6 Kasvatus ja oppiminen

Koulun pedagogiikan kehittäminen

Kaikissa Kuopion peruskouluissa noudatetaan Kuopion perusopetuksen opetussuunnitelmaa.

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulukohtainen toiminta ja mahdolliset erityispiirteet.

Kuopion kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman
pohjana on Valtioneuvoston asetus 28.6.2012 perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta sekä Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet.

Kuopion perusopetuksen tuntijako

Koulun toimintakulttuurin sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutus kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Opettaja aktivoi oppilaita ja vastaa, että he ovat ikätasonsa huomioiden suunnittelemassa, asettamassa tavoitteita ja arvioimassa oppimistaan. Oppilaat osallistetaan ryhmän, luokan ja koko koulun toimintaan. Oppilaita osallistava toiminta kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Luokanopettajat ja -ohjaajat käyvät henkilökohtaiset oppimiskeskustelut oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa lukuvuoden aikana, ks. Arviointi

Koulun tulee huolehtia oppilasarvioinnin yhdenmukaisuudesta. Rehtori vastaa, että opettajat suunnittelevat opetusta ja toteuttavat arvioinnin yhdessä. Koulu tiedottaa arvioinnista oppilaita ja huoltajia. Monipuolisen oppilasarvioinnin kehittäminen on lukuvuoden 2020 - 2021 painopistealue. Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla edistetään oppilasarvioinnin monipuolisuutta.


Monialaisen oppimiskokonaisuuden (MOK) toteuttamisen periaatteet


Vuosittain toteutetaan vähintään kaksi laajaa monialaista oppimiskokonaisuutta, joista toinen voi olla kuntakohtainen ja toinen koulukohtainen. Lukuvuoden 2020 - 2021 kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus on ilmastonmuutos. Kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus toteutetaan yhtenäisenä viikon kestävänä jaksona.

- MOK-viikolle voidaan tehdä oma työjärjestys
- Oppilaan työaika on oppilaan vuosiviikkotuntimäärä (esim 3. luokka 23 tuntia, 8. luokka 29 tuntia)
- Opettajan työaika on työjärjestykseen sijoitettu työmäärä

Mikäli koulukohtainen MOK jakautuu pitemmälle ajanjaksolle, tulee huolehtia että
- oppilaalla on MOKia oma vuosiviikkotuntimäärä
- oppilaalla on mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa
- MOK tarjoaa mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön
- MOK vahvistaa tiimiopettajuutta

Lukuvuosisuunnitelmaan merkitään MOKien ajankohta ja kesto, aihe ja oppilaiden osallisuus. Tarkempi kuvaus MOKeista on koulujen kotisivulla ennen MOKien alkamista.

Tieto- ja viestintäteknologia (tvt)

Tieto- ja viestintäteknologian (tvt) osaaminen on keskeinen kansalaistaito. Kuopion peruskouluissa turvataan kaikille oppilaille tasapuoliset mahdollisuudet tvt-taitojen kehittämiseen. Näitä taitoja opitaan ja hyödynnetään suunnitelmallisesti ja monipuolisesti kaikilla vuosiluokilla. Tvt:n avulla kannustetaan oppilaita aktiivisuuteen, lisätään oppilaiden osallisuutta ja luodaan mahdollisuus luovuuteen sekä henkilökohtaisten työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään yhteisöllisenä työvälineenä, minkä kautta vahvistetaan vuorovaikutustaitojen ja ajattelun taitojen kehittymistä. Tvt:n taitoja opitaan hyödyntämään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti osana koulun arkea. Oppilaiden osaamisen tasoa seurataan säännöllisesti toteutettavilla kyselyillä.


Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151

Koulun toimenpiteet

Tiimi- ja yhteisopettajuus 

Yhteisopettajuuden kokeiluja jatketaan ja opettajia kannustetaan yhteistyöhön. Kunkin aineryhmän opettajat suunnittelevat yhteiset tavoitteet lukuvuoden alussa. Aineryhmä kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan omien opetusryhmiensä tilanteista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Opettajia kannustetaan yhteistyöhön muiden koulujen aineenopettajien kanssa opetuksen suunnittelussa ja arvioinnin yhtenäistämisessä. 
 
Arvioinnin yhdenmukaistamiseksi aineryhmissä sovitaan oppiaineessa yhteisistä tavoitteista ja arviointikriteereistä. Oppilaalle ja huoltajille kerrotaan (esim. aineryhmän Wilma-viestillä) arviointiperusteista. Arviointi ei muodostu pelkästään kokeiden perusteella, vaan arvioinnissa otetaan huomioon työskentelytaidot, yhteistyötaidot, oppimisessa edistyminen ja vastuu omasta oppimisesta. Huoltajia tiedotetaan myös opintojen etenemisestä. 

