustuvat seuraaville arvoille: asiakaslähtöisyys, luotettavuus ja jatkuva uudistuminen. Samat periaatteet pätevät myös elinikäisen ohjauksen suunnitteluun.

Keski-Suomi
  1. Elinikäinen ohjaus alkaa neuvolasta ja päätyy vanhuuteen. Elinikäinen ohjaus on yläkäsite, jonka erityiskysymyksiä ovat mm. nuoriotakuu tai välityömarkkinat. Nuorisotakuun ja välityömarkkinoiden kehittäminen ja koordinointi on erikseen kirjattu ELY:n tavoitteeksi ja tästä syystä ELO:n suunnittelussa maakunnallisesti nämä osa-alueet painottuvat. Periaatteena on, että ymmärretään kehittämisen kohteena olevien osa-alueiden kuuluvan laajempaan kokonaisuuteen.
  2. Jokaisella ohjauksen toimijalla on oma tehtävä ja rooli ohjauksen kokonaisuudessa. Jokainen toimija kehittää omaa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta. Lähtökohtaisesti luotamme siihen, että jokainen toimija ja tekee omalta osaltaan parhaansa niin työssä kuin sen kehittämisessä.
  3. Elinikäinen ohjaus edellyttää moniammatillista ja monihallinnollista asiakkaan kanssa, asiakkaan päämäärän saavuttamista tukevaa ohjausta. Siksi elinikäisen ohjauksen suunnittelussa keskeistä on asiakkaan osallisuuden lisääminen, toimijoiden verkottuminen ja yhteiseen tehtävään sitoutuminen. Periaatteellisena tavoitteena on asiakkaasta lähtevä ja asiakkaan kanssa tehtävä moniammatillinen ja monihallinnollinen ohjauspalvelu.
  4. Ohjaus suuntaa tulevaan. Tästä syystä ennakointi ja tulevaisuuksien tarkastelu tulee olla olennainen osa ohjaustyötä. Suunnittelussa ennakointi sisällytetään strategisiin painopisteisiin.
  5. Alueellisen ohjauksen suunnittelun tehtävänä on tarkastella eri toimijoiden rajapintoja, järjestelmän muutoksesta tai toimintaympäristön muuoksista johtuvia uusia rajapintoja ja näin löytää ohjauksen ongelmakohtia, liittyivät ne sitten ohjausnäkemysten ristiriitaisuuksiin, eri toimijoiden yhteistyöhön, ohjauksen toimijoiden osaamisvajeisiin, toimintaympäristön muutoksista johtuviin uusiin haasteisiin. Periaatteena on kartoittaa ohjauksen kipeimpiä ongelmia. Kartoituksessa luotamme asiakaspalautteeseen ja ohjaajien näkemykseen.
  6. Alueellisen ohjauksen suunnitteluun käytettävissä olevat voimavarat ovat tarpeeseen nähden hyvin pienet, siksi joudutaan valitsemaan 3 strategista painopistettä 1-2:lle vuodelle, joihin vaikutetaan eri tavoin. Periaatteena on siis, että suunnataan vähäiset yhteiset voimavarat joihinkin harvoihin tunnistettuihin kehittämiskohteisiin, eikä lamaannuta liian suuren tehtävän edessä.
Lappi

Periaatteet on kuvattu Pitkospuilla – jatkuvan oppimisen poluilla : Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 -asiakirjassa Strategiassa on huomioitu elinikäisen ohjauksen näkökulmasta. Lapin ELO – Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmälle on tehty toimintasuunnitelma vuosille 2014-2016, jossa on myös kuvattu periaatteet ja toimintamalli.(liite 1). Periaatteita on kuvattu myös

Menestyjäksi Lapissa – Maakunnallinen aikuisten TNO strategia vuoteen 2020

Pirkanmaa

Tavoitteena on rakentaa elinikäiseen ohjaukseen perustuvat, moniammatilliset ohjauspalvelut, jotka vastaavat kansalaisten, työelämän ja aluekehittämisen tarpeisiin. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä, monikanavaisia ja helposti saavutettavia. Ohjauksen kehittämisen painopisteet Pirkanmaalla ovat ulkopuolisten nuorten ohjaus, työelämässä tapahtuva ohjaus ja verkostoyhteistyö.

Pohjanmaa

Pohjanmaalla ELO suunnittelu perustuu valtakunnallisiin linjauksiin ja niiden soveltamiseen alueellemme sopiviksi, sekä alueiden (Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa) alueiden laadittu elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma.

