Erasmus+ -akkreditointi (2023-2027)

Mitä tarkoittaa Erasmus+ -akkreditointi?

Otsolan kansalaisopistolle on myönnetty Erasmus+ -akkreditointi ajalle 1.2.2023-31.12.2027.

Akkreditointi tarkoittaa laatuvarmistettua ”Erasmus+ -jäsenyyttä”. Akkreditoidut organisaatiot ovat osoittaneet kansainvälisen liikkuvuuden operatiivisen ja strategisen pitkäjänteisyyden sekä sitoutuvat noudattamaan Erasmus+ -ohjelman laatustandardeja.

Ohjelmakauden aikana opisto voi lähettää opettajia ja aikuisopiskelijoita Eurooppaan oppimaan, verkostoitumaan ja täydennyskouluttautumaan. Lue lisää Erasmus+ -ohjelmasta täältä: Opetushallitus.

Blogi

Kohtaamisia ja yhteistyötä Sloveniassa

Tiina Laihomäki / kehittämiskoordinaattori (sij.) Otsolan kansalaisopistossa

Toukokuussa 2026 pääsin osallistumaan kaksipäiväiselle Erasmus+ job shadowing -liikkuvuusjaksolle Slovenian Ajdovščinaan yhdessä opetussuunnittelijamme Kati Granrothin kanssa. Ajdovščina on n. 6900:n asukkaan kaupunki Länsi-Sloveniassa, 77 km:n päässä pääkaupunki Ljubljanasta.

Vierailun kohteena oli paikallinen Utžo MOST Third Age University, joka järjestää elinikäisen oppimisen toimintaa ikääntyville aikuisille. Kahden päivän aikana saimme kuulla myös italialaisen UNI3 St. Lucia di Piaven toiminnasta yhteistapaamisessa.

Kolmen maan opistotoimijat yhteisellä lounaalla.
Kuva: Kolmen maan opistotoimijat yhteisellä lounaalla.

Sloveniassa toimii laaja ”kolmannen iän opistojen” verkosto, jonka toimijat tarjoavat elinikäistä oppimista ja vapaaehtoistyömahdollisuuksia eläkeläisille ja ikääntyneille. Paikallisia opistoja on 53 ja niissä 21 000 opiskelijaa. Lisätietoa Slovenian Third Age University -toiminnasta löytyy verkosta: https://www.utzo.si/en/

Liikkuvuusjakson tavoitteena oli hankkia uusia yhteistyökumppaneita, pohjustaa tulevaa kansainvälistä yhteistyötä, vahvistaa kielitaitoa sekä tutustua Sloveniaan, sen kulttuuriin ja vapaan sivistystyön toimijoihin. Samalla saimme mahdollisuuden tarkastella omaa työtämme uudesta näkökulmasta ja saada uusia ideoita kansalaisopistotoiminnan kehittämiseen.

Työtehtäviini Otsolassa kuuluu Erasmus+ -hanketoiminnan suunnittelu ja koordinointi, ja Kati osallistuu hankkeessa liikkuvuuksien valmisteluun. Henkilökohtainen kokemus liikkuvuusjaksolle osallistumisesta on hyödyllinen hanketyössä käytäntöjen suunnittelun kannalta. Kokemus auttaa jatkossa tunnistamaan paremmin liikkuvuusjaksojen osallistujien tarpeita ja tukemaan kansainväliseen toimintaan osallistuvia henkilöitä käytännön asioissa. 

Yhteisiä tavoitteita erilaisissa toimintaympäristöissä

Vierailu alkoi tiistaina 12.5. tapaamisella MOST-opiston henkilöstön ja UNI3 St. Lucia -opiston toimijoiden kanssa. Päivän aikana kuulimme esittelyt sekä slovenialaisen UTŽO Ajdovščina – Društvo MOSTin että italialaisen UNI3 St. Lucia di Piaven toiminnasta. Esittelimme myös Otsolan kansalaisopiston toimintaa ja keskustelimme vapaan sivistystyön roolista eri maissa.

Opistotoimijoiden tapaaminen ja oppilaitosten esittely käynnissä.

Kuva: Opistotoimijoiden tapaaminen ja oppilaitosten esittely käynnissä.

