Musiikintunnin havainnointi Jyväskylän normaalikoululla
Jenni Moilanen & Elina Palohuhta
Kysymysten ja havainnoin pohjalla:
OHJEITA OPETUSTILANTEEN HAVAINNOINTIIN: Kohti opetustilanteen ulottuvuuksien syvempää ymmärtämistä. (Huhtinen-Hilden. (2017). Elävänä hetkessä – suunnitelmallisuus ja pedagoginen improvisointi. Teoksessa Lindberg-Piiroinen & Ruokonen (toim.), Musiikki varhaiskasvatuksessa.
Mitä musiikin pedagogisia työtapoja havaitsitte?
Oppitunti lähti liikkeelle opettajajohtoisesti ja lähti siitä kehittymään kohti oppilaiden osallisuuden mahdollistavia työtapoja. Opettaja laittoi oppitunnin liikkeelle ja johdatteli päivän aiheeseen. Alussa kuunneltiin erään oppilaan musiikkitoive. Tämä ikään kuin kutsui ja ”maadoitti” oppilaat mukaan yhteiselle oppitunnille. Musiikkitoiveen kuunteleminen viritti oppiaineeseen, mutta samalla se mahdollisti kuuntelemisen taitojen harjoittelun sekä omien ajatusten ja kokemusten jäsentämisen. Oppitunnin alussa oli vähemmän varsinaista dialogia, mutta koimme, että esimerkiksi juuri musiikkitoiveen huomioiminen ja sen soittaminen on jo itsessään oppilaan ja oppilaiden osallistamista ja ottamista mukaan musiikintunnin toteuttamiseen. Opettaja myös vastasi oppilailta tulleisiin kysymyksiin oppitunnin ohjeistamisen lomassa. Oppitunti oli hyvin suunniteltu ja se näkyi turvallisessa ilmapiirissä. Opetuksen kohdissa, joissa selkeästi heräsi oppilaiden puolelta kyseenalaistamista (esimerkiksi opettajan tekemät valmiit bändikokoonpanot), opettaja kykeni vastaamaan lempeällä otteella tulleeseen palautteeseen. Opettaja otti oppilaiden mielipiteet huomioon ja kuunteli ne kärsivällisesti. Opettaja kykeni perustelemaan toimintatapansa monipuolisen ryhmäytymisen näkökulmasta.
Varsinaisessa työskentelyssä (bändikokoonpanojen suunnittelu- ja harjoitteluprosessi) opettajat (opiskelija, myös ohjaava opettaja) kulkivat luokassa ja tarttuivat oppilaiden kysymyksiin. Oppilaille annettiin tilaa, mutta opettajat havainnointityönsä perusteella myös tarttuivat omatoimisesti ryhmän pulmatilanteisiin. Erityisen ilahduttavaa oli se, että opettajat kannustivat rohkeaan itsenäiseen kokeilemiseen, mutta tarvittaessa pysähtyivät keskustelemaan eteen tulleista pulmatilanteista. Tunnilla tuli olo, että oppiminen oli molemminpuolista, opettajien ja oppilaiden välistä ideoiden jakamista. Kuitenkin niin, että opettajat asettivat raamit toiminnalle ja tarvittaessa palauttivat oppilaat tekemisen pariin. Oppitunnin yksi päätavoite oli selkeästi osallisuuden kokemusten mahdollistaminen ja ryhmätyöskentelytaitojen harjoitteleminen. 5. vuosiluokan musiikin opetussuunnitelmassa ryhmänjäsenenä toimimisen taitojen harjoitteleminen ja vuorovaikutuksessa mahdollistuvan kokemusten jakaminen nähdään merkittävinä oppimisen mahdollistajina (Opetushallitus 2023; Opetushallitus 2014). Vuorovaikutuksen mahdollistuminen ei ollut ainoastaan yksi oppitunnin päätavoite, vaan samalla myös oivallinen pedagoginen työtapa.
Minkälaista materiaalia musiikintunnilla käytettiin?
Oppitunnilla oli käytössä opettajan luoma ohjeistusmateriaali sekä aikaisemmilla musiikintunneilla käytössä ollut ohjelmisto. Oppilailla oli käytössään tabletit, joiden kautta he pääsivät käsiksi eri kappaleiden sanoihin ja nuotteihin. Tableteilla pystyi myös kuuntelemaan kappaleita. Suunnittelun pohjana käytettiin suunnittelupaperia, johon koottiin kunkin bändin roolitus ja kappalevalinta.
Mitä oppimistavoitteita oppitunnilla havaitsitte?