Pohjois-Karjala

ELO on määritelty käsittämään erilaisissa koulutus- ja työelämäsiirtymissä tarvittavat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut. Koska palveluja tuottavat lukuisat toimijat eri hallinnonaloilla ja organisaatiossa oman toimivaltansa puitteissa, on kaikkien palvelujen tuottajien oltava erityisesti resurssien vähetessä ja toimintaympäristön muuttuessa tietoisia toistensa palveluista ja toimintatavoista palvelujen saatavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. ELOn tehtävä on toimia keskustelu- ja verkostoitumisfoorumina, nostaa esille kehittämiskohteita ja näin pyrkiä vaikuttamaan kunkin toimijan palvelujen suunnitteluun.

Ohjauksen vaikuttavuus edellyttää hyvää ohjausosaamista, joten osaamisen kehittäminen moniammatillisissa verkostoissa on yksi keskeinen periaate, tällöin myös verkostoituminen tapahtuu luontevasti yhteisen oppimisen ja yhteisen orientaation kautta. Keskeistä on myös palvelujen saatavuuden turvaaminen monikanavaisesti nuorille ja aikuisille koko maakunnan alueella.

Pohjois-Pohjanmaa

Vastaus

Pohjois-Savo

Pohjois-Savon elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma perustuu Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamiin strategisiin tavoitteisiin, jotka puolestaan perustuvat Euroopan neuvoston sekä Euroopan ohjauspolitiikan verkoston tavoitteisiin ja suosituksiin. Näistä johdettuina alueellisen suunnittelun periaatteina Pohjois-Savossa ovat: 1) Elinikäinen ohjaus on yksilön, yhteisöjen ja työelämän tarpeista lähtevää, koordinoitua, verkostomaisesti toteutettua, ja monialaista, sekä 2), että Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (TNO -palvelut) ovat monikanavaisia ja tarvelähtöisiä ja ne tuottavat yksilöiden sekä työelämän hyvinvointia ja tukevat osaamisen kasvua. Toimintasuunnitelma on tuotettu avoimessa elinikäisen ohjauksen verkostossa, jossa korostuvat osallisuuden ja osallistavuuden periaatteet.

Satakunta

Tavoitellaan asiakaslähtöisiä ja monikanavaisia palveluja oikeaan aikaan oikeille kohderyhmille. Ohjauksen kehittämisen painopisteet Satakunnassa ovat ulkopuolisten nuorten ohjaus, työelämässä tapahtuva ohjaus ja toimijoiden välinen verkostoyhteistyö.

Uusimaa

Vastaus

Varsinais-Suomi

Vastaus

Svensk vägledning

Vastaus

Kysymys 2

Miten edellä kuvatuissa periaatteissa huomioidaan eri asiakasryhmien tarpeet?
Etelä-Pohjanmaa

Periaatteissa kiteytyy alueellisesti yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen ohjauspalvelun turvaaminen. Tavoitteena on laadukkaan ohjauksen turvaaminen ja kehittäminen kaikissa elämänvaiheissa ja eri ikävaiheissa ”vauvasta vaariin”.

Etelä-Savo

Eri asiakasryhmät on juuri tällä arvopohjalla ja tulevaisuudennäkymään vaikuttamisella haluttu ottaa huomioon. Lisäksi meillä on nuorisotakuuseen omat tavoitteet mutta samat arvot, visio ja vastuumme tulevaisuudesta. Strategiassamme emme ole luetelleet tai jäsennelleet erikseen eri asiakasryhmiä, koska lähdemme siitä, että kaikenikäisille olisi mahdollista saada palveluja. Kuitenkin meillä korostuvat tavoitteiden kautta nuoret ja aikuiset, jos lajitellaan ihmisiä iän mukaan. ELYnä meillä nämä sisältävät esim. maahanmuuttajat, romanit, työllistymisen kannalta hankalassa tilanteessa olevat tai koulutuspaikkaa vailla olevat sekä miehet heikon työllistymisen vuoksi. Varsinaiset toimijat (oppilaitokset, TE-toimisto, KELA, järjestöt, kunnat jne.) ottavat sitten erityisesti heidän toiminnassaan asiakasryhmät huomioon kohdentamalla palvelujaan. Esim. nyt meillä on meneillään TE-toimiston kanssa nuorten palvelujen kehittämiseen selkeä keskustelun jatkumo, mikä on aiheuttanut muutoksia esim. TE-toimiston työtehtävien organisoinnissa ja työn sisällön prosessoinnissa.