Vaikka toimintaympäristöt eroavat toisistaan, opistoja yhdistivät monet tutut tavoitteet: elinikäisen oppimisen tukeminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä aktiivisen ja merkityksellisen arjen tarjoaminen osallistujille.

Mielenkiintoista oli huomata, kuinka vahvasti molempien opistojen toiminta Sloveniassa ja Italiassa perustuu taustayhdistysten vapaaehtoistyöhön. Hallinto- ja organisointityö sekä osa opetuksesta toteutuvat pääosin vapaaehtoisvoimin. Osallistujat ovat yhdistysten jäseniä, ja pienellä vuosittaisella jäsenmaksulla (20 – 40 €) he voivat osallistua kursseille, tapahtumiin ja retkille.

Toiminta yhteistyöopistoissa on mittakaavaltaan pienempää kuin Otsolassa. Esitellyissä yhdistyksissä on noin 300–500 jäsentä, mutta niiden vaikutus paikalliseen yhteisöön on merkittävä. Erityisesti paikallisen kulttuuriperinnön vaaliminen nousi esiin tärkeänä osana toimintaa. Kurssien, retkien ja tapahtumien avulla ylläpidetään alueen historiaa, perinteitä ja kulttuurista identiteettiä sekä siirretään paikallista tietoa uusille sukupolville.

Aamupäivän tutustumisosion jälkeen tutustuimme myös Ajdovščinan vedenpuhdistamoon, jonka esittely tarjosi kiinnostavaa tietoa alueen infrastruktuurin hoidosta ja ympäristötyöstä. Opastetulla kaupunkikierroksella puolestaan pääsimme näkemään kaupungin historiaa ja arkkitehtuuria.

Vedenpuhdistamolla kuulimme ympäristötyöstä Ajdovščinassa.
Kuva: Vedenpuhdistamolla kuulimme ympäristötyöstä Ajdovščinassa.

 

Joogamatolta Vipavan laaksoon

Toisena päivänä (ke 13.5.) pääsimme seuraamaan MOST-opiston toimintaa käytännössä osallistumalla joogatunnille. Oli kiinnostavaa nähdä, miten opetus oli suunniteltu eri tasoisille osallistujille. Harjoituksia sovellettiin osallistujien tarpeiden mukaan, ja ohjaaja antoi tunnin aikana myös henkilökohtaista ohjausta sekä vinkkejä harjoitteluun melko sujuvasti kahdella kielellä. Tunnin jälkeen joogaohjaaja Jana kertoi osallistuneensa itse Erasmus+ -liikkuvuusjaksolle edellisenä vuonna. Hänen mukaansa kokemus oli ollut erittäin antoisa ja tarjonnut uusia näkökulmia sekä mahdollisuuksia ammatilliseen oppimiseen ja kehittymiseen.

MOST-opiston monitoimisalissa odoteltiin osallistujien saapumista joogatunnille.
Kuva: MOST-opiston monitoimisalissa odoteltiin osallistujien saapumista joogatunnille.

Joogan jälkeen lähdimme yhdessä MOST-opiston toimijoiden kanssa kävelyretkelle Vipavan laakson maisemiin. Retkellä pääsimme tutustumaan alueen luontoon ja kulttuurimaisemaan.

Tutustumassa kirsikkatilalla Vipavan laakson maisemiin.
Kuva: Tutustumassa kirsikkatilaan Vipavan laakson maisemissa.

Erityisen mieleenpainuva kokemus oli vierailu kirsikkatilalla, jossa meille kerrottiin paitsi kirsikanviljelystä, myös elämästä maaseudulla. Saimme maistella juuri kypsyneitä kirsikoita suoraan puista ja kerätä niitä myös mukaan viemisiksi. Samalla keskustelimme syksylle suunnitellusta MOST-opiston vastavuoroisesta job shadowing -liikkuvuusjaksosta Porissa.

MOST-opiston Erasmus+ -koordinaattori Tanja, Tiina, Kati ja vapaaehtoisena MOST-opistossa toimiva Jana kahvitauolla kirsikkatilalla.

Kuva: MOST-opiston Erasmus+ -koordinaattori Tanja, Tiina, Kati sekä vapaaehtoisena MOST-opistossa toimiva Jana kahvitauolla kirsikkatilalla.

