Pääperiaatteet alueellamme ovat olleet: Yhdenvertaisuus, tasa-arvo, tasapuolisuus, kestävä kehitys, joustavuus ja sujuvuus.

Suunnittelumme perustuu pitkälti sopimallemme arvopohjalle (luottamus, kunnioitus, tasa-arvo, joustavuus, sivistys), joka on kuvattu ja selitetty strategiassamme, jota kutsumme yksinkertaisemmin tavoitteiksi. Meillä on visio (opin, oivallan, onnistun, yhdessä, yrittäen) selitettynä, mikä puolestaan liittyy siihen, miten ymmärrämme tulevaisuudenkuvamme asioissa. Tulevaisuutta emme halua pelkästään ajatella ajopuuna asioiden äärelle lainehtimisena vaan siihen vaikuttamalla, joten olemme kääntäneet ennakoimalla tulevaisuuden megatrendit vastuuksemme omasta tulevaisuudestamme, mihin olemme valinneet viisi olennaisinta tulevaisuudennäkymää: ikärakenne muuttuu, yksilöllisyys vahvistuu, työelämä pirstaloituu, tekniikka kehittyy, globalisaatio kiihtyy.

Lisäksi suunnitteluumme vaikuttavat elinikäisen oppimisen ja ohjauksen kansainväliset ja valtakunnalliset painotukset (ohjausta tasapuolisesti, urasuunnittelun taidot, ohjausosaaminen, laatujärjestelmä, koordinointi). Näiden taustojen vaikutuksesta olemme valinneet viisi tavoitetta maakuntaan vuoden 2014 alussa, mitkä on kuvattu ja selitetty lyhyesti avainsanojen lisäksi: oppimisen ja ohjauksen yhteiset järjestelyt, läpinäkyvyys, helpot palvelut, oppimisen kannustavat vaihtoehdot, toimiva verkostoyhteistyö.

Myös käytännön reunapalikat vaikuttavat siihen, millä teholla pystymme suunnittelemaan alueellista elinikäistä ohjausta: henkilöstöä vähän, niukenneet varat, kuntien ja muiden toimijoiden mahdollisuudet osallistua kehittämiseen jne.

Elinikäisen ohjauksen suunnittelu perustuu Hämeessä seuraaville periaatteille:

• Ohjaus lähtee asiakkaista ja asiakkaiden tarpeista, suunnittelun keskiössä on asiakas
• Ohjaushenkilöstön osaamiseen ja sitä kautta laadukkaaseen ohjaukseen
• Tasavertaiseen kohteluun eli kaikki asiakkaat ovat yhtä ”arvokkaita”
• Ohjauksen saatavuuteen: ohjausta on saatavissa, kun asiakas sitä tarvitsee

Verkostoyhteistyönä toteutetut tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut vastaavat sekä yksilöiden että koko Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin. Ohjauspalveluiden saatavuus ja laatu alueella vaikuttavat koulutuksen aloittamiseen, keskeyttämiseen, motivoituneen ja koulutetun työvoiman saantiin, yritysten henkilöstön osaamisen lisäämiseen ja työssä viihtymiseen sekä työurien pitenemiseen. Elinaikaisella ohjauksella tuetaan myös monien Euroopan unionin poliittisten päämäärien saavuttamista, Euroopan kilpailukyvyn edistämistä.

Kaakkois-Suomen elinikäisen oppimisen ja ohjauksen tavoitteet 2014 – 2020 ovat yrittäjyyskasvatuksen, yrittäjyyden, osaamisen ja työllisyyden edistäminen. Miten?

•  tiivistämällä kaikkien yrittäjyyttä tukevien tahojen yhteistyötä
•  yksilön ja työelämän tarpeista lähtevällä opinto- ja uraohjauksella
•  kattavilla ja laadukkailla tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluilla

Ohjaus tuottaa tietoisia valintoja. Opiskelijat saavat riittävät tiedot valintojensa perustaksi. Avoimiin työpaikkoihin löytyy tekijät.