Häme
  • Eri asiakasryhmien tarpeet huomioidaan siten, että ymmärretään se, että asiakkaat ovat yksilöitä, joiden ohjaustarpeet ovat myös erilaiset, joten jokainen ohjaustapahtuma on räätälöitävä asiakkaan tarpeiden mukaiseksi
Kaakkois-Suomi

Kullakin toimijalla on omat asiakasryhmänsä. ESR-osarahoitteisilla hankkeilla kehitetään palveluja, niiden saatavuutta sekä verkostojen yhteistyötä. Ohjausosaamisen kehittämisellä varmistetaan tarvelähtöisen palvelun saatavuus (ELO-valmennukset, koulutukset, verkostotapahtumat).

Kainuu

Elinikäinen ohjaus on rajattu koskettamaan työikäistä väestöä peruskoulun päättävistä alkaen. Nuorten ohjauspalveluja painotetaan. Yksityisten henkilöiden lisäksi ohjauksessa huomioidaan yritysten uudistumista edistävä osaamisen kehittäminen.

Keski-Suomi
  1. Eri toimijoilla on tehtävänsä mukaan asiakkaina erilaisia ryhmiä. ESR-hankkeilla kehitetään erilaisten asiakasryhmien palveluja ja hankkeiden tulosten seuraaminen on osa alueellista elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointia.
  2. Edistämällä moniammatillista ja monihallinnollista ohjaustoimintaa erilaiset asiakasryhmät saavat parempaa palvelua
  3. Ennakointi ohjauksessa tarkoittaa vähimmillään huomion keskittämistä asiakkaan tavoitteeseen, ei toimenpiteisiin ja parhaimmillaan pitkän tähtäyksen suunnittelua tulevaisuusnäkemyksistä nousevien mahdollisuuksien valossa. Ajattelun aikajänteen pituus vaihtelee asiakasryhmittäin.
  4. Huomion kohteeksi tulee palvelu ja asiakasryhmä, jonka ohjaustarpeeseen vastaamisessa on havaittu ongelmia.
Lappi

Vaikka strategiat on tehty aikuiskoulutuksen näkökulmasta, on niissä otettu huomioon hyvin vahvasti jatkuvan oppimisen periaatteet. Periaatteet on kuvattu Pitkospuilla – jatkuvan oppimisen poluilla : Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 -asiakirjassa myös Menestyjäksi Lapissa – Maakunnallinen aikuisten TNO strategia vuoteen 2020.

Lapin aikuiskoulutukselle strategiassa asetettiin visio vuodelle 2020: Suomen huipulla – Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen, työn ja hyvinvoinnin. Lapissa tähdätään siihen, että aikuiskoulutus on tulevaisuudessa jatkuvaa oppimista tukevaa, laadukasta, osuvaa, ennakoivaa, osaamista ja hyvinvointia vahvistavaa, yhteisöllistä sekä verkostoitunutta.

Pirkanmaa

Ohjauspalvelujen tavoitetila on määritelty toisaalta eri ikäryhmien kautta ja toisaalta ohjauksen eri funktioiden kautta. Sen jälkeen on arvioitu mahdollisia katvealueita tai kiireellisimpiä kehittämiskohteita asiakasryhmä-näkökulmasta.

Pohjanmaa

ELO- ryhmissä (Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan) on mukana toimijoita eri aloilta, joskin on vielä asiakasryhmiä, joita ei ole katettu, mutta ne on tiedostettu. Alueella on myös alkanut Ohjaamo pilottihankkeet (Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa), joissa otetaan huomioon alle 30- vuotiaiden ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakasryhmien tarpeet

Pohjois-Karjala

Oppilaitoksissa olevat nuoret saavat pääsääntöisesti ohjauspalvelut omasta oppilaitoksesta. Oppilaitokset tarjoavat ohjauspalveluja opiskelujen aikana sekä hakeutumisvaiheissa, osa myös valmistuville ns. jälkiohjausta, joten tämän ryhmän palvelujen saatavuus ja laatu ovat suhteellisen hyvät.