Yhteistyötä tulevaisuutta varten

Vierailun tärkeimpiä anteja olivat keskustelut ja kokemusten vaihto eri maiden toimijoiden kesken. Kansainvälinen yhteistyö rakentuu luottamuksesta ja henkilökohtaisista kontakteista, ja niitä syntyy parhaiten yhteisten keskustelujen ja yhdessä koettujen tilanteiden kautta.

Yhteinen kiinnostus elinikäiseen oppimiseen, aktiiviseen ikääntymiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen tarjoaa hyvän pohjan yhteistyön jatkamiselle myös tulevaisuudessa.

Vapaa-ajalla ehdimme tutustua myös Slovenian pääkaupunkiin Ljubljanaan. Matka yhdisti kokonaisuutena oppimisen, verkostoitumisen ja kulttuuriin tutustumisen. Uudet ihmiset, paikalliset kokemukset ja lämmin vieraanvaraisuus tekivät vierailusta erityisen mieleenpainuvan.

Ljubljanan vanhan kaupungin maisemissa.
Kuva: Ljubljanan vanhan kaupungin maisemissa.

Kokemus vahvisti myös käsitystä siitä, että kansainväliset kohtaamiset tarjoavat parhaimmillaan uusia ideoita, näkökulmia ja yhteistyömahdollisuuksia. Samalla ne muistuttavat siitä, että elinikäisen oppimisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden merkitys tunnistetaan eri puolilla Eurooppaa – vaikka toimintatavat voivatkin olla erilaisia.

Discovering Croatia

Ana Poljak Klarić


Ever since I got the chance to start a group of Croatian language at Otsola five years ago, an idea of a possible group visit to Croatia started playing in my head. Little did I know that it would actualize itself within the scope of the ERASMUS+ project a few years later. 

After a few months of searching a suitable educational institution which could welcome us, a breakthrough was made with the adult education center (Pučko otvoreno učilište Zagreb) in Zagreb and the University of Zagreb - Faculty of Croatian Studies.  

Both schools provided quick and professional support helping me create a diverse learning programme, based on both formal (classroom lectures and grammar lessons) and non-formal learning (yoga class, choir practice, wool felting workshop) and taking into account both individual and group needs as well as fulfilling the objectives of an Erasmus+ project demands.  

We spent four days learning and experiencing Croatian language, history and culture and two free days in interacting with local community and enjoying rich gastronomical heritage of Croatia. 

Our cheerful, coherent and friendly group comprised Ireene Häyry (member of Otsola Board of members), Tuula Nordling, Marja-Leena Järviö, Christa Upshaw, Riitta Seppälä and myself. 

A group of women.

On 19 October we met the staff of the Adult Education Centre with the director Goran Ivan Matoš, who warmly welcomed us and gave us a tour of the building introducing us to the history, classrooms, library and the galleries of the Open Public University within which the Third Age University, a Croatian style "kansalaisopisto" is located. 

We found out that the architects of POU were fascinated with Nordic design and the interior designer travelled to Finland in the 1950’s to witness the art of Alvar Aalto whose main architectural ideas were implemented in the design of Zagreb’s oldest adult education center. Large wall-sized windows, functional furniture and art exhibitions held in the vast corridors of that monumental building were captivating, bearing in mind that they can host more than 3000 people should the occasion ask for it. 

A group of women, red piece of art.
A group of women in a classroom, Alvar Aalto inspired architecture.

In the afternoon we hopped on the tram to the very center of Zagreb and explored the Old Town with its gothic cathedral, Church of St. Mark and the Museum of Naïve Art. 

Zagreb naive art museum, roof.

On our second day we actively participated in the English lesson and the yoga lesson in the morning and visited the Museum of Zagreb where we witnessed a 1000-year rich history of the town. 

A flag of Zagreb city museum.

Museum of Zagreb, facade.

On 3rd day of our official stay we participated in the womens’ choir practice and we were singing in Croatian language some of the best-known folk heritage songs from the northern part of Croatia. Since I come from this region that gave a special tone to this warm and fun activity. 

A group of people sitting in a classroom.

