Jorge Torres-Macías

Minun nimeni on Jorge ja olen yksi espanjan opettajista Otsolassa. Vuonna 2025 sain osallistua liikkuvuusjaksolle eli opiskeluvaihtoon Erasmus+ -ohjelman kautta. Osallistuin 12.10.–19.10.2025 Europass Teacher Academyn järjestämälle Take the Best Teacher out of Yourself -kurssille, joka pidettiin Belgian Gentissä. Vaikka kyseinen kurssi ei ollutkaan ensimmäinen vaihtoehtoni, se oli yksi valitsemistani varakursseista, joka toteutui alkuperäisen sijaan. Kurssin aihe ja kuvaus vaikuttivat kiinnostavilta.

Kun paikkani Gentin kurssilla varmistui, alkoivat matkan valmistelut. Sopivan majoituksen löysin suhteellisen nopeasti, mutta sopivien lentoyhteyksien löytäminen osoittautui haastavaksi. Lentoyhteys löytyi lopulta vaihtamalla kohdetta Amsterdamiin ja varaamalla edestakaisen bussilipun sieltä Gentiin.

Sunnuntai 12. lokakuuta

Olo lähtöhetkellä oli ainutlaatuinen. Kyseessä ei ollut ainoastaan ensimmäinen kerta kuin olin osallistumassa koulutusmatkalle Suomen ulkopuolella, vaan ensimmäinen kerta ylipäänsä kuin olin lähdössä ulkomaille viikon ajaksi, lukuun ottamatta tuttuja edestakaisia matkoja Suomesta Espanjaan. Tuli mitä tuli, kokemus oli jo kaikin puolin voitto minulle.  

Pääsin perille Gentiin illansuussa. Olin etukäteen lukenut kaupungista, joka oli yksi Euroopan merkittävimmistä kaupungeista Keskiajalla – Länsi-Euroopan suurin kaupunki Pariisin pohjoispuolella. Sitä paitsi tiesin ennestään, että Gentillä on vahvat siteet Espanjan historiaan ja sen näkee itse asiassa monin paikoin ympäri kaupunkia.

Maanantai 13. lokakuuta

Tuhdin aamupalan jälkeen suuntasin askeleet kohti Park Officea eli kurssimme pitopaikkaa. Mieleenpainuvin kuva maanantaiaamun kävelymatkasta oli äärimmäisen vilkas pyöräliikenne. Ja roskat – sain myöhemmin tietää, että roskapussit lojuivat talojen edessä meneillään olevan lakon takia. Toiset alueet muistuttivat tunnelmaltaan Alankomaita, toiset taas Ranskaa. 

Koulutus lähti käyntiin mukavissa merkeissä. Luokka oli osallistujien määrään nähden sopivan kokoinen ja ilmapiiri hyvä. Kaikki kurssitoverini olivat Liettuasta. Liettualaisseurue koostui 8 henkilöstä, jotka käsittääkseni tunsivat toisiaan ennestään. He ottivat minut hyvin vastaan ja sulauduin joukkoonsa ongelmitta. Käyttökielenä meillä oli englanti. Esittäydyimme lyhyesti vuorotellen.

oulutuspäivämme olivat aamun yhdeksästä puoli kahteen eli 4.30 tuntia päivässä, taukoja mukaan lukien. Odotin koulutuspäivien olevan pidempiä, mutta päätin keskittyä laatuun, en niinkään määrään. Alusta lähtien kävi selväksi, että laadukas opetus oli taattu. Kouluttajamme Sergen lähestymistapa opettajan työhön oli humanistinen ja se tiivistyi mottoonsa We have a gift, a task, an obstacle and an opportunity (toisen sanoen, Meillä on lahja, tehtävä, este ja mahdollisuus), jonka kuulimme useaan otteeseen tuon viikon aikana. Itse pidin erityisesti siitä, että hän esitti kysymyksiä hänen esiin nostamistaan aiheista. Keskustelutuokioiden ansiosta pääsimme aktivoitumaan samalla kuin saimme tutustua toisiimme.

Loppupäivän vietin liettualaisten seurassa, jolloin ehdin tutustua kollegoihini paremmin. Heidän kanssaan kävin ensimmäistä kertaa Gentin ydinkeskustassa. Itse kun arvostan vanhan ajan arkkitehtuuria, lähes jokainen rakennus huokui historiaa ja sopi valokuvattavaksi. Vaikuttavan Sint Bavon katedraalin edustalla törmäsimme erään naiskuoron esitykseen, joka sai meiltä lämpimän vastaanoton. Väkeä ja vilskettä riitti kaikkialla. Ilmassa leijui joulutunnelma. Ja kun kerran Belgiassa oltiin, oli pakko käydä maistamassa vohveleita. Ei tullut pettymys. 

Tiistai 14. lokakuuta

Päivän pääteemana oli Sergen nimeämät building blocks. Tarkoituksena oli käydä läpi niin sanotun hyvän opettajuuden palikat eli osa-alueet. Päivän aikana nousi esiin myös konfliktitilanteiden hallinta, mikä minua kiinnosti eniten. Käytiin keskustelua esim. siitä, miten voimme lähestyä arkaluonteisia aiheita, jotka luokassa saattavat aiheuttaa eripuraa. Olisin mielelläni keskustellut aiheesta enemmänkin.