TE-toimisto on keskeinen palvelupaikka oppilaitosten ulkopuolella oleville nuorille ja kaikille aikuisille, mutta vähäisten resurssien vuoksi aikaa ei ole riittävästi asiakkaiden todellisten tarpeiden tunnistamiseen ja ohjauksellisuuteen. Palveluja voidaan turvata monikanavaisuudella ja ohjausosaamisen lisäämisellä.

Suurimman haasteen muodostavat ne nuoret, jotka eivät ole kiinnittyneet mihinkään toimintaan ja jotka eivät edes koe tarpeelliseksi uraohjausta tai joilla on jokin toimijuuden este, joka tulisi ensin selvittää ja voittaa ennen varsinaista koulutus- tai työllistymissuunnitelman tekemistä. Moniammatillisen tuen tarve matalankynnyksen palveluna (Ohjaamo) tulee vastaamaan tähän tarpeeseen, jos sillä on riittävät resurssit ja paikkoja, joihin ohjata.

Aikuisväestöllä on uraohjaustarpeita mutta heidän tavoittaminen on vaikeaa ja tarpeet vaihtelevat suuresti. Esim. työssä olevien aikuisten tarpeiden havainnointi on pääosin henkilön itsensä aktiivisuuden varassa ja kyvyssä etsiä tietoa. Voidaanko TNO-palveluja viedä työpaikoille ja kenelle tehtävä kuuluisi? Pohjois-Karjalassa aikuisohjausta on tarjonnut AIVO-yhteistyö.

Pohjois-Pohjanmaa

Vastaus

Pohjois-Savo

ELO-toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä tuotettiin ohjaustoimijoiden käyttöön laadunhallinnan työkalu, jonka avulla ohjauksen järjestämistä sekä toimeenpanoa arvioidaan asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Ohjausprosessin eri elementtejä arvioidaan siinä eri asiakasryhmien, ja myös jokaisen yksittäisen asiakkaan palvelun toimivuuden kannalta. Eri asiakasryhmien tarpeita on nostettu esiin asiakas-casejen avulla. Verkostotapaamisiin on kutsuttu mukaan myös asiakkaan ääni.

Satakunta

Asiakkaita voidaan ryhmitellä iän, erityistarpeen ja elämäntilanteen perusteella. Esim. nuoret/työssäkäyvät/ikääntyvät. Tärkeintä on asiakkaan tilanteen ja sen taustan selvitys jos mahdollisesti moniammatilisesti. Keskisintä on myös että perusohjaus toimii koulutuksessa hyvin ja että sillä on riittävät resurssit.

Uusimaa

Vastaus

Varsinais-Suomi

Vastaus

Svensk vägledning

Vastaus

Kysymys 3

Miten tutkimustietoa käytetään ohjauspalveluja suunniteltaessa?
Etelä-Pohjanmaa

Tutkimustieto huomioidaan palvelujen suunnittelutyössä mm. hankkeistamisessa, kehittävässä työotteessa toimintoja, menetelmiä ja toimintamalleja laadittaessa sekä laadun arvioinnissa. Tutkimustiedon tulisi jalostua kasvavassa määrin käytännön toimenpiteiksi ja niiden kehittämiseksi.

Etelä-Savo

Alueellisesti meillä on ollut vuoden alusta tärkeänä kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen tilanteesta tehdyn raportin (http://www.doria.fi/handle/10024/103838) mukaan asioiden eteenpäinvieminen, mikä näkyy esim. vaikeasti työllistyvien nuorten hankkeessa työstettyinä kehittämisen keihäänkärkinä (http://www.theseus.fi/handle/10024/97131). Vaikka nämä eivät täytäkään tieteellisen tutkimuksen kriteerejä, ne ovat kuitenkin selvitysten avulla saatua arvokasta tietoa toimijoilta ja asiakkailta. Alueelliset opinnäytetyöt, seminaari- ja kehittämistyöt ovat olleet merkittäviä, esim. seuraavat:

Myös valtakunnalliset tutkimukset, raportit ja kansainväliset Raimo Vuorisen ja kumppaneiden kanssa käsitellyt asiat ovat vaikuttaneet Etelä-Savon ELO-toimintaan merkittävästi, esim.

Alueellisten hankkeiden merkitys on ollut suuri, esim. Opin oven ja nuorten hankkeet, joista on raportoitu ja tehty menetelmiin ja arviointiin ja käytännön toimintaan suosituksia, esim.

