To 10.9. Ideointi, aiheen rajaaminen, omat tiedot, näkemykset ja kokemukset
Aloita valitsemalla aihe ja aineistot
Kirjoitustaidon kokeessa ensimmäisenä kannattaa lukea kokeen alussa oleva tehtävänanto ja kerrata, mitä vastaukselta odotetaan. Sen jälkeen voi tutustua aihevaihtoehtoihin ja pohtia, mistä aiheesta kirjoittaisi mieluiten.
Kokeen alussa olevasta aineistoluettelosta kannattaa selvittää, mitä tekstilajia eri aineistot edustavat, sillä sen jälkeen aineistoihin tutustuminen on helpompaa. Aineistoihin on hyvä tutustua silmäillen lukemalla otsikot ja väliotsikot, katsomalla kuvat sekä selailemalla tekstejä ja videoita sieltä täältä läpi. Näin saa alustavan käsityksen siitä, mitä aiheita ja näkökulmia aineistot käsittelevät.
Kun aiheista ja aineistoista on saanut kokonaiskuvan, voi valita aiheen ja vähintään kaksi aineistoa, jotka herättävät eniten ajatuksia. Valinnassa täytyy ottaa huomioon myös kokonaisuus, sillä aiheen ja aineistojen pitää sopia yhteen.
Viisi vinkkiä aiheen valintaan
1. Hylkää aiheet, joita et ymmärrä tai jotka tuntuvat liian vaikeilta.
2. Pohdi, mistä aiheesta pystyisit kertomaan eniten omia tietojasi, mielipiteitäsi, kokemuksiasi ja havaintojasi.
3. Kokeile, pystytkö listaamaan ainakin viisi käsittelynäkökulmaa, jotka sopivat aiheeseen.
4. Tutki, mitkä aineistot käsittelevät aihetta, josta haluaisit kirjoittaa.
5. Päätä aihe vasta sitten, kun olet tutustunut aineistoihin.
Viisi vinkkiä aineistojen valintaan
1. Hylkää aineistot, joita et ymmärrä tai jotka tuntuvat liian vaikeilta.
2. Tutki, mitkä aiheet sopivat aineistoihin, jotka kiinnostavat sinua.
3. Karsi aineistot, jotka eivät käsittele valitsemaasi aihetta.
4. Varmista, että aineistoissa on tietoja, näkemyksiä tai esimerkkejä, joita voit hyödyntää aiheen käsittelyssä.
5. Tutki, löydätkö kaksi aineistoa, joiden näkemyksiä voisit vertailla.
Kokeen alussa olevasta aineistoluettelosta kannattaa selvittää, mitä tekstilajia eri aineistot edustavat, sillä sen jälkeen aineistoihin tutustuminen on helpompaa. Aineistoihin on hyvä tutustua silmäillen lukemalla otsikot ja väliotsikot, katsomalla kuvat sekä selailemalla tekstejä ja videoita sieltä täältä läpi. Näin saa alustavan käsityksen siitä, mitä aiheita ja näkökulmia aineistot käsittelevät.
Kun aiheista ja aineistoista on saanut kokonaiskuvan, voi valita aiheen ja vähintään kaksi aineistoa, jotka herättävät eniten ajatuksia. Valinnassa täytyy ottaa huomioon myös kokonaisuus, sillä aiheen ja aineistojen pitää sopia yhteen.