Kaakkois-Suomen ELO-malli koostuu kahdesta osasta: 1. kunkin organisaation konkreettiset ohjaustoimenpiteet ja 2. Kaakkois-Suomen ELO-verkoston yhteiset toimenpiteet, jotka tuottavat lisäarvoa. Kaakkois-Suomen ELO-toimintasuunnitelma 2014-2020 sisältää Kaakkois-Suomen verkoston yhteiset toimenpiteet. Esimerkiksi syksyllä 2014 Kaakkois-Suomen ELO-verkostotapahtumiin on osallistunut noin 800 henkilöä. Vuorovaikutteisten valmennusprosessien sekä koulutusten ja yrittäjätapahtumien avulla on tuettu verkoston toimintaa ja kunkin ohjausosaamista sekä työssä jaksamista ja tuloksellista asiakastyötä. Ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä on kyetty vähentämään. Ammattikorkeakouluissa 55 opintopisteen saavuttamista vuosittain sekä tuloksellisuutta on parannettu ohjauksen avulla. Opinto- ja uraohjauspalvelun yhteenkytkemisen avulla tuloksellisuutta on parannettu. Kaakkois-Suomessa ennakointi on erittäin vahvasti kytketty ELO-toimintaan.

Koko ajan olemme työstäneet pilotteja ja järjestäneet ELO-tapahtumia.

Kaakon ELO -foorumin tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen Kaakkois-Suomeen, osaavan työvoiman varmistaminen, työllistymisen ja yrittäjyyden edistäminen. Näkökulmat ovat: alue-, elinkeino- työvoima- ja koulutuspoliittinen.

Tavoitteen saavuttamista tukemaan ELY-keskus on laatinut yhdessä alueellisen ohjaus- ja yhteistyöryhmän kanssa toimintasuunnitelman, joka sisältää eri toimijoiden roolit ohjauksen kentällä, ohjaukseen liittyvän verkoston luomisen ja sen toiminnan, ohjausosaamisen ja sen kehittämisen verkostossa sekä monikanavaisten neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen osallistumisen. Yhteistyö- ja toimijaverkoston tavoitteena on varmistaa ohjauspalveluiden saatavuus ja laatu alueella.

Kainuun elinikäisen ohjauksen strategian visio ja missio perustuvat seuraaville arvoille: asiakaslähtöisyys, luotettavuus ja jatkuva uudistuminen. Samat periaatteet pätevät myös elinikäisen ohjauksen suunnitteluun.

1. Elinikäinen ohjaus alkaa neuvolasta ja päätyy vanhuuteen. Elinikäinen ohjaus on yläkäsite, jonka erityiskysymyksiä ovat mm. nuoriotakuu tai välityömarkkinat. Nuorisotakuun ja välityömarkkinoiden kehittäminen ja koordinointi on erikseen kirjattu ELY:n tavoitteeksi ja tästä syystä ELO:n suunnittelussa maakunnallisesti nämä osa-alueet painottuvat. Periaatteena on, että ymmärretään kehittämisen kohteena olevien osa-alueiden kuuluvan laajempaan kokonaisuuteen.
2. Jokaisella ohjauksen toimijalla on oma tehtävä ja rooli ohjauksen kokonaisuudessa. Jokainen toimija kehittää omaa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta. Lähtökohtaisesti luotamme siihen, että jokainen toimija ja tekee omalta osaltaan parhaansa niin työssä kuin sen kehittämisessä.
3. Elinikäinen ohjaus edellyttää moniammatillista ja monihallinnollista asiakkaan kanssa, asiakkaan päämäärän saavuttamista tukevaa ohjausta. Siksi elinikäisen ohjauksen suunnittelussa keskeistä on asiakkaan osallisuuden lisääminen, toimijoiden verkottuminen ja yhteiseen tehtävään sitoutuminen. Periaatteellisena tavoitteena on asiakkaasta lähtevä ja asiakkaan kanssa tehtävä moniammatillinen ja monihallinnollinen ohjauspalvelu.
4. Ohjaus suuntaa tulevaan. Tästä syystä ennakointi ja tulevaisuuksien tarkastelu tulee olla olennainen osa ohjaustyötä. Suunnittelussa ennakointi sisällytetään strategisiin painopisteisiin.
5. Alueellisen ohjauksen suunnittelun tehtävänä on tarkastella eri toimijoiden rajapintoja, järjestelmän muutoksesta tai toimintaympäristön muuoksista johtuvia uusia rajapintoja ja näin löytää ohjauksen ongelmakohtia, liittyivät ne sitten ohjausnäkemysten ristiriitaisuuksiin, eri toimijoiden yhteistyöhön, ohjauksen toimijoiden osaamisvajeisiin, toimintaympäristön muutoksista johtuviin uusiin haasteisiin. Periaatteena on kartoittaa ohjauksen kipeimpiä ongelmia. Kartoituksessa luotamme asiakaspalautteeseen ja ohjaajien näkemykseen.
6. Alueellisen ohjauksen suunnitteluun käytettävissä olevat voimavarat ovat tarpeeseen nähden hyvin pienet, siksi joudutaan valitsemaan 3 strategista painopistettä 1-2:lle vuodelle, joihin vaikutetaan eri tavoin. Periaatteena on siis, että suunnataan vähäiset yhteiset voimavarat joihinkin harvoihin tunnistettuihin kehittämiskohteisiin, eikä lamaannuta liian suuren tehtävän edessä.