Pohjalla Jyväskylän kaupungin musiikin opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosiluokalla 5
5. vuosiluokalla musiikin arvioinnissa pääpaino on oppilaan työskentelyssä. Tämän lisäksi arvioidaan oppilaan musiikillisia perustaitoja, kuten soittimen käsittelytaitoja, laulutaitoa, yhteismusisointitaitoa ja kuuntelutaitoa. Halu kokeilemiseen ja myönteinen suhtautuminen musiikin opetukseen sekä oppimiseen nähdään arvioinnin kannalta positiivisina asioina. Havainnoimallamme musiikin oppitunnilla työskentelyssä pääpaino oli juuri musiikillisissa perustaidoissa. Oppitunnilla tuli monipuolisesti lähestymistä perustaitoihin: soittimien käsittelytaitoa, laulutaitoa, yhteismusisointiataitoa sekä kuuntelutaitoa harjoittamalla. Oppilailla oli mahdollisuus harjoitella musiikillisia perustaitoja itsekseen, mutta kuitenkin tavoitteena liittää ne osaksi ryhmän toimintaa. Oppitunnilla mahdollistuivat 5. vuosiluokan musiikin opetukselle asetettujen tavoitteiden harjoitteleminen: T1 Musiikillisen yhteistyötaidot, T2 Laulaminen ja soittaminen ryhmän jäsenenä, T4 Musiikin kuuntelu, T6 Musiikin merkitysten havainnointi, T8 Välineiden ja laitteiden turvallinen käyttö ja T9 Oppimaan oppiminen musiikissa. T1 Musiikilliset yhteistyötaidot kulki tavoitteena läpi oppitunnin: oppilaat harjoittelivat ryhmässä toimimista ja rakentavassa vuorovaikutuksessa toimimista. T2 Laulaminen ja soittaminen ryhmän jäsenenä, toteutui bändityöskentelyä harjoitellessa. Kukin oppilas pääsi toteuttamaan itseään haluamallaan tavalla. T4 Musiikin kuuntelu ilmeni heti oppitunnin alussa, kun erään oppilaan musiikkitoive kuunneltiin. Lisäksi bändin tehdessä kappalevalintoja ja bändin jäsenten tutustuessa tarkemmin valintaansa, toteutui musiikin kuuntelua. Kuullusta tehtiin havaintoja ja pohdittiin T6 Musiikin merkityksiä. Ryhmässä tuli tehdä valinta esimerkiksi siitä, mikä kappale valitaan yhteissoittoon, ja tässä jokainen oppilas tuli pohtineeksi musiikin henkilökohtaisiakin merkityksiä. Turvallista välineiden ja laitteiden käyttöä (T8) harjoiteltiin, kun käytettiin tabletteja suunnitteluprosessin apuna ja soitinten turvallista ja niitä kunnioittavaa käyttöä puolestaan suunnittelu- sekä itse harjoitteluprosessissa. Suunnittelu ja harjoittelu toki kulkivat käsi kädessä, sillä suunnittelun yhtenä osana oli juuri soitinten testaaminen sekä omien soittotaitojen herätteleminen. T9 Oppimaan oppiminen musiikissa konkretisoitui esimerkiksi suunnitteluprosessissa. Oppilaat suunnittelivat oppimistaan ja lähtivät toteuttamaan suunnitelmaansa. Oppilaat kehittivät musiikillista osaamistaan harjoittelun avulla (soittaminen ja laulaminen sekä suunnittelutyö) ja osallistuivat tavoitteiden asettamiseen (suunnittelutyö).Musiikin oppiaineessa painottuvat Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) sekä Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) (Opetushallitus 2023). Tällä musiikin oppitunnilla edellä mainitut Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet näkyivät ryhmässä tapahtuvan työskentelyn ja itsensä ilmaisemisen mahdollistamisen kautta. Kulttuurisen osaamisen kehittäminen mahdollistui erilaisiin kappaleisiin ja musiikkigenreihin tutustumalla, vuorovaikutus ryhmässä toimimalla ja ilmaisu bändin tietyssä roolissa toimimalla. Osallistuminen ja vaikuttaminen mahdollistui omien ajatusten ja kokemusten esiin tuomisessa, kestävälle tulevaisuudelle rakennettiin pohjaa yhteistyöpainotteisen työskentelyn kautta. Kyseisen luokan omaa musiikkikulttuuria luotiin tuomalla oppilaille tärkeitä ja merkityksellisiä musiikkitoiveita yhteiseen kuunteluun.
Minkälainen oppitunnin kulku oli?