Viisi vinkkiä aiheen valintaan
1. Hylkää aiheet, joita et ymmärrä tai jotka tuntuvat liian vaikeilta.
2. Pohdi, mistä aiheesta pystyisit kertomaan eniten omia tietojasi, mielipiteitäsi, kokemuksiasi ja havaintojasi.
3. Kokeile, pystytkö listaamaan ainakin viisi käsittelynäkökulmaa, jotka sopivat aiheeseen.
4. Tutki, mitkä aineistot käsittelevät aihetta, josta haluaisit kirjoittaa.
5. Päätä aihe vasta sitten, kun olet tutustunut aineistoihin.
Viisi vinkkiä aineistojen valintaan
1. Hylkää aineistot, joita et ymmärrä tai jotka tuntuvat liian vaikeilta.
2. Tutki, mitkä aiheet sopivat aineistoihin, jotka kiinnostavat sinua.
3. Karsi aineistot, jotka eivät käsittele valitsemaasi aihetta.
4. Varmista, että aineistoissa on tietoja, näkemyksiä tai esimerkkejä, joita voit hyödyntää aiheen käsittelyssä.
5. Tutki, löydätkö kaksi aineistoa, joiden näkemyksiä voisit vertailla.
Kirjoitustaidon vastaus on omaääninen teksti
Mitä luit tänään lehdestä? Mistä väittelit eilen illalla kavereidesi kanssa? Entä mikä on merkittävin lapsuusmuistosi? Kirjoitustaidon kokeessa tehtävänä on kirjoittaa omaääninen teksti, jossa kirjoittaja hyödyntää omia tietojaan, näkemyksiään ja kokemuksiaan. Vastauksessa voi siis mainita vaikkapa uutislähetyksestä kuulemansa faktan, ottaa kantaa koulussa havaitsemaansa ongelmaan tai kertoa lempielokuvansa päähenkilön tarinan, kunhan se sopii päänäkökulmaan ja käsittelynäkökulmiin.
Omia tietoja, näkemyksiä ja kokemuksia kannattaa hyödyntää siksi, että niiden avulla voi havainnollistaa omia väitteitään ja tehdä yleistyksiä. Jos kirjoitustaidon vastaus käsittelee vaikkapa työelämän epätasa-arvoa, kirjoittaja voi kertoa havainnollistavan esimerkin työhaastattelussa kokemastaan syrjinnästä. Sen jälkeen hän voi hyödyntää koulussa oppimaansa tietoa ja kertoa yhteiskuntaopin tunnilta muistamansa faktan, että nuoria aikuisia syrjitään työelämässä erityisesti iän, sukupuolen tai mielipiteiden perusteella. Omien kokemustensa ja tietojensa avulla kirjoittaja voi edetä johtopäätökseen, että nuoria kohdellaan työelämässä epätasa-arvoisesti. Näin kirjoittaja laajentaa aiheen käsittelyä yksittäisestä tapausesimerkistä yleiselle tasolle ja osoittaa ajattelun taitoja.
Omaäänisen tekstin kirjoittaminen edellyttää erityisesti sitä, että tunnistaa omat vahvuutensa. Jos on esimerkiksi harrastanut monta vuotta jotakin urheilulajia, kannattaa miettiä, auttaisivatko harrastuksesta kertyneet tiedot, näkemykset ja kokemukset syventämään aiheen käsittelyä. Kun omiin tietoihinsa ja näkemyksiinsä uskaltaa luottaa, kirjoitustaidon vastauksesta tulee uskottava ja kirjoittajansa näköinen.
Viisi vinkkiä omien tietojen, näkemysten ja kokemusten hyödyntämiseen
1. Valitse vastaukseesi aihe ja päänäkökulma, joissa pääset osoittamaan asiantuntemuksesi, mielipiteesi ja havaintosi.
2. Pohdi, mitä olet oppinut aiheesta eri oppiaineissa, harrastuksissasi ja arjessasi.
3. Listaa päänäkökulmaasi sopivia faktoja ja esimerkkejä sosiaalisesta mediasta, sarjoista, elokuvista, podcasteista, sanoituksista, lehdistä ja kirjoista.
