Jotta aineistojen hyödyntäminen onnistuu, kirjoitustaidon vastauksen kirjoittajan täytyy hallita viittaustekniikka. Vastauksesta pitää käydä selkeästi ilmi, mitkä ovat kirjoittajan omia tietoja ja näkemyksiä ja mitkä taas peräisin aineistosta. Jos kirjoittaja esittää aineistojen ajatuksia ominaan, hän rikkoo tekijänoikeuksia. Tämä johtaa koesuorituksen hylkäämiseen.

Kirjoitustaidon vastaus tulee kirjoittaa siten, että lukija ymmärää sen, vaikka ei tunnekaan aineistoja. Siksi ensimmäisessä viittauksessa pitää esitellä aineiston lähdetiedot: tekijä, tekstilaji, otsikko, julkaisupaikka, -aika, aihe ja keskeinen väite tai teema, esim.

Tubettaja Jamalfi antaa opetusvideollaan "Näin pärjäät kirjoituksissa" (youtube.com, 10.2.2020) vinkkejä tehokkaista opiskelutekniikoista, jotka voivat auttaa ylioppilaskokeeseen valmistautumisessa.

Aineiston nimi tai otsikko kannattaa merkitä aineistoviittaukseen lainausmerkein selvyyssyistä, jos se on pitkä. Aineiston nimen ja muut lähdetiedot voi selvittää kokeen aineistoluettelosta ja aineiston loppuun merkitystä lähdeviitteestä. Sanomalehtien nettitekstien pitkät otsikot on tapana lyhentää ensimmäiseen välimerkkiin, ja viittaukseen sopivan muodon voi luntata aineistoluettelosta.

Kaikkia lähdetietoja ei aina ole saatavilla: esim. runolla ei välttämättä ole nimeä. Tällöin viittaus pitää tehdä ilman puuttuvaa tietoa.

Aineistoviittauksessa ei tarvitse mainita kaikkia yksityiskohtia, kuten kirjakatkelman sivunumeroita, nettitekstin julkaisukellonaikaa tai videon tuotantoryhmän nimiä. Nettiosoitteesta voi merkitä pelkän sivuston nimen, kuten yle.fi. Www-lyhenteen ja kauttaviivan jälkeen tulevan tarkan osoitepolun voi jättää pois.

Kun viittaa samaan aineistoon toiseen kertaan, se kannattaa tehdä esim. tekijän, julkaisijan tai tekstilajin nimellä, esim. "Hagert kirjoittaa" tai "Ylen uutisen mukaan". Aineistoviittaus kannattaa aloittaa johtolauseella, jonka jälkeen tulee epäsuora tai suora lainaus, esim.

Jamalfi kertoo, että tutkimusten mukaan yksi tehokkaimpia opiskelutekniikoita on opitun aktiivinen muistiin palauttaminen esimerkiksi itse tehtyjen testikysymysten avulla.

Jamalfi kehottaa lukemaan tehokkaasti mutta pitämään myös vapaapäiviä: "Ylppärit ei oo koko elämä."

Kirjoitustaidon vastauksessa omien ajatusten ja aineistojen ajatusten pitää erottua toisistaan, mutta aineistoviittaukset eivät saa jäädä kappaleissa irrallisiksi. Siksi aineistoviittaus kannattaa sidostaa muuhun kappaleeseen ja edeltäviin virkkeisiin sidosilmausten avulla, esim.

Ylioppilaskokeisiin valmistautuminen on hidasta puuhaa, jos on tottunut kertaamaan kokeisiin lukemalla koealueen uudelleen ja uudelleen. Tubettaja Jamalfin opetusvideolla "Näin pärjäät yo-kirjoituksissa" (10.2.2020) vertaillaankin opiskelutekniikoiden tehokkuutta ja annetaan vinkkejä kirjoituksiin valmistautumiseen.

Monet tuntevat painetta onnistua ylioppilaskirjoituksissa ja opiskella niitä ennen joka päivä. Jamalfi kuitenkin muistuttaa videollaan, kuinka tärkeää on tehdä myös muuta kuin lukea.