Kimo -22
Otan selvää yhteiskunnallisista asioista sosiaalisen median kautta sekä seuraamalla eri uutiskanavia. En kuitenkaan valitettavasti kovinkaan usein mene ns.varta vasten lukemaan uutisia vaan satun törmäämään niihin esim. facebookissa yms. Silloin tällöin tulee kuitenkin katsottua uutisia television kautta. Näiden lisäksi saan paljon tietoa pinnalla olevista yhteiskunnallisista asioista myös läheisiltäni, jotka seuraavat aktiivisesti eri uutiskanavia. Heidän kauttaan pysyn perillä pinnalla olevista asioista, sillä keskustelemme niistä usein keskenämme.

Olen huomannut sen, että etenkin puhelimella esim. facebook tarjoaa minulle sellaisia uutisartikkeleita, joista olen päivän aikana aikana keskustellut jonkun kanssa tai sellaisia, jotka vastaavat minun aikaisemmin lukemiani artikkeleita, eli facebook/puhelin ikään kuin valkkaa minulle sopivat uutiset, joista minä mahdollisesti olisin kiinnostunut. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että joskus uutisten ns. tarjonta on minun facebook etusivullani todella suppeaa sekä yksipuolista. Usein en edes kuitenkaan lue jokaista uutista, mutta koen, että pelkän otsikon lukemisellakin pysyn jotenkin perillä siitä, mitä on tällä hetkellä meneillään yhteiskunnassa. 

Tällä hetkellä yhteiskunnassa on pinnallla todella isojakin asioita, kuten translaki, lähestyvät eduskuntavaalit sekä Ukrainan sota. Lähtisin käsittelemään näitä aiheita oppilaiteni kanssa hyvin rauhallisesti sekä neutraalisti. Opettajan on tietenkin pystyttävä ilmaisemaan omia mielipiteitään hyvin neutraalisti sellaisissa asioissa, jotka herättävät paljon mielipiteitä, mutta tottakai koen, että esim. Ukrainan sotaan liittyvissä asioissa ei ole muuta kuin yksi ja ainoa oikea vastaus eli se, että opettaja tuo vahvasti esiin sen, että sota ei ole ikinä oikein yms. 

Lähtisin käsittelemään näitä teemoja oppilaitteni kanssa myös keskustelemalla heidän kanssaan siitä, mistä se saavat tietonsa ja mitä he siitä ajattelevat. Keskustelun kautta haluaisin luoda heille turvallisen olon ja ilmapiirin sekä selittämään heille omin sanoin heidän ikäänsä ja tasoonsa sopivalla tavalla, että mitä nämä asiat tarkoittavat, esim. Ukrainan sota. Haluaisin lisäksi ottaa esille oppilaitteni kanssa lähdekriittisyyden kertomalla heille, että on oltava hyvin tarkka siitä, mistä ja mitä tietoja itseensä imee. Ennen kaikkea haluaisin luoda sellaisen ilmapiirin oppilaitteni ja minun välille, jossa he uskaltaisivat tuoda esiin omia näkemyksiä sekä omia pohdintoja, jotta he eivät jäisi yksin omien ajatustensa kanssa. Se mitä tulee lähestyviin edustkuntavaaleihin, niin mielestäni näitä asioita voi lähestyä hyvinkin käytännöllisesti toiminnan kautta oppilaitten kanssa. Niinkin yksinkertaien asia kuin äänestäminen luokkatilassa siten, että enemmistö ääniä voittaa eli osoittaa oppilaille sitä, että hekin voivat vaikuttaa asioihin yms. 

Mielestäni yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, jotta jokainen kansalainen eli jokainen oppilas/lapsi saisi enemmän tietoa omista velvollisuuksistaan sekä oikeuksistaan. Lisäksi yhteiskuntaoppi kasvattaa lasten ymmärrystä yhteiskunnallisista asioista sekä tukee heidän kasvuaan vastuullisiksi kansalaisiksi. Ennen kaikkea mielestäni yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, jotta lapsille muodostuisi edes jonkinlainen käsitys siitä, miten yhteiskunta pyörii ja mikä on heidän roolinsa siinä. Tähän tietenkin pätee se, että jokaisella on oma roolinsa yhteiskunnassa.

Mielestäni on outoa, että yhteiskuntaopin opiskelu on alkanut vasta 9.luokalla, sillä 9.luokkalaiset ovat kuitenkin jo aika isoja oppilaita, jotka jo ymmärtävät jonkin verran yhteiskunnallisista asioista ja ovat mahdollisesti itsekin jo jollain tapaa osallistunut johonkin yhteiskunnallisiin asoihin kuten esim. oppilaskunnan toimintaan. Koen, että on paljon parempi, että yhteiskuntaopin opiskelu alkaa jo alakoulussa, sillä yhä nuoremmatlapset viettävät nykyään paljon enemmän aika sosiaalisessa mediassa ja törmäävät siellä kaikenlaisiin ja kaikennäköisiin uutisiin yms. On mielestäni hyvä, että he saisivat heti pienestä tietoa siitä, että kaikkeen ei kannata uskoa. Eli toisin sanoen opettaa heille lähdekriittisyyttä. 

Yhteiskuntaoppia kannattaa mielestäni opettaa alakoulussa käytännön kautta eli toiminnallista opetusta hyödyntäen, kuten esim. yrityskylä. En ollut aiakaisemmin koskaan kuullutkaan yrityskylästä, kunnes kävimme viime vuonna KTKP-kurssilla havainnoimassa oppilaiden toimintaa siellä. Koen, että yrityskylässä vietetty päivä antoi heille enemmän eväitä elämään, kuin se, että päntättäisiin samat asiat kirjasta ulkoa.