4. Pohdi, mitä päänäkökulmaasi liittyviä mielipiteitäsi kannatat ja mitä vastustat.
5. Muistele tapahtumia, tilanteita ja kokemuksiasi, joilla voisit havainnollistaa vastaustasi.
Omia tietoja, näkemyksiä ja kokemuksia kannattaa hyödyntää siksi, että niiden avulla voi havainnollistaa omia väitteitään ja tehdä yleistyksiä. Jos kirjoitustaidon vastaus käsittelee vaikkapa työelämän epätasa-arvoa, kirjoittaja voi kertoa havainnollistavan esimerkin työhaastattelussa kokemastaan syrjinnästä. Sen jälkeen hän voi hyödyntää koulussa oppimaansa tietoa ja kertoa yhteiskuntaopin tunnilta muistamansa faktan, että nuoria aikuisia syrjitään työelämässä erityisesti iän, sukupuolen tai mielipiteiden perusteella. Omien kokemustensa ja tietojensa avulla kirjoittaja voi edetä johtopäätökseen, että nuoria kohdellaan työelämässä epätasa-arvoisesti. Näin kirjoittaja laajentaa aiheen käsittelyä yksittäisestä tapausesimerkistä yleiselle tasolle ja osoittaa ajattelun taitoja.
Omaäänisen tekstin kirjoittaminen edellyttää erityisesti sitä, että tunnistaa omat vahvuutensa. Jos on esimerkiksi harrastanut monta vuotta jotakin urheilulajia, kannattaa miettiä, auttaisivatko harrastuksesta kertyneet tiedot, näkemykset ja kokemukset syventämään aiheen käsittelyä. Kun omiin tietoihinsa ja näkemyksiinsä uskaltaa luottaa, kirjoitustaidon vastauksesta tulee uskottava ja kirjoittajansa näköinen.
Viisi vinkkiä omien tietojen, näkemysten ja kokemusten hyödyntämiseen
1. Valitse vastaukseesi aihe ja päänäkökulma, joissa pääset osoittamaan asiantuntemuksesi, mielipiteesi ja havaintosi.
2. Pohdi, mitä olet oppinut aiheesta eri oppiaineissa, harrastuksissasi ja arjessasi.
3. Listaa päänäkökulmaasi sopivia faktoja ja esimerkkejä sosiaalisesta mediasta, sarjoista, elokuvista, podcasteista, sanoituksista, lehdistä ja kirjoista.
4. Pohdi, mitä päänäkökulmaasi liittyviä mielipiteitäsi kannatat ja mitä vastustat.
5. Muistele tapahtumia, tilanteita ja kokemuksiasi, joilla voisit havainnollistaa vastaustasi.
Näin ideoit kirjoitustaidon vastausta
Aiheen ja aineistojen valitsemisen jälkeen on aika ideoida vastauksen sisältöä. Ideointivaiheessa kannattaa kirjoittaa muistiin kaikki aiheeseen liittyvät tiedot, havainnot, kokemukset ja mielipiteet. Ideoida voi esimerkiksi tekemällä listauksen LibreOfficella tai ajatuskartan konseptipaperille.
Ideoita voi kerätä eri ideointitapojen avulla, esimerkiksi tutkimalla aihetta eri ihmisten näkökulmista tai tarkastelemalla aiheeseen liittyviä syy-seuraussuhteita. Tärkeintä on kirjata muistiin kaikki mieleen tulevat ajatukset. Ideoinnin avulla voi myös varmistaa, keksiikö valitsemastaan aiheesta ja aineistoista riittävästi sanottavaa vai pitääkö aihetta tai aineistoja vielä vaihtaa.
A. Hyödynnä omia tietojasi, näkemyksiäsi ja kokemuksiasi.
Mitä luit tänään lehdestä? Mistä väittelit eilen illalla kavereidesi kanssa? Entä mikä on merkittävin lapsuusmuistosi? Kirjoitustaidon kokeessa tehtävänä on kirjoittaa omaääninen teksti, jossa kirjoittaja hyödyntää omia tietojaan, näkemyksiään ja kokemuksiaan. Vastauksessa voi siis mainita vaikkapa uutislähetyksestä kuulemansa faktan, ottaa kantaa koulussa havaitsemaansa ongelmaan tai kertoa lempielokuvansa päähenkilön tarinan, kunhan se sopii päänäkökulmaan ja käsittelynäkökulmiin.
