Tiistai-aamuna tutkimme Prisman hedelmä-vihanneshyllyn löytöjä: Viikuna oli Brasiliasta, chili oli Italiasta, paprika oli Hollannista, omena oli Italiasta, tomaatti oli Suomesta, sitruuna oli Espanjasta, luumu oli Chilestä, lime oli Brasiliasta, appelsiini oli Espanjasta, vesimeloni oli Costa Ricasta ja avomaankurkku Suomesta. Huh millaisia reissaajia! Ja yllätys yllätys, kaikista ei löytynyt siemeniä, olikohan kyseessä geenimanipulaatio?
Löytyneet siemenet laitettiin kokeeksi multaan, ja vihkoon piirrettiin arvioita siitä, mitähän niistä voisi kasvaa...Oman tutkimuskohteen sai syödä. Chilin syömisestä varoiteltiin, mutta Sari onneton tarjosi pilkkojalle appelsiinin siivuja maistiaisiksi, muistuttamatta käsien uudelleenpesusta....apua, huulia poltteli! Kokeiltiin huuhtoa vedellä ja maidolla. Anteeksi!

Keskiviikkona jatkettiin luontotuvalla mittaamista kävyillä, kepeillä, jalkapohjilla, kämmenillä, metrin kudelangalla. Löytyi myös upea kaksihaarainen keppi, jolla pystyi mittaamaan mutta myös piirtämään ympyröitä, niin kuin harpilla.
Mittavälineiden epäkäytännöllisyys paljastui, kun pöydän pyöreyttä mitattiin pitkällä kepillä, tai kun mittakepit oli eri pitkiä, tai kun toisen käpy oli pieni, toisen suuri. Ja kudelanka venyi!
Onneksi mittaamiseen.on kehitetty standardimitta. Moni kertoikin omistavansa oman mittanauhan.

Retkimehut käytiin ostamassa luontotupa-kioskista. Maksuvälineinä kelpasi kivet, jos osasit laskea yhteenlaskun oikein....tietenkin jokainen osasi, ollaanhan me kohta koululaisia!