In the afternoon, we visited our next institution, Faculty of Croatian Studies under the University of Zagreb where we had a grammar lesson and a lecture on everyday Croatian culture. Dean for international mobility, doc.dr.sc. Antonia Ordulj who specializes in teaching Croatian language to foreigners gave us an introduction to the genitive case. 

We also learned that young Croatians stay at home much longer than young adults in Finland, coffee drinking is a social activity and food is a very important topic as a means of good hospitable manners and eating together is regarded as a fundamental family value. 

A teacher giving a lecture.

On Thursday 23 October our last official activity took place in the Ethnographic museum of Zagreb where we participated in the wool felting workshop and had a tour in English language about the traditional costumes and how they portray an individual and family status in history. 

A group of women doing wool handicrafts around a table.

Since it was a sunny and warm day we took a walk to the main square and since it was chestnut and corn season, we had to taste them, because they were looking invitingly grilled and smelling deliciously. 

A woman at a street stall where a man is grilling corn on the cob.

One participant discovered autumn colours in the botanical garden, while others found a tie shop with the famous Croatian invention called “kravata”. 

Advertisements for a tie shop.

In the evening we took a taxi van and headed to the countryside, some 45 km to the north of Zagreb, where Ana’s home is situated in the small village near the town of Sveti Ivan Zelina. 

Our free day, Friday 24 October was really busy. In the morning we headed to Sveti Ivan Zelina, which is an administrative center of the municipality. This region has always been economically highly developed, beaming with small entrepreneurship, artisanal industries and with excellent reputation of producing wine. 

An aerial view of the lush village of Sveti Ivan Zelina.

In the morning we visited a rehabilitation association for disabled children and adults called “Srce” (meaning heart). That was a touching experience for all members of our group, since my sister-in-law is one of their members and working there as a cook. The lovely director, Mrs.Djurdja Penava, told us how the idea of organizing such an association for the disabled children in a small community came to life. The association gathers more than 140 members and employs around 40 people among which many professionals such as speech therapists, work psychologists, behavioral therapists, sports experts and such. 

Our last afternoon in Croatia was all about enjoying local food and wine tasting. The local winery “Kos” (blackbird in Croatian) whose cave was financed by the EU projects for the development of small local producers is a four-generation family business whose passion for producing white wines has been recognized internationally. 

A group of women sitting around a dining table.

A group of people standing around a winery sign that resembles a large wine bottle.

On a beautiful Saturday morning, 25 October we left the picturesque countryside of northern Croatian and Ana’s home to head back to Finland. It was an incredibly beautiful, fulfilling and informative trip! 

 ERASMUS+ connecting cultures and people across Europe! 

--
Kirjoittaja Ana Poljak Klarić työskentelee Otsolan kansalaisopistossa kielten opettajana. Hän suunnitteli ja toimi matkanjohtajana Erasmus+ -aikuisoppijoiden ryhmäliikkuvuusjaksolla Zagrebissa lokakuussa 2025.

Etsimässä renessanssin aarteita Firenzessä

Saara Mäntylä

Osallistuin 27.4. - 2.5.2026 Erasmus+ liikkuvuusjaksolle Firenzessä Otsolan kansalaisopiston Erasmus+ -hankkeen 
mahdollistamana. Kurssi oli nimeltään Discovering Renaissance Art in Florence, joka oli
Europass Teacher Academyn järjestämä.

Opetan Otsolassa varhaisiän musiikkikasvatusta ja toiselta ammatiltani olen myös Suzuki pianopedagogi. Sen lisäksi olen harrastanut öljy-ja akryylimaalausta pitkään. Ajattelen, että taide on yhtä - taiteidenvälisyys on aina kiehtonut ja kiinnostanut minua. Luovassa työssäni
muskariopettajana käytän jatkuvasti taiteen eri muotoja, suunnitellen tunteja monimuotoiseksi kokonaisuudeksi.

Haaveissa minulla on jonain päivänä toteuttaa aikuisille muskarin tyylisiä tunteja, joissa jokainen lähtötasostaan ja osaamisestaan huolimatta voisi saada onnistumisen iloa ja uusia kokemuksia taiteesta. Uusia ideoita tähän suunnitelmaan lähdin täältä myös etsimään.


Kuva: Saara Mäntylä esittelemässä Otsolan kansalaisopiston toimintaa Firenzssä järjestetyn Erasmus+ -kurssin osallistujille.