Omia tietoja, näkemyksiä ja kokemuksia kannattaa hyödyntää siksi, että niiden avulla voi havainnollistaa omia väitteitään ja tehdä yleistyksiä. Jos kirjoitustaidon vastaus käsittelee vaikkapa työelämän epätasa-arvoa, kirjoittaja voi kertoa havainnollistavan esimerkin työhaastattelussa kokemastaan syrjinnästä. Sen jälkeen hän voi hyödyntää koulussa oppimaansa tietoa ja kertoa yhteiskuntaopin tunnilta muistamansa faktan, että nuoria aikuisia syrjitään työelämässä erityisesti iän, sukupuolen tai mielipiteiden perusteella. Omien kokemustensa ja tietojensa avulla kirjoittaja voi edetä johtopäätökseen, että nuoria kohdellaan työelämässä epätasa-arvoisesti. Näin kirjoittaja laajentaa aiheen käsittelyä yksittäisestä tapausesimerkistä yleiselle tasolle ja osoittaa ajattelun taitoja.
Omaäänisen tekstin kirjoittaminen edellyttää erityisesti sitä, että tunnistaa omat vahvuutensa. Jos on esimerkiksi harrastanut monta vuotta jotakin urheilulajia, kannattaa miettiä, auttaisivatko harrastuksesta kertyneet tiedot, näkemykset ja kokemukset syventämään aiheen käsittelyä. Kun omiin tietoihinsa ja näkemyksiinsä uskaltaa luottaa, kirjoitustaidon vastauksesta tulee uskottava ja kirjoittajansa näköinen.
Viisi vinkkiä omien tietojen, näkemysten ja kokemusten hyödyntämiseen
1. Valitse vastaukseesi aihe ja päänäkökulma, joissa pääset osoittamaan asiantuntemuksesi, mielipiteesi ja havaintosi.
2. Pohdi, mitä olet oppinut aiheesta eri oppiaineissa, harrastuksissasi ja arjessasi.
3. Listaa päänäkökulmaasi sopivia faktoja ja esimerkkejä sosiaalisesta mediasta, sarjoista, elokuvista, podcasteista, sanoituksista, lehdistä ja kirjoista.
4. Pohdi, mitä päänäkökulmaasi liittyviä mielipiteitäsi kannatat ja mitä vastustat.
5. Muistele tapahtumia, tilanteita ja kokemuksiasi, joilla voisit havainnollistaa vastaustasi.
B. Ideoi eri näkökulmista.
1. Mitä kokemuksia aiheesta voisi olla
- eri ikäisillä (esim. nuoret ja vanhukset)
- eri kulttuureja edustavilla (esim. eurooppalaiset ja aasialaiset)
- eri alakulttuureja edustavilla (esim. rap-kulttuuri ja japanilainen populaarikulttuuri)
- eri ammateissa toimivilla henkilöillä (esim. terveydenhuollon ammattilaiset ja somevaikuttajat)?
2. Miten aiheeseen on suhtauduttu ennen, ja miten siihen suhtaudutaan nykyään?
3. Miten aihetta puolustetaan ja vastustetaan?
C. Ideoi aineistojen avulla.
1. Mitä näkökulmia, tietoja ja esimerkkejä aiheesta annetaan?
2. Mitä mielipiteitä aiheesta esitetään? Mistä olet samaa tai eri mieltä?
3. Mitkä kohdat aineistossa kiinnittävät huomiosi tai herättävät tunteita?
Ideoita voi kerätä eri ideointitapojen avulla, esimerkiksi tutkimalla aihetta eri ihmisten näkökulmista tai tarkastelemalla aiheeseen liittyviä syy-seuraussuhteita. Tärkeintä on kirjata muistiin kaikki mieleen tulevat ajatukset. Ideoinnin avulla voi myös varmistaa, keksiikö valitsemastaan aiheesta ja aineistoista riittävästi sanottavaa vai pitääkö aihetta tai aineistoja vielä vaihtaa.