Häme
  • Ohjaushenkilöstö on ammattitaitoista ja koulutettua, joten he omaavat myös tutkimustietoa ohjaustapahtumassa
  • Ohjaushenkilöstön täydennyskoulutusta suunnitellaan ja järjestetään siten, että ohjaushenkilöstön osaaminen vahvistuu myös tutkimustiedon osalta
  • Tiedottamalla ja informoimalla ohjaushenkilöstöä uusimmasta tutkimustiedosta
Kaakkois-Suomi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus suunnittelee ja järjestää yhteistyössä verkoston kanssa valmennuksia, koulutuksia, tapahtumia hyödyntäen tutkimustietoa. Yhteistyötä tehdään Kaakkois-Suomen alueen verkoston kanssa sekä OKM:n, AVIn, muiden ELY-keskusten että myös Salmian perustaman ohjausosaamisen kehittämisryhmän verkoston kanssa osaamista ja tutkimusta hyödyntäen. Alueellista ennakointitietoa hyödynnetään systemaattisesti. EU-ohjausosaamisen tutkimustuloksia hyödynnämme KEHAn ja Vokesin yhteistyön myötä. 25.8.2015 Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmä hyödyntää kokouksessaan Raimo Vuorisen EU-ohjausosaamisen esitystä videoneuvottelulaitteiden välityksellä ja hyödyntää verkostoyhteistyössä.

Kainuu

Jokainen ELO-verkoston toimija hyödyntää ja tuo esiin yhteistyössä oman organisaationsa kautta tulevaa tutkimustietoa. Lisäksi tietoa kerätään hankkeissa ja hyödynnetään niiden tuloksia.

Keski-Suomi
  1. Suunnittelu työn tausta-ajatukseksi on otettu tohtori Seija Nykäsen tutkimus Ohjauksen yhteistoiminnallisesta johtamismallista.
  2. Osa Keski-Suomen ELO-ryhmien jäsenistä ja ELOPELTO-toiminnan osallistujista on omassa työssään itse tutkijoita tai erilaisten tutkimusten tuntijoita ja tuovat keskusteluun tietonsa ja näkemyksensä tutkimustuloksista. Tutkimustulosten välittyminen käytäntöön syntyy yhteisessä ajattelussa ja keskustelussa.
  3. Elinikäisen ohjauksen suunnittelussa seurataan kiinnostuksella ELGPN tekemää työtä ohjauksen sisällöstä vaikuttavuudesta. Toisaalta työssä seurataan erilaisia nuorisotutkimuksen tuloksia ja muita ohjaukseen tai toimintaympäristöön liittyviä tuloksia.
  4. Jatkossa Kohtaamo-hanke tuo oman lisänsä käyttöömme nuorten ohjauksen osalta, analysoimalla nuorten ohjauksesta ja moniammatillisesta ohjauksesta tehtyjä tutkimuksia.
  5. Tutkimusten ja mallinnusten systemaattisessa soveltamisessa on vaikeutena se, että työ vaatisi paljon enemmän resurssia. Tulosten syntetisointi ja soveltaminen omalle alueelle vaatii työtä, johon ei nykyisessä tilanteessa ole helposti varaa. Tutkimus kohdistuu usein osaongelmaan, jolloin huomion kohteena oleva kysymys vaatii eri näkökohtien yhdistämistä. Toisena esimerkkinä ovat eri hankkeissa kehitetyt elinikäisen ohjauksen arviointimallit. Nämä ovat käytännössä ovat melko ”järeitä” ja pelkona on, että huomiota vaativat ongelmat peittyvät hyvän keskiarvon varjoon. Kerrotaanko oman toiminnan ongelmista avoimesti?
Lappi

Strategioiden teossa on hyödynnetty ajankohtaisinta tutkimustietoa. Molemmat strategiat on tehty laaja-alaisessa yhteistyössä koulutusorganisaatioiden, aluehallinnon, työelämän ja kolmannen sektorin kanssa. Strategioiden yhtenä painopisteenä on ennakointi ja tutkimus.

Pirkanmaa

Alueellista ELO-strategiaa laadittaessa kävimme jonkin verran läpi keskeisimpiä/viimeisimpiä tutkimusraportteja, pääpainon kuitenkin ollessa hallinnon tuottamissa suunnittelu- ja strategia-asiakirjoissa (jotka tosin rakentuvat tai ainakin pitäisi rakentua tutkimustiedon varaan?). Muutoin tutkimustiedon käyttö on sen varassa mitä ministeriöiden ohjaus ja valtakunnallinen ELO-ryhmä ja eri koulutustilaisuudet nostavat esiin ts. mitenkään systemaattista tutkimustiedon käyttö alueella ei ole.

