Lapsen kehitys alkaa hedelmöityneestä munasolusta. Kromosomeista puolet on peräisin isältä ja puolet äidiltä. Lapsi on perinyt 50 prosenttia geeneistään kummaltakin vanhemmaltaan ja 25 prosenttia isovanhemmiltaan. Tätä ilmiötä, kutsutaan perinnöllisyydeksi.

Ihmisellä sekä siittiön että munasolun tumassa on 23 erilaista kromosomia. Hedelmöityneessä munasolussa on 46 kromosonia eli kaksi kappaletta kutakin kromosomityyppiä. 
Jokaisessa kromosomissa on kahdesta nauhasta rakentuva DNA-molekyyli. Sen rihmassa on geenejä. 
Geenit ohjaavat tiettyjen ominaisuuksien määräytymisen.

Vanhemmilta perityt geenit muodostavat perimän, joka vaikuttaa suurimpaan osaan yksilön ominaisuuksista. Jokaisella ihmisellä on oma ainutlaatuinen perimänsä. Poikkeuksena ovat identtiset kaksoset, jotka ovat syntyneet samasta munasolusta sen varhaisen alkion jakauduttua. Useimmat kaksoset syntyvät kahden eri munasolun hedelmöityessä. 

Ominaisuutemme syntyvät geenien ja ympäristön yhteysvaikutuksesta. Ruokavalio, liikunta, tapaturmat ja taudit vaikuttavat elimistöömme ja ulkonäköömme. Osa ihmisten ominaisuuksista syntyy pelkästään ympäristön vaikutuksesta. Tällaiset ominaisuudet ovat hankittuja eivätkä siksi periydy.

Meioosin tuloksena syntyy sukusoluja, joissa on vain puolet kronosomien määrästä. Kromosomeista 22 paria on samat miehillä ja naisilla. Meoosi on kaksivaiheinen. Miehellä syntyy neljä siittiötä ja naisella vain yksi elinkelpoinen munasolu. Munasolu on suurempi kuin siittiö. 

Alkion sukupuoli määräytyy onko siittiössä Y- vai X-kromosomi. Muutaman viikon ikäisestä siittiöstä ei vielä voi tietää kehittyykö se tytöksi vai pojaksi. 
Poikia syntyy enemmän kuin tyttöjä.