Tiimi- ja yhteisopettajuuden toteuttaminen pandemiatilanteessa vaatii aiemmasta poikkeavaa järjestelyä ja tiivistä yhteissuunnittelua. Esimerkiksi etäopetustilanteessa on tärkeää, että eri opetusryhmät etenevät aineryhmittäin yhdessä sovitussa järjestyksessä. Tällä varmistetaan, että mahdolliset normaalista koulunkäyntirytmistä putoavat oppilaat voidaan koota lähiopetukseen pienryhmään ja toteuttaa opetusta mielekkäästi. Myös tehtävänanto- ja palautuskäytänteitä pyritään yhdenmukaistamaan. Aineryhmille varataan ys-aikaa yhteisten suunnitelmien laatimiseen ja arvioimiseen.  

Tällä hetkellä yhteisessä opetustilassa tapahtuvaa yhteisopetusta ei ole mielekästä suunnitella. Sen sijaan panostetaan opetussisältöjen ja käytänteiden kehittämiseen opetuksen tuen ja tavoitteiden asettamisen näkökulmasta. 

Laaja-alaiset erityisopettajat ja aineenopettajat toteuttavat yhteisopettajuutta samanaikaisopetuksena sekä ryhmiä jakamalla.  

Formatiivinen arviointi 

Arvioinnissa käytetään yhä enemmän formatiivisen arvioinnin keinoja. Formatiivinen arviointi on eteenpäin pyrkivää, oppimista ohjaavaa ja kannustavaa. Se on opetuksenaikaista, välitöntä vuorovaikutteista palautetta. Tärkeää arvioinnin kannalta on oppilaan tuntemus ja vuorovaikutteinen kommunikointi.  

 Itsearviointi ja vertaisarviointi ovat osa formatiivista arviointia. Vertaisarviointitaitoja harjoittelussa apuna ovat esimerkiksi ryhmätyöt, joissa ryhmän jäsenet arvioivat toistensa työpanosta. Aineenopettajat keskustelevat oppilaiden kanssa opintojen etenemisestä ja luokanohjaajat pitävät lukuvuosittain oppimiskeskustelut. Formatiivisen arvioinnin työkaluina voidaan käyttää myös Wilma-järjestelmän merkintöjä sekä 7.- ja 8.-luokkalaisten opetuksessa käyttöön otettua Qridi-järjestelmää  

Lukuvuonna 2021-2022 otetaan valtakunnallisesti käyttöön uudet arviointikriteerit.  

Lukuvuoden 2020-2021 aikana 7. ja 8. luokan oppilaiden kanssa käydään keskustelua päättöarviointikriteerien uudistuksesta ja vaikutuksista arviointiin.  

 

S2-opetus 

S2-oppilaiden määrä on kasvanut koulussamme vuosittain. Yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena on löytää välineitä S2-oppilaiden opiskelun tukemiseen. Opettajille tulee järjestää S2-opetuksen järjestämisessä ohjausta ja koulutusta. Tavoitteena on, että S2-oppilaista saadaan riittävästi opetuksen järjestämiseen liittyvää tietoa nivelvaiheessa.  

 S2-resurssia käytetään aikaisempaa tehokkaammin samanaikaisopetukseen ja tukiopetukseen. S2-opetuksen tueksi on kerätty materiaalipankki eri oppiaineiden opetukseen koulun peda.net-sivuille. Selvitetään mahdollisuutta kaupunkitasoiseen yhteiseen S2-opettajaan.  

S2-opetuksen kehittäjäksi nimettiin lukuvuodeksi 2020-2021 Hannamari Kantonen. 

 

Monialaiset oppimiskokonaisuudet  

Koulussamme jatketaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien kehittämistä. Lukuvuonna 2020-2021 koulumme monialaisten oppimiskokonaisuuksien teemat ovat Lukeminen ja Ilmastonmuutos. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien kehittämiseen on nimetty vastuuhenkilöt, jotka lukuvuonna 2020-2021 ovat Jarmo Tolvanen, Satu Nevalainen ja Aino Haikola-Pekkarinen. Monialaiset oppimiskokonaisuuksien sisältö kuvataan toisaalla koulun sivuilla. 

 

 

Liikkuva koulu 

Liikkuva koulu- toiminta jatkuu koulussamme välituntiaktiviteettejä kehittämällä. Myös oppitunneilla hyödynnetään liikunnallisia työtapoja. Tarvittaessa hankitaan luokkiin lisää välineitä liikkumista edistämään. Koulun piha-alueiden liikuntamahdollisuuksia pyritään parantamaan lukuvuoden aikana uusia liikuntavälineitä hankkimalla ja pihamaalauksia tekemällä. Kouluun on hankittu skeittaajia varten kypäriä ja koulun piha-alueelle määritellään alue, jossa skeittaaminen ja scoottaus on sallittua välituntisin.