Tutkimustieto huomioidaan palvelujen suunnittelutyössä mm. hankkeistamisessa, kehittävässä työotteessa toimintoja, menetelmiä ja toimintamalleja laadittaessa sekä laadun arvioinnissa. Tutkimustiedon tulisi jalostua kasvavassa määrin käytännön toimenpiteiksi ja niiden kehittämiseksi.

Alueellisesti meillä on ollut vuoden alusta tärkeänä kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen tilanteesta tehdyn raportin (http://www.doria.fi/handle/10024/103838) mukaan asioiden eteenpäinvieminen, mikä näkyy esim. vaikeasti työllistyvien nuorten hankkeessa työstettyinä kehittämisen keihäänkärkinä (http://www.theseus.fi/handle/10024/97131). Vaikka nämä eivät täytäkään tieteellisen tutkimuksen kriteerejä, ne ovat kuitenkin selvitysten avulla saatua arvokasta tietoa toimijoilta ja asiakkailta. Alueelliset opinnäytetyöt, seminaari- ja kehittämistyöt ovat olleet merkittäviä, esim. seuraavat:

• https://peda.net/hankkeet/eejn/ilmoitustaulu/npktamoe
• https://peda.net/hankkeet/eejn/ilmoitustaulu/lmokuksjntp
• https://peda.net/hankkeet/eejn/ilmoitustaulu/oinknpea

Myös valtakunnalliset tutkimukset, raportit ja kansainväliset Raimo Vuorisen ja kumppaneiden kanssa käsitellyt asiat ovat vaikuttaneet Etelä-Savon ELO-toimintaan merkittävästi, esim.

• https://peda.net/hankkeet/eejn/ilmoitustaulu/nlknsjnap
• https://peda.net/hankkeet/eejn/ilmoitustaulu/tjiualtkjtlkvtal

Alueellisten hankkeiden merkitys on ollut suuri, esim. Opin oven ja nuorten hankkeet, joista on raportoitu ja tehty menetelmiin ja arviointiin ja käytännön toimintaan suosituksia, esim.

• https://peda.net/hankkeet/eejn/ilmoitustaulu/jiuhttojtmkaj

• Ohjaushenkilöstö on ammattitaitoista ja koulutettua, joten he omaavat myös tutkimustietoa ohjaustapahtumassa
• Ohjaushenkilöstön täydennyskoulutusta suunnitellaan ja järjestetään siten, että ohjaushenkilöstön osaaminen vahvistuu myös tutkimustiedon osalta
• Tiedottamalla ja informoimalla ohjaushenkilöstöä uusimmasta tutkimustiedosta

Kaakkois-Suomen ELY-keskus suunnittelee ja järjestää yhteistyössä verkoston kanssa valmennuksia, koulutuksia, tapahtumia hyödyntäen tutkimustietoa. Yhteistyötä tehdään Kaakkois-Suomen alueen verkoston kanssa sekä OKM:n, AVIn, muiden ELY-keskusten että myös Salmian perustaman ohjausosaamisen kehittämisryhmän verkoston kanssa osaamista ja tutkimusta hyödyntäen. Alueellista ennakointitietoa hyödynnetään systemaattisesti. EU-ohjausosaamisen tutkimustuloksia hyödynnämme KEHAn ja Vokesin yhteistyön myötä. 25.8.2015 Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmä hyödyntää kokouksessaan Raimo Vuorisen EU-ohjausosaamisen esitystä videoneuvottelulaitteiden välityksellä ja hyödyntää verkostoyhteistyössä.

Jokainen ELO-verkoston toimija hyödyntää ja tuo esiin yhteistyössä oman organisaationsa kautta tulevaa tutkimustietoa. Lisäksi tietoa kerätään hankkeissa ja hyödynnetään niiden tuloksia.

1. Suunnittelu työn tausta-ajatukseksi on otettu tohtori Seija Nykäsen tutkimus Ohjauksen yhteistoiminnallisesta johtamismallista.
2. Osa Keski-Suomen ELO-ryhmien jäsenistä ja ELOPELTO-toiminnan osallistujista on omassa työssään itse tutkijoita tai erilaisten tutkimusten tuntijoita ja tuovat keskusteluun tietonsa ja näkemyksensä tutkimustuloksista. Tutkimustulosten välittyminen käytäntöön syntyy yhteisessä ajattelussa ja keskustelussa.
3. Elinikäisen ohjauksen suunnittelussa seurataan kiinnostuksella ELGPN tekemää työtä ohjauksen sisällöstä vaikuttavuudesta. Toisaalta työssä seurataan erilaisia nuorisotutkimuksen tuloksia ja muita ohjaukseen tai toimintaympäristöön liittyviä tuloksia.
4. Jatkossa Kohtaamo-hanke tuo oman lisänsä käyttöömme nuorten ohjauksen osalta, analysoimalla nuorten ohjauksesta ja moniammatillisesta ohjauksesta tehtyjä tutkimuksia.
5. Tutkimusten ja mallinnusten systemaattisessa soveltamisessa on vaikeutena se, että työ vaatisi paljon enemmän resurssia. Tulosten syntetisointi ja soveltaminen omalle alueelle vaatii työtä, johon ei nykyisessä tilanteessa ole helposti varaa. Tutkimus kohdistuu usein osaongelmaan, jolloin huomion kohteena oleva kysymys vaatii eri näkökohtien yhdistämistä. Toisena esimerkkinä ovat eri hankkeissa kehitetyt elinikäisen ohjauksen arviointimallit. Nämä ovat käytännössä ovat melko ”järeitä” ja pelkona on, että huomiota vaativat ongelmat peittyvät hyvän keskiarvon varjoon. Kerrotaanko oman toiminnan ongelmista avoimesti?

