a. Bruno Bettelheim käsittelee tietokirjassaan Satujen lumous (1975) sitä, millaisia tarinoita lapsille kerrotaan ja miksi. Vaikka Bettelheim ei tarkastelekaan rakkauden moninaisuutta, voi katkelmassa esille tulevia kuvauksia soveltaa myös seksuaalisen identiteetin kuvauksiin.


b. Bettelheim kertoo: "Aito satu - - panee ihmisen suoraan kohtaamaan ihmisenä olemisen perusehdot." Olen Bettelheimin kanssa samaa mieltä, mutta toisaalta kertomukset saattavat myös opettaa virheellisesti, mitkä nämä ehdot ovat.


c. Kuten päähenkilö Nemi sanoo Lisa Myhren sarjakuvassa Kesän kasvoja (2006): "Mieti miten paljon paremmin asiat olisivat, jos he olisivat tietäneet mikä sai heidät yrittämään elämään kliseiden mukaista elämää!" Nemille lohdutuksena voin kertoa, että olen ainakin osittain ymmärtänyt, mikä sai minut etsimään omassa elämässäni heteroprinsessan roolia: median kertomukset.


d. Bettelheim tarkastelee tietokirjakatkelmassaan sitä, miten sadut auttavat lasta muodostamaan moraalikäsitystään ja maailmankuvaansa. Sama pätee viihteeseen ja nuoriin, sillä yhtä lailla nuorille suunnattu viihde muokkaa heidän käsityksiään itsestä ja muista.


e. Myös Nemi toteaa sarjakuvassa, että media vääristää käsitystä itsestämme. Hän on oikeassa: vaikka viihde ei tähän pyrkisikään, ainakin minun kohdallani Glee vaikutti käsityksiini siitä, onko biseksuaalisuus hyväksyttävää.


f. Vaikka olen myöhemmin löytänyt hyväksyvän lähipiirin ja mediasta samastuttavia kertomuksia, medialla on ollut hyvin merkittävä vaikutus käsitykseen itsestäni. Se on myös vaikuttanut siihen, miten muut näkevät minut. Nemin sanoin: "Kaikki ne tarinat muiden ihmisten elämästä. Ja kuvittelemme että juuri noin omakin elämä pitäisi olla! Se on yleisempää kuin voimme arvatakaan."