Kurssin painottuminen kulttuurihistoriaan tarkoitti minulle sukeltamista vieraaseen asiaan, sillä en ole perehtynyt renessanssiin aikaisemmin. Pohjustin matkaani lukemalla kirjan “Renessanssin nainen. Naisen elämää 1400 ja 1500-luvun Italiassa “ (Setälä). Sitten siirryin romaaniin “Lucrezian muotokuva” (O’Farrell) joka kertoo Medicin suvun hallitsijan Cosimo I:n tyttärestä. Nämä kirjat virittivät minua opiskelun tunnelmiin ja kasvattivat yleistietämystäni aiheesta.


Ryhmäkuva Santa Maria del Fiore ja Brunelleschin kupolin edustalla.

Kurssi oli erittäin käytännönläheinen, sillä puolet opiskelusta tehtiin paikan päällä kohteissa, joissa päästiin omin silmin näkemään renessanssin merkittävimpiä taideaarteita - Firenzessä, renessanssin synnyinpaikassa kun oltiin. Näimme taideteoksia, joissa saatoimme havaita renessanssin kehityksen niiden yksityiskohtia itse vertailemalla ja analysoimalla.

Ensimmäisenä päivänä oli leikin keinoin toteutettu tutustuminen Piazza della Signorinaan. Seuraavana päivänä kävimme Santa Crocen kirkossa, jonne on haudattu monia merkkihenkilöitä kuten Michelangelo.


Kuva: Daavid-patsas (kopio alkuperäisestä) Piazza della Signorinan aukiolla.

Kolmantena päivänä oli vierailu Santa Maria Novellaan, eli 1200-luvulla perustettuun kirkkoon, jonka sisällä voi ihailla mm Masaccion, Giotton ja Brunelleschin huikeita töitä. Valtavan luostarin loggioissa (pylväskäytävissä) on hurmaavia freskoja toinen toisensa perään. Pääsimme tuolla käsittämättömän kauniissa, harmonisessa ja historiallisessa paikassa tekemään luonnoksia freskojen yksityiskohdista ja teimme käytännön harjoitteita taiteen analysoinnissa itsenäisesti sekä parityöskentelynä.


Kuva: Santa Maria Novellan luostari.

Neljäntenä päivänä menimme museoon Opera de’l Duomo jonka jälkeen Santa maria del Fioren katedraaliin jonka sisältä voi ihailla Brunelleschin kupolia eri perspektiivistä. Viidentenä päivänä vuorossa oli museo Bargello ja kuudentena Uffizin galleria, mikä aikaansaa viimeistään taiteellisen “pyörryksissä" olon tunteen, jos sitä ei vielä aiemmin jo olisi kokenut tällaisen viikon jälkeen.


Kuva: Daavid-patsas Bargello-museossa.

Jokainen aamu oli ihana aloittaa kattohuoneistoni parvekkeelta, sillä Duomon kupoli näkyy sieltä kuin myös terracottan ja okran sävyinen yleismaisema Firenzen tiilikattojen ylle. Kävelin historiallisilla kujilla, kipusin Arno-joen toiselle puolelle katsomaan kaupunkia Piazzale Michelangelolta.

Bobolin puutarhat eli Medicien puutarhakokonaisuus ja Palazzo Pitti tekivät suuren vaikutuksen. Pysähdyin istumaan Limoneriaan ruusujen ja kukkivien sitruunapuiden varjoon miettimään tätä hienoa matkaa. Tunsin syvää kiitollisuutta, että olen saanut olla täällä.


Kuva: Bobolin puutarha.

Erasmus+ liikkuvuusjakso antoi paljon uutta ja elämyksellistä mukaan kotiin tuomiseksi. Jäin miettimään myös paljon teemaa, joka liittyi syvemmin omaan itsetutkisteluun. Olen viime vuosien aikana tehnyt isoja elämänmuutoksia. Sitä voisi kutsua henkilökohtaiseksi renessanssiksi (ransk. renaissance, “uudestisyntyminen”). Joskus uusi aika elämässä voi alkaa ulkoisten syiden vuoksi, joskus jopa pakon edessä ja toisinaan se on omaehtoista. Elämä on jatkuvaa muutosta kuten tiedämme. Rohkeutta kokeilla, yrittää, aloittaa alusta ja jatkaa tarvitaan - puhumattakaan luovuudesta. Kaikesta huolimatta oma renessanssi on syytä ottaa vastaan rakkaudella ja hyväksynnällä.