Varsinaisen koulutuspäivän päättyessä kiirehdimme lounaalle, sillä sen jälkeen oli luvassa opastettu kierros keskustassa. Meidän oppaamme oli mukava ja osaava Veerle. Kierros oli valaiseva. Sen avulla saimme tietää lisää Gentin pitkästä historiasta, samaan aikaan kuin tutustuimme tarkemmin useaan maamerkkiin. 

Keskiviikko 15. lokakuuta

Tämä saattoi olla koulutuksen osalta opettavaisin päivä minulle. Aloitettiin tehtävästä, jossa meidän piti vastata kolmeen kysymykseen eli 1) miten kuvailisimme opetustyyliämme, 2) mitä hyvän opettajuuden osa-alueista meidän pitäisi mielestämme työstää ja 3) mitä konkreettista aioimme tehdä sen osa-alueen suhteen, silloin kuin palaamme oman työmme ääreen. Omasta reflektoinnista, sen jakamisesta muiden kanssa ja sitä seuranneesta keskustelusta kehittyi hyvin antoisa tehtävä käytännön asioiden kannalta.

Koulutuspäivän jälkeen kurssitoveri, fyysikko, taidemaalari, kustantaja, opettaja ja Liettuan entinen kulttuuriministeri Arūnas Bėkšta tarjoutui ohjaamaan minua työtapojen suhteen. Aihe oli noussut esiin erään harjoituksen yhteydessä ja hän suostui auttamaan, mikä tietysti oli suuri kunnia minulle. Meillä oli tuottoisa keskustelu.

Myöhemmin samana päivänä saimme nauttia mieskuoron esityksestä Sint Bavon katedraalissa, joka on kenties kaupungin kiehtovin nähtävyys kävijöiden määrän perusteella.

Torstai 16. lokakuuta

Koulutuksen pääteemana oli, millainen hyvä opettaja on. Siihen kuului tutun teoreettisen osuuden ohella, hyvin kiinnostavia pari- sekä ryhmäharjoituksia, joiden avulla lähestyimme käsittelemäämme sisältöä useista eri näkökulmista. Pohdimme myös, miten opettajan kannattaa toimia ja miten ei. Lopputulos oli minulle hyvin silmiä avaava ja monessa suhteessa koko viikon opettavaisin.

Lounaan jälkeen sain kokea jotain harvinaista herkkua, mikä oli yksi koko matkan ikimuistoisimmista hetkistä. Nimittäin osa meistä kävi Bruggessa, joka sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Gentistä. Bruggen keskiaikainen keskusta teki minuun suuren vaikutuksen. Paikka oli sanoin kuvaamattoman kaunis – yksi kauneimmista, joissa olen ikinä käynyt, luontokohteita lukuun ottamatta. Edes runsas kävijöiden määrä ei haitannut.

Perjantai 17. lokakuuta

Viimeisen päivän pääteemana oli ns. väkivallaton vuorovaikutus (Nonviolent communication). Aihe herätti minussa kiinnostusta sikäli kuin se oli kiinteästi sidoksissa konfliktitilanteiden hallintaan. Pedagogisena välineenä tällä kertaa turvauduttiin dramatisointiin, mitä itse en ollut kokeillut pitkään aikaan. Kaikki heittäydyimme täysin. Omat kyvyt joutuivat koetukselle ja hyvä niin, sillä juuri sen takia tehtävä oli minulle erittäin hyödyllinen.

Lopuksi kukin sai vuorotellen esittää koko ryhmälle hänen edustamaansa opistoa. Ensimmäisenä vuorossa oleva Otsolan esittelyn olin itse saanut koordinaattoriltamme Tiinalta valmiiksi – hänelle suurkiitos! Esitys sujui melko hyvin, olinhan minäkin ottanut Otsolan edustajan roolin vakavasti ja harjoitellut useamman kerran.

Kurssin päätteeksi kukin sai oman osallistumistodistuksen, minkä jälkeen otettiin asianmukaiset valokuvat ja hyvästelimme Sergen ja Park Officen sihteerin Nancyn. Lounaan jälkeen liettualaiset lähtivät pakkaamaan kotimatkaa varten, ja minä kiertelin keskustassa. Illalla kävin oopperatalossa hyvästelemässä liettualaisia, jolloin kurssitoveri Irena osti minulle yllättäen lipun. Tämä viimeinen yhteinen ilta oopperassa katsomassa nykytanssiesitystä, jonka nimi olikin osuvasti Grand Finale, oli toinen reissun kohokohdista. Esitys oli loistava – jäin sanattomaksi. Todella hieno kruunaus tälle yhteiselle koulutusmatkalle.

Lopuksi kiitän niitä tahoja, jotka mahdollistivat tämän liikkuvuusjakson, EU:sta aina Otsolaan. Erityisesti suurkiitokset Tiinalle, joka koordinaattorin roolissa auttoi prosessin aikana sekä ETA:n Alessandroa. Erasmus+ -vaihtoon kannattaa rohkeasti lähteä. Kaikki ei voi, eikä tarvitsekaan, mennä ihan nappiin. Niin mahtavasta oppimiskokemuksesta voi jäädä paljon käteen, kunhan suhtautuu myönteisesti ja näkee vastoinkäymisissä kasvunpaikkoja. Asenne on hyvin usein avainasemassa. Riippumatta siitä, miten vaihdossa käy, uskallan väittää, että kotiin palaa aina viisaampana. Ei siis muuta kuin silmät, mieli, sydän auki ja oppimaan!