Pohjanmaa

Alueelle on tehty kaksikielinen aikuiskoulutusstrategia, jota varten on tehty selvityksiä ja siinä on käytetty tutkimustietoa hyväksi. Lisäksi taustalla on maakuntastrategiat ja alueilla tapahtuva ennakointitiedon hyväksikäyttö, joskin on todettu, että ennakointitietoa ja sen luomista on parannettava. Siihen on jo tehty tarvittava suunnitelma.

Pohjois-Karjala

Ohjaushenkilöstön täydennyskoulutusta on järjestetty Itä-Suomen yliopiston johdolla Pohjois-Karjalassa jo useiden vuosien ajan. Koulutus on järjestetty tutkimus-käytäntö-verkosto-yhteistyönä dialogisen ohjauksen viitekehyksessä. Koulutuksia ja seminaareja on toteutettu pääosin hanketyönä tiiviissä yhteistyössä TE-hallinnon, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja opinto-ohjaajien kanssa. Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua on toteutettu viimeksi vuosina 2012-2015 Toimijuuden tuki-hankkeessa, jossa dialogisen ohjauksen koulutuksiin osallistui lähes sata henkilöä. Näin ohjausverkostolle on luotu yhteinen ohjausorientaatio, mikä parantaa ohjauksen vaikuttavuutta.

Ohjauspalvelujen tuottajat toimijat oman hallinnonalansa ohjeiden mukaisesti, missä määrin niissä on huomioitu tutkimustietoa ja miten tutkimustieto vaikuttaa tehtyihin ratkaisuihin, siitä ei tietoa ole. Oletettavasti alan ammattilaisilla on myös tutkimustieto käytössään.

Pohjois-Pohjanmaa

Vastaus

Pohjois-Savo

Tutkimustiedon hyödyntäminen ohjauspalvelujen järjestämisessä ja suunnittelussa on ko. palveluntuottajien harkinnan mukaan tapahtuvaa. Tarkkaa kuvaa palveluntuottajittain tiedon hyödyntämisestä ei ole. ELO-yhteistyö toimintasuunnitelman laatimisen sekä mm. ohjausosaamisen kehittämisen osalta perustuu osaltaan tutkimustietoon, jota mm. ELGPN, VOKES sekä OKM ja TEM omilla hallinnonaloillaan tuottavat.

Satakunta

Pyritään hyödyntämään uutta tutkimustietoa. Tukeudutaan ministeriön ohjaukseen ja hyödynnetään valtakunnallisen ELO-ryhmän ja valtakunnallisen ESR-rahotteisen Ohjaamo –hankkeen tuottamaa tietoa. Osallistutaan valtakunnallisiin seminaareihin ja hyödynnetään niistä saatavaa tietoa. Käytetään myös The European Lifelong Guidance Policy Network (ELGPN) aineistoa.

Levitetään uutta tutkimustietoa learning cafe järjestelmin kautta.

Uusimaa

Vastaus

Varsinais-Suomi

Vastaus

Svensk vägledning

Vastaus

Kysymys 4

Mitkä ovat tärkeimmät taustadokumentit, joille alueellisen elinikäisen ohjauksen strategia perustuu?
Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 & maakuntaohjelma 2014 – 2017

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen strategiset ja toiminnalliset tulossuunnitelmat

EPn Aikuisohjauksen ja neuvonnan kehittämisohjelma 2012 – 2016

AMKESU – ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Kansallisen arviointineuvoston (KARVI) tuottamat itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin raportit ja selvitykset

Alueelliseen ELO-ryhmään kuuluvien organisaatioiden omat toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä strategia-asiakirjat

Jatkossa erityisesti uusi hallitusohjelma, joka sisältää mm. ammatillisen koulutuksen reformin.