Sain kurssilta valtavan tietopaketin ja mahtavia muistoja sekä paljon ideoita ja henkistä pääomaa, joista olen todella kiitollinen.

Tekoäly tutuksi Akropoliin varjossa

Minna Liettyä-Tyni

Osallistuin Erasmus+ liikkuvuusjaksolle 8.-14.2.2026 Ateenassa. Intergrating ICT, new technologies and AI tools into teaching and education- kurssin parasta antia oli, että se johdatti tietotekniikkaa vähemmän käyttävän humanistin uteliaisuutta ja tunteitakin herättävän tekoälyn maailmaan. Länsimaisen kulttuurin kehto tarjosikin ainutlaatuiset puitteet aikamme keskeisimpään innovaatioon tutustumiseen.

Kurssin muut osanottajat tulivat Espanjasta, Ranskasta, Kyprokselta, Puolasta ja Ruotsista. Opetuskielemme oli englanti.
Kuoronjohtajana ja laulunopettajana erotuin tietotekniikan käyttäjänä muista: kurssilaiset olivat pääsääntöisesti kielten, reaaliaineiden ja matematiikan opettajia, joille internetin tarjoamat työkalut ja tekoälyn käyttö olivat jo varsin tuttua omassa tuntityöskentelyssään. Siitä huolimatta ryhmä- ja yksilötyöskentelymme sujui ongelmitta ja sain rohkaisua omiin kykyihini pärjätessäni ja pysyessäni mukana varsin kompaktisti etenevässä kurssiohjelmassa. 


Kuva: Ryhmäkuva kurssin osallistujista

Viikko vierähti nopeasti ja mukaan tarttui käyttökelpoista tietoutta monista tietoteknisistä työkaluista. Parasta antia oli kuitenkin keskustelut tekoälystä, kurssilaisten mielipiteet ja omat kokemukset sen käytöstä. Itselleni tietous tekoälyn teknisestä käytöstä antoi vastauksia moniin näkökantoihin joita oli kerääntynyt ennalta jo runsaasti. Harjoitteiden myötä varmentui oletukseni, että tekoäly on varsin kelpo työkalu, jota kuitenkin vertaisin vanhan sanonnan mukaan tuleen: hyvä renki mutta huono isäntä. Vakuutuin kuitenkin sen mahdollisuuksista toimia inspiroivana työkaluna opetuskäytössä. 


Kuva: Kurssilaiset työskentelytilassa.

Erasmus+ koulutusjaksoilla tutustutaan kurssiohjelmien ohella aina myös paikalliseen kulttuuriin. Teimme useita kävelyretkiä kaupungin ytimessä ja kreikkalaiset ravintolat tarjosivat kulinaristisia herkkujaan.


Kuva: Kurssin osallistujat yhteisellä päätösillallisella.


Ateenan kaupunkikuvaa hallitsevan Akropoliin majesteettinen näky loi ainutlaatuisen kontrastin aiheelle mitä opiskelimme.

Kuva: Ateenassa Akropoliin etelärinteellä sijaitseva amfiteatteri Herodes Atticuksen odeion.


Kulttuurivaihdon ohella tuli luotua uusia kontakteja ja sosiaalisia verkostoja. Omalta osaltani oli ilo jakaa tietoutta omasta työstäni, Porista ja koko Suomesta.


Kuva: Ryhmäkuva kurssin päätöspäivältä, jolloin kaikki kurssilaiset saivat mukaansa osallistumistodistukset. 

--
Koulutuksen järjestäjä on Erasmus Learning Academy. Löydät lisätietoa koulutuksesta täältä:
https://erasmustrainingcourses.com/integrating-ict-into-teaching-and-training

Tutustu myös koulutuksen järjestäjän blogikirjoitukseen Ateenassa järjestetystä kurssista:
https://erasmustrainingcourses.com/weaving-tech-and-ai-into-everyday-lessons-a-week-in-athens.html


Otsolasta kielikurssille Bariin – kokemuksia, oppia ja Erasmus+ -hankkeen jälki opiston toiminnassa

Otsolan italian kielten ryhmien opiskelijoista 15 hlö innostui lähtemään kielikurssille Italian Bariin syksyllä 2025. Kielikurssin järjestäjä on yksityinen kielikoulu Passaporto, joka on Otsolan yhteistyökumppani Erasmus+ -liikkuvuushankkeissa.