Musiikintunnin alussa lähdettiin opettajajohtoisesti liikkeelle. Kyseisen oppitunnin oli pitämässä opiskelija. Aiheena oli bändisoitto. Ennen varsinaiseen aiheeseen perehtymistä otettiin luokan oppilaan musiikkitoive. Musiikkitoiveiden kuunteleminen tunnin alussa oli muotoutunut kyseisen luokan yhteiseksi tavaksi. Se ikään kuin johdatteli ja ”maadoitti” musiikintuntiin. Tunnin tarkoituksena oli koota 5. luokan oppilaista pienempiä bändikokoonpanoja, joissa oppilaat saivat itse suunnitella myöhemmin esitettävän kokonaisuuden. Alun opettajajohtoisen alustuksen jälkeen lähdettiin liikkeelle siitä, että opettaja näytti valmiit ryhmät bändikokoonpanoihin. Tämän jälkeen lähdettiin itse suunnitteluprosessiin, jossa oppilaiden tuli erityisesti huomioida bändikokoonpanojen roolitus. Yhteisessä keskustelussa tuli huomioida se, että kaikille löytyisi bändistä mieluinen rooli, jossa itseään toteuttaa. Bändikappaleen valinnassa hyödynnettiin musiikinopettajan materiaaleja (katsottiin tableteilta) ja kappaleita, joita oppilaat olivat aiemmin soittaneet ja laulaneet. Opettajat, sekä opiskelija että ohjaava opettaja, kiertelivät luokassa suunnittelu- ja harjoitteluprosessin aikana. Oppilaat lähtivät hyvin omatoimisesti suunnittelemaan kokonaisuutta. Matalalla kynnyksellä he myös pyysivät apua kokonaisuutensa suunnitteluun. Osa bändikokoonpanoista toteutti suunnittelua ja harjoittelua vieläkin alkuperäistä kokoonpanoa hajauttamalla – erään kokoonpanon kitaristi esimerkiksi harjoitteli itsenäisesti sointujen soittamista. Erään bändikokoonpanon laulajat siirtyivät rauhallisempaan tilaan harjoittelemaan yhteistä lauluosuutta. Tunnilla kävi kuhina ja siellä vallitsi mukava ”tekemisen meininki”.
Minkälaisia siirtymät olivat?
Siirtymät olivat mielestämme pääosin sujuvia. Opettaja ohjeisti, mitä tulee seuraavaksi tapahtumaan ja oppilaat toimivat ohjeiden mukaisesti. Bändikokoonpanojen muodostamiseen ryhdyttäessä kävi kova kuhina ja opettajan ohjeistusta ei meinattu malttaa kuunnella loppuun. Kuitenkin, opettaja vaati ohjeiden perusteellista kuuntelemista, jotta työskentely tulisi etenemään mahdollisimman sujuvasti. Tämä oli hyvä, sillä mielestämme työskentely oli suurimmaksi osaksi sujuvaa. Oppitunnin turvallinen ilmapiiri muodostui tarvittavista rajoista ja selkeästä sekä johdonmukaisesti oppitunnin eteenpäin kuljettamisesta.
Miten oppilaat osallistuivat?
Oppilaat olivat pääosin aktiivisia ja oppitunnin aiheesta innostuneita. Kukin oppilas osallistui tavallaan (jotkut harjoittelivat itsekseen omaa osuuttaan), mutta kuitenkin ryhmän yhteisiä pelisääntöjä noudattaen.
Mikä oli oppilaan rooli? Mikä oli opettajan rooli?
Oppilaan rooli oli toimia aktiivisena osallisena ryhmän toiminnassa. Opettajan rooli oli luoda turvalliset raamit työskentelylle, ohjeistaa ja kuljettaa oppituntia eteenpäin. Opettajan rooli oli antaa oppilaiden ideoille tilaa, samoin oppilaiden rooli oli antaa tilaa vertaistensa ideoille. Mielestämme sekä oppilaiden että opettajan, tässä tapauksessa opettajien, rooli ja tehtävä, KAIKKIEN yhteinen tehtävä oli antaa jokaiselle luokassa olijalle mahdollisuus turvalliseen ajatusten ja kokemusten jakamiseen.
Huomionarvoista oli, että vaikka opettajia oli kaksi, niin lisäkäsille olisi hyvinkin voinut olla vielä kysyntää. Opettajat kuitenkin toimivat mahdollisuuksien mukaan oppimisen tukijoina. Ihannetilanteessa oppilaat pääsevät suunnittelemaan itse omaa toimintaansa ja hakevat opettajaa apuun silloin, kun sitä kaipaavat (Huotilainen 2019). Mielestämme Huotilaisen kuvaama ihannetilanne toteutui monin paikoin oppitunnin toteutuksessa.
Minkälaista eriyttämistä havaitsitte?
Soitonharjoittelun toteuttamiseen yksilöharjoitteluna annettiin mahdollisuus. Opettajat olivat soitonharjoittelun tukena ja etsivät materiaalia harjoittelun tueksi. S2-oppilas sijoitettiin ryhmään, jossa hänen eriyttämisen tarve pystyttiin ottamaan hyvin huomioon.
Lähteet:
Huhtinen-Hilden, L. (2017). Elävänä hetkessä – suunnitelmallisuus ja pedagoginen improvisointi. Teoksessa Lindberg-Piiroinen & Ruokonen (toim.), Musiikki varhaiskasvatuksessa.
Huotilainen, M. (2019). Näin aivot oppivat. PS-kustannus.
Jyväskylän perusopetuksen opetussuunnitelma. (2020). Musiikin opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosiluokalla 5. https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla/luku14/14-4_oppiaineet/14-4-10_musiikki/5
Opetushallitus. (2023). Musiikki ja lukuvuosiarviointi. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/musiikki-6-vuosiluokan-lukuvuosiarviointi
Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Musiikin oppiaine vuosiluokilla 3-6.
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin