Klarinetti kehitettiin vasta huilun, fagotin ja oboen jälkeen 1700-luvun vaihteessa. Klarinetti valmistetaan kovasta puusta, mutta harjoitussoittimet ovat yleensä muovisia. Soitin kootaan viidestä osasta. Osat ovat alhaalta luetellen kaikusuppilo, alakappale, yläkappale, päärynä ja suukappale.

Klarinetti on musiikillisesti taipuisa soitin soittaa. Taitava soittaja pystyy sillä monenlaisiin korukuvioihin ja äänen juoksutuksiin. Klarinetin ääniala on myös laajempi kuin minkään muun puupuhaltimen, joskin sen ääni muuttuu melkoisesti siirryttäessä äänirekisteristä toiseen: korkeat äänet ovat aivan eri kuuloisia kuin matalat. Klarinetin erilaisia sointeja ovat sekä soittajat että säveltäjät osanneet käyttää hyväkseen.

Klarinetilla on ohuen ruokolehdykän ansioista mahdollista soittaa hyvin hiljaa tai tarvittessa erittäin voimakkaasti!