Italian kielen opettajamme Marja Stenbacka tutustui kielikoulu Passaportoon kesällä 2024 ollessaan Barissa Erasmus+ -liikkuvuusjaksolla kouluttautumassa kyseissä oppilaitoksessa italian kielen kurssilla. Hän koki saaneensa liikkuvuusjaksolta uusia kontakteja ja paljon uusia ideoita omaan opetukseensa. Marja innostui järjestämään myös omille opiskelijoilleen kielimatkan samaan oppilaitokseen.


Kuva: Marja Stenbacka ryhmäkuvassa Passaporton kielikoulussa kesällä 2024.

Keväällä 2025 Otsola järjesti Italiaan suuntautuvan kielimatkan valmistelevan kurssin, jossa suunniteltiin kielikurssiin liittyviä asioita. Kurssilla tehtiin esimerkiksi lentojen varaukset ja käytiin läpi käytännön järjestelyjä matkaan liittyen. Lisäksi kurssilla tutustuttiin etukäteen Barin kaupunkiin ja harjoiteltiin italian kielen käyttöä. Matka suunniteltiin toteutettavaksi saman vuoden syyslomaviikolla (19.10.-.25.10.2026).

Samalla Marja itse valmistautui lähtemään uudelle koulutusjaksolle Passaportoon Erasmus+ -hankkeen mahdollistamalla apurahalla. Tällä kertaa kielikurssin aiheeksi valikoitui CILS-kokeeseen valmistautuminen. CILS-todistus on Sienan yliopiston myöntämä virallinen todistus, jossa arvioidaan ja todistetaan ulkomaalaisen henkilön taitotaso italian kielessä. Kurssin aikana ei suoritettu CILS-koetta, vaan Marjan tavoitteena oli etenkin italian kieliopin haastavien osioiden parempi ymmärtäminen ja uusien opetusmetodien saaminen kieliopin opettamiseksi.

Lokakuussa 2025 Marja matkusti jo tutuksi tulleeseen Barin kaupunkiin ja osallistui oman liikkuvuusjaksonsa aikana viikon mittaiselle (7 pv) kielikurssille. Voit lukea liikkuvuusjakson kokemuksista täällä (linkki blogitekstiin).


Kuva: Barin kaupunki, Marja Stenbackan kuva-albumista.

Kielikurssin päätyttyä Marja vastaanotti kohteeseen Otsolan opiskelijaryhmän, joka oli omatoimisesti matkustanut kohteeseen. Matkan ajatuksena oli yhdistää lomailu opiskeluun. Osallistujat kertovat, että viikko-ohjelma Italiassa oli tiivis "kielikylpy". Oppitunnit aamupäivisin alkoivat ponnekkaasti ja iloisesti, Pavarotin Buongiornoa kuunnellen ja laulaen. Professoressa Serena sai opiskelijat mukaan oppimaan kieltä italialaisella innostavalla tavalla, unohtamatta italialaisille niin tärkeää il cibo (ruokaa), josta puhuttiin joka päivä.

Iltapäivisin "kielikylpy" jatkui retkillä. Kielikurssin aikana ryhmä teki viisi retkeä, joiden kohteita he kuvailevat näin:

"Bari: Historiallinen keskusta (Bari Vecchia) on kuuluisa kauniista valkoisista

rakennuksistaan, kapeista kujistaan ja viehättävästä ilmapiiristään. Kaupunki on kuin

labyrintti, jossa voi vapaasti vaellella ja nauttia paikallisesta tunnelmasta.

Polignano a Mare: Puglian suosittu kohde henkeäsalpaavine kalliorantoineen.

Rantojen yläpuolella sijaitsee viehättävä historiallinen keskusta, jossa kapeat kadut ja

kauniit rakennukset lumoavat vierailijat.