Periaatteet on kuvattu Pitkospuilla – jatkuvan oppimisen poluilla : Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 -asiakirjassa Strategiassa on huomioitu elinikäisen ohjauksen näkökulmasta. Lapin ELO – Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmälle on tehty toimintasuunnitelma vuosille 2014-2016, jossa on myös kuvattu periaatteet ja toimintamalli.(liite 1). Periaatteita on kuvattu myös

Menestyjäksi Lapissa – Maakunnallinen aikuisten TNO strategia vuoteen 2020

Tavoitteena on rakentaa elinikäiseen ohjaukseen perustuvat, moniammatilliset ohjauspalvelut, jotka vastaavat kansalaisten, työelämän ja aluekehittämisen tarpeisiin. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä, monikanavaisia ja helposti saavutettavia. Ohjauksen kehittämisen painopisteet Pirkanmaalla ovat ulkopuolisten nuorten ohjaus, työelämässä tapahtuva ohjaus ja verkostoyhteistyö.

Pohjanmaalla ELO suunnittelu perustuu valtakunnallisiin linjauksiin ja niiden soveltamiseen alueellemme sopiviksi, sekä alueiden (Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa) alueiden laadittu elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma.

ELO on määritelty käsittämään erilaisissa koulutus- ja työelämäsiirtymissä tarvittavat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut. Koska palveluja tuottavat lukuisat toimijat eri hallinnonaloilla ja organisaatiossa oman toimivaltansa puitteissa, on kaikkien palvelujen tuottajien oltava erityisesti resurssien vähetessä ja toimintaympäristön muuttuessa tietoisia toistensa palveluista ja toimintatavoista palvelujen saatavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. ELOn tehtävä on toimia keskustelu- ja verkostoitumisfoorumina, nostaa esille kehittämiskohteita ja näin pyrkiä vaikuttamaan kunkin toimijan palvelujen suunnitteluun.

Ohjauksen vaikuttavuus edellyttää hyvää ohjausosaamista, joten osaamisen kehittäminen moniammatillisissa verkostoissa on yksi keskeinen periaate, tällöin myös verkostoituminen tapahtuu luontevasti yhteisen oppimisen ja yhteisen orientaation kautta. Keskeistä on myös palvelujen saatavuuden turvaaminen monikanavaisesti nuorille ja aikuisille koko maakunnan alueella.

Vastaus

Pohjois-Savon elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma perustuu Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamiin strategisiin tavoitteisiin, jotka puolestaan perustuvat Euroopan neuvoston sekä Euroopan ohjauspolitiikan verkoston tavoitteisiin ja suosituksiin. Näistä johdettuina alueellisen suunnittelun periaatteina Pohjois-Savossa ovat: 1) Elinikäinen ohjaus on yksilön, yhteisöjen ja työelämän tarpeista lähtevää, koordinoitua, verkostomaisesti toteutettua, ja monialaista, sekä 2), että Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (TNO -palvelut) ovat monikanavaisia ja tarvelähtöisiä ja ne tuottavat yksilöiden sekä työelämän hyvinvointia ja tukevat osaamisen kasvua. Toimintasuunnitelma on tuotettu avoimessa elinikäisen ohjauksen verkostossa, jossa korostuvat osallisuuden ja osallistavuuden periaatteet.

Tavoitellaan asiakaslähtöisiä ja monikanavaisia palveluja oikeaan aikaan oikeille kohderyhmille. Ohjauksen kehittämisen painopisteet Satakunnassa ovat ulkopuolisten nuorten ohjaus, työelämässä tapahtuva ohjaus ja toimijoiden välinen verkostoyhteistyö.

Vastaus

Vastaus

Vastaus