Strategioiden teossa on hyödynnetty ajankohtaisinta tutkimustietoa. Molemmat strategiat on tehty laaja-alaisessa yhteistyössä koulutusorganisaatioiden, aluehallinnon, työelämän ja kolmannen sektorin kanssa. Strategioiden yhtenä painopisteenä on ennakointi ja tutkimus.

Alueellista ELO-strategiaa laadittaessa kävimme jonkin verran läpi keskeisimpiä/viimeisimpiä tutkimusraportteja, pääpainon kuitenkin ollessa hallinnon tuottamissa suunnittelu- ja strategia-asiakirjoissa (jotka tosin rakentuvat tai ainakin pitäisi rakentua tutkimustiedon varaan?). Muutoin tutkimustiedon käyttö on sen varassa mitä ministeriöiden ohjaus ja valtakunnallinen ELO-ryhmä ja eri koulutustilaisuudet nostavat esiin ts. mitenkään systemaattista tutkimustiedon käyttö alueella ei ole.

Alueelle on tehty kaksikielinen aikuiskoulutusstrategia, jota varten on tehty selvityksiä ja siinä on käytetty tutkimustietoa hyväksi. Lisäksi taustalla on maakuntastrategiat ja alueilla tapahtuva ennakointitiedon hyväksikäyttö, joskin on todettu, että ennakointitietoa ja sen luomista on parannettava. Siihen on jo tehty tarvittava suunnitelma.

Ohjaushenkilöstön täydennyskoulutusta on järjestetty Itä-Suomen yliopiston johdolla Pohjois-Karjalassa jo useiden vuosien ajan. Koulutus on järjestetty tutkimus-käytäntö-verkosto-yhteistyönä dialogisen ohjauksen viitekehyksessä. Koulutuksia ja seminaareja on toteutettu pääosin hanketyönä tiiviissä yhteistyössä TE-hallinnon, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja opinto-ohjaajien kanssa. Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua on toteutettu viimeksi vuosina 2012-2015 Toimijuuden tuki-hankkeessa, jossa dialogisen ohjauksen koulutuksiin osallistui lähes sata henkilöä. Näin ohjausverkostolle on luotu yhteinen ohjausorientaatio, mikä parantaa ohjauksen vaikuttavuutta.

Ohjauspalvelujen tuottajat toimijat oman hallinnonalansa ohjeiden mukaisesti, missä määrin niissä on huomioitu tutkimustietoa ja miten tutkimustieto vaikuttaa tehtyihin ratkaisuihin, siitä ei tietoa ole. Oletettavasti alan ammattilaisilla on myös tutkimustieto käytössään.

Vastaus

Tutkimustiedon hyödyntäminen ohjauspalvelujen järjestämisessä ja suunnittelussa on ko. palveluntuottajien harkinnan mukaan tapahtuvaa. Tarkkaa kuvaa palveluntuottajittain tiedon hyödyntämisestä ei ole. ELO-yhteistyö toimintasuunnitelman laatimisen sekä mm. ohjausosaamisen kehittämisen osalta perustuu osaltaan tutkimustietoon, jota mm. ELGPN, VOKES sekä OKM ja TEM omilla hallinnonaloillaan tuottavat.

Pyritään hyödyntämään uutta tutkimustietoa. Tukeudutaan ministeriön ohjaukseen ja hyödynnetään valtakunnallisen ELO-ryhmän ja valtakunnallisen ESR-rahotteisen Ohjaamo –hankkeen tuottamaa tietoa. Osallistutaan valtakunnallisiin seminaareihin ja hyödynnetään niistä saatavaa tietoa. Käytetään myös The European Lifelong Guidance Policy Network (ELGPN) aineistoa.

Levitetään uutta tutkimustietoa learning cafe järjestelmin kautta.

Vastaus

Vastaus

Vastaus