Monopoli: Muurien ympäröimä kaupunki, jonka sydän on vanha kaupunki kapeine

kujineen ja vanha satama värikkäine veneineen. Maisemaa voi kuvailla postikorttikuvaksi.

Alberobello: Trullitalot kartiomallisilla katoillaan kuuluvat Unescon

maailmanperintöluetteloon. Noin 1 000 trullia tekee kaupungista satumaisen.

Matera: On yksi maailman vanhimmista asutuista kaupungeista. Tunnetut

“asuinluolat” Sassi di Matera ovat kaivettu kallioon. Matera hyväksyttiin Unescon

maailmanperintökohteeksi vuonna 1993 ja valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi

vuonna 2019."


Kuva: Perinteinen trullitalo UNESCO:n maailmanperintökohteessa Alberobellen kaupungissa. Lähde: Marja Stenbackan kuva-albumi.


Ryhmä kertoo, että opettajana Marja oli tukemassa heitä retkillä, koska kaikilla retkillä oli italiankielinen opastus.

Matkan lähestyessä loppuaan, ryhmä kuvaili tunnelmia näin:

”Viimeisenä kurssipäivänä saimme todistukset ja illalla kokoonnuimme Barin vanhan kaupungin tuntumaan ravintolaan aperitiivoille. Meille oli katettu ulos pitkä pöytä, ja vielä lokakuun lopussa saimme nauttia illallista ulkona. Ravintolan “chef” kertoi meille italialaisen menun, ja saimme maistella herkullisia paikallisia leikkeleitä, juustoja sekä erinomaisia paikallisia viinejä. *Cin cin!* Tunnelma oli italialaisen leppoisa.”

Kielimatkan tarkoituksena olikin myös uusien kulttuurinäkökulmien oppiminen ja kielen käyttäminen aidoissa kohtaamisissa paikallisten kanssa.

Kokemus oli osallistujille positiivinen ja opettavainen: ”Matkalta jäi kaikille paljon kauniita kuvia, muistoja ja kokemuksia. Muistoksi matkasta (souvenir) kotiin lähti muun muassa oliiviöljyä, erilaisia pieniä matkamuistoja ja paljon uusia oppeja. Monelle syntyi myös toive palata uudelleen tälle kauniille seudulle. Ryhmämme ”hitsaantui myös yhteen”, ja meistä muodostui mukava kaveriporukka.”

Kuva: Ryhmäkuva Italian Alberobellen kaupungissa.

Opiskelijat kokivat kielimatkatoiminnan järjestämisen hyödylliseksi: ”Kokemukset ja tällainen toiminta olivat erinomaista näyttöä opettajaltamme ja Otsolan kansalaisopistolta. Tällaisia kursseja ja matkoja voisi hyvin olla jatkossakin.”

Opiskelijoiden kielimatka Italiaan ei ollut suoraan Erasmus+ -hankkeen tukemaa toimintaa, vaan opiskelijat osallistuivat kielikurssille omarahoitteisesti. Otsola osallistui matkan tukemiseen mahdollistamalla valmistelevan kurssin toteutuksen, ja opettaja Marja Stenbacka vastasi matkan koordinoinnista sekä yhteistyöstä kielikoulu Passaporton kanssa. Erasmus+ -hankkeiden myötä saadut kontaktit ja toimivaksi muodostunut yhteistyö kielikoulun kanssa vaikuttivat kansainvälisen kurssitoiminnan kehittämiseen.

Voit lukea kielimatkakokemuksesta lisää Satakunnan Viikko -lehden verkkojulkaisussa. (Artikkeli julkaistu 4.2.2026). Linkki artikkeliin: https://www.sv24.fi/ajassa/otsolasta-kielimatkalle-italiaan--kielen-opiskelua-iloisessa-tunnelmassa-ja-kielikylvyssa-paikallisoppaiden-mukana-6.139.180067.a0f9ed02f3

--
Kirjoittaja Tiina Laihomäki on Otsolan kansalaisopiston kehittämiskoordinaattori (sij.) ja toimii Erasmus+ -hankekoordinaattorina. Otsolan kansalaisopisto on Erasmus+ akkreditoitu toimija, joka järjestää hankkeissa aikuiskoulutuksen henkilöstön ja oppijoiden liikkuvuusjaksoja Eurooppaan.