PALAUTTEEN ANTAMINEN

Palaute on tärkeä osa oppimista. Antamalla palautetta korostat toivottua käyttäytymistä ja tekemistä. Palautteen tulisi olla luonteeltaan kannustavaa ja innostavaa.

Palautetta voit antaa sanoin, ilmein ja elein. Uuden taidon oppimisen alkuvaiheessa virheiden tekeminen kuuluu luonnollisena ja välttämättömänä vaiheena uuden oppimisessa. Ohjaajan on tärkeää tiedostaa tämä. Epäonnistumisten pelko saattaa jatkossa estää lasta yrittämästä uusia asioita jolloin epäonnistumisten riski kasvaa entisestään. Hyvä palaute sisältää jonkin huomion siitä, mikä asia suorituksessa onnistui. Onnistuneen asian lisäksi palautteessa voi olla ehdotus, miten suoritusta voisi korjata tai kehittää edelleen. Kun palautteeseen lisätään perustelu, korjausehdotus on helpompi hyväksyä ja se motivoi harjoittelemaan lisää. Palautteen lopuksi lapselle on tärkeää jättää päällimmäiseksi tunne onnistumisesta. Anna palaute mahdollisimman nopeasti heti suorituksen jälkeen. Palautteen voi antaa kaikille lapsille yhtä aikaa ns. yleispalautteena, mutta on erittäin tärkeää antaa myös paljon henkilökohtaista palautetta lapsille. Varsinkin arat lapset tarvitsevat paljon rohkaisevaa palautetta. Jos joudut antamaan negatiivista palautetta esimerkiksi käyttäytymisestä, anna se henkilökohtaisesti ja kerro lapselle syy, miksi jokin asia on kielletty. Palautteen antoon liittyy myös palautteen vastaanottaminen ja itsensä kehittäminen.

ILMAPIIRI

Ohjaaja luo toiminnan ilmapiirin. Painiharjoituksissa lapsi on läsnä kaikilla aisteillaan, tunteillaan ja koko olemuksellaan. Ohjaajan tulee huolehtia siitä, että toimintaa hallitsee myönteinen, jokaista lasta kunnioittava ja arvostava ilmapiiri. Parhaiten oppii ilmapiirissä, joka on hyväksyvä.

Hyväksyvä ilmapiiri syntyy kannustuksesta ja mahdollisuudesta yrittää ilman epäonnistumisen pelkoa. Kannustaminen vaikuttaa suuresti lapsen tunteisiin. Ohjaaja voi kannustaa sanojen lisäksi myös eleillä ja kehonkielellä: kiitä, hymyile, nyökkää, lohduta, katso silmiin, kosketa ja rohkaise.

Mene lapsen tasolle, kyykisty, heittäydy mukaan leikkiin - kuitenkin niin, ettei oma keskittyminen katoa ja leikki muutu ’’ohjaajien leikiksi’´. Ennen kaikkea ohjaajan tulee muistaa luoda tilanteita, joissa lapsen on mahdollista onnistua. Kun lasta kannustetaan tehtävien tekemiseen ja oman osaamisen kehittämiseen, vahvistaa se lapsen itseluottamusta ja myönteistä käsitystä omasta osaamisesta. Ohjaajan tulee huolehtia siitä, että jokainen voi tuntea olonsa ryhmässä turvalliseksi luomalla harjoituksiin turvallisen ilmapiirin. Ohjaaja kantaa vastuuta toiminnan turvallisuudesta asettamalla rajat. Yhteiset säännöt ryhmän toimintatavoista ja käyttäytymisestä luovat turvallisen ilmapiirin. Kun ohjaaja johdonmukaisesti ja jämäkästi puuttuu kiusaamiseen ja ”sääntörikkomuksiin”, lapsi oppii luottamaan ohjaajaan. Ohjaajan tulisi osata rakentaa ilmapiiri, jossa lapset uskaltavat kertoa, mitä he toivovat ohjaajalta ja tuokioilta.

Lähteet:

• Suomen Ringetteliitton. Ohjaajan opas. https://www.ringette.fi/fi/Materiaalipankki/Valmennus.html
• Autio Tuire & Kaski Satu. Ohjaamisen taito: Liikunta tukemassa lapsen ja nuoren kasvua.
• Liikuntakasvatuksen käsikirja: Didaktis-metodisia perusteita ja käytännön ideoita.
• Sosiaali- ja terveysministeriön opas, Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset.
• Jurvakainen, Lahti ja Valander. Liikuntaleikki kirja.
• Vilander Markus. Lapsen ja nuoren kehitysopas.
• Pulli Elina. Liikkua, leikkiä ja luoda - liikuntaideoita varhaiskasvatukseen.
• Hämäläinen, Danskanen, Hakkarainen, Lintunen, Jaakkola, Forsblom, Pulkkinen, Pasanen, Kalaja, Riski, Arajärvi ja Lehtoviita. Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. Suomen valmentaja