Etelä-Savo

Tärkeimmät taustadokumentit eteläsavolaisessa ELO-strategiassa lienevät seuraavat:

Häme
  • KESU 2011-2016
  • Lainsäädäntö
  • Opin ovi –hankkeiden raportit
  • OKM:n vuonna 2011 julkaisemat elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet
  • Euroopan neuvoston suositus ” Elinikäisen ohjauksen parempi sisällyttäminen elinikäisen oppimisen strategioihin”
Kaakkois-Suomi
  • OKM:n vuonna 2011 julkaisemat elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet
  • Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) 2011-2016 OKM 2012:1
  • Lainsäädäntö
  • Opin ovi –hankkeet, raportit
  • Kaakkois-Suomen alueen ennakointitieto (mm. alueelliset kehitysnäkymät, työvoimakoulutus, nuorisotakuu)
  • Maakuntaohjelmat Etelä-Karjala ja Kymenlaakso
  • Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen strategiset ja toiminnalliset tulossuunnitelmat
  • Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmään kuuluvien organisaatioiden omat toimintasuunnitelmat sekä strategia-asiakirjat
  • Hallitusohjelma
Kainuu

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistio 2011:15

CEDEFOP:n määritelmä elinikäisestä ohjauksesta

ELGPN:n elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikka

Opinraitti-projektin loppuraportti ja muut tulokset (Kainuun ammattiopisto ja verkostotoimijat Kainuun alueella v. 2009 - 2011)

Opin ovi –koordinaatiohankkeen tuottama tieto

  1. 2006 – 2007 Kainuussa toteutetut projektit erilaisten oppijoiden tarpeisiin vastaamiseksi

Muiden ELY-alueiden elinikäisen ohjauksen strategiat ja koulutusstrategiat

Keski-Suomi
  1. Valtakunnallisen ELO-ryhmän asettamat apinopisteet 2015-2020
  2. Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän väliraportti OKM 2011:15
  3. EU:n jäsenvaltioiden kesken sovitut elinikäisen ohjauksen tavoitteet.
  4. koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) 2011-2016 OKM 2012:1
  5. Eurooppa 2020- strategian kansallinen toimeenpano-ohjelma
Lappi

Tausta-aineisto on kuvattu Pitkospuilla – jatkuvan oppimisen poluilla : Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 -asiakirjassa

Pirkanmaa

Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen. Opetusministeriön ja työministeriön asettaman valmisteluryhmän ehdotukset toimenpideohjelmaksi. työhallinnon julkaisu 365:2006.

Arnkil, R., Spangar, T., Vuorinen, R. (2008). Kohti ohjauksen kokonaisvoimavarojen yhteiskehittämistä – Ammatinvalinta- ja uraohjauksen kehittämishaasteiden strategisen perustan arviointitutkimus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 30/2008.

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011:15

Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016. Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011.

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012–2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011.

Onnismaa Jussi, Ohjaus- ja neuvontatyö – Aikaa, huomiota ja kunnioitusta, Gaudeamus 2007

Oppilaanohjauksen hyvät käytännöt. OPH 2013 verkkosivut www.oph.fi.

Pohjanmaa

Kansallinen ELO- strategia ja sen kulmakivet, aikuiskoulutusstrategia, alueiden toimintasuunnitelmat, maakuntastrategiat ja alueilla tehtävä tilastointi.

Pohjois-Karjala

Tärkein yhteinen dokumentti on valtakunnalliset Elinikäisen ohjauksen strategiset tavoitteet (OKM 2011:15), jonka taustalla ovat ELGPN:n tuottamat dokumentit. Koska strategia on tehty yhteistyössä toimijoiden kanssa siten, että he ovat itse tuottaneet sisältöä toimintasuunnitelmaan, siinä heijastuvat organisaatioiden omat ja kyseisten hallinnonalojen strategiat.

Pohjois-Pohjanmaa

Vastaus

Pohjois-Savo

Tärkeimmät dokumentit ovat:

1) Cedefop (2005). Improving lifelong guidance policies and systems.

2) The European Lifelong Guidance Policy Network (2012). Lifelong Guidance Policy Development: A European Resource Kit.

3) Euroopan Unionin Neuvosto (2008). Elinikäisen ohjauksen parempi sisällyttäminen elinikäisen oppimisen strategioihin.

4) OKM (2011). Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet.

Satakunta

Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen. Opetusministeriön ja työministeriön asettaman valmisteluryhmän ehdotukset toimenpideohjelmaksi. työhallinnon julkaisu 365:2006.

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011:15

Oppilaanohjauksen hyvät käytännöt. OPH 2013 verkkosivut www.oph.fi.

Eurooppalaisen elinikäisen oppimisen alueen toteuttaminen KOM(2001) 678.

Uusimaa

Vastaus

Varsinais-Suomi

Vastaus

Svensk vägledning

Vastaus