A. Hyödynnä omia tietojasi, näkemyksiäsi ja kokemuksiasi.
Mitä luit tänään lehdestä? Mistä väittelit eilen illalla kavereidesi kanssa? Entä mikä on merkittävin lapsuusmuistosi? Kirjoitustaidon kokeessa tehtävänä on kirjoittaa omaääninen teksti, jossa kirjoittaja hyödyntää omia tietojaan, näkemyksiään ja kokemuksiaan. Vastauksessa voi siis mainita vaikkapa uutislähetyksestä kuulemansa faktan, ottaa kantaa koulussa havaitsemaansa ongelmaan tai kertoa lempielokuvansa päähenkilön tarinan, kunhan se sopii päänäkökulmaan ja käsittelynäkökulmiin.
Omia tietoja, näkemyksiä ja kokemuksia kannattaa hyödyntää siksi, että niiden avulla voi havainnollistaa omia väitteitään ja tehdä yleistyksiä. Jos kirjoitustaidon vastaus käsittelee vaikkapa työelämän epätasa-arvoa, kirjoittaja voi kertoa havainnollistavan esimerkin työhaastattelussa kokemastaan syrjinnästä. Sen jälkeen hän voi hyödyntää koulussa oppimaansa tietoa ja kertoa yhteiskuntaopin tunnilta muistamansa faktan, että nuoria aikuisia syrjitään työelämässä erityisesti iän, sukupuolen tai mielipiteiden perusteella. Omien kokemustensa ja tietojensa avulla kirjoittaja voi edetä johtopäätökseen, että nuoria kohdellaan työelämässä epätasa-arvoisesti. Näin kirjoittaja laajentaa aiheen käsittelyä yksittäisestä tapausesimerkistä yleiselle tasolle ja osoittaa ajattelun taitoja.
Omaäänisen tekstin kirjoittaminen edellyttää erityisesti sitä, että tunnistaa omat vahvuutensa. Jos on esimerkiksi harrastanut monta vuotta jotakin urheilulajia, kannattaa miettiä, auttaisivatko harrastuksesta kertyneet tiedot, näkemykset ja kokemukset syventämään aiheen käsittelyä. Kun omiin tietoihinsa ja näkemyksiinsä uskaltaa luottaa, kirjoitustaidon vastauksesta tulee uskottava ja kirjoittajansa näköinen.
Viisi vinkkiä omien tietojen, näkemysten ja kokemusten hyödyntämiseen
1. Valitse vastaukseesi aihe ja päänäkökulma, joissa pääset osoittamaan asiantuntemuksesi, mielipiteesi ja havaintosi.
2. Pohdi, mitä olet oppinut aiheesta eri oppiaineissa, harrastuksissasi ja arjessasi.
3. Listaa päänäkökulmaasi sopivia faktoja ja esimerkkejä sosiaalisesta mediasta, sarjoista, elokuvista, podcasteista, sanoituksista, lehdistä ja kirjoista.
4. Pohdi, mitä päänäkökulmaasi liittyviä mielipiteitäsi kannatat ja mitä vastustat.
5. Muistele tapahtumia, tilanteita ja kokemuksiasi, joilla voisit havainnollistaa vastaustasi.
B. Ideoi eri näkökulmista.
1. Mitä kokemuksia aiheesta voisi olla
- eri ikäisillä (esim. nuoret ja vanhukset)
- eri kulttuureja edustavilla (esim. eurooppalaiset ja aasialaiset)
- eri alakulttuureja edustavilla (esim. rap-kulttuuri ja japanilainen populaarikulttuuri)
- eri ammateissa toimivilla henkilöillä (esim. terveydenhuollon ammattilaiset ja somevaikuttajat)?
2. Miten aiheeseen on suhtauduttu ennen, ja miten siihen suhtaudutaan nykyään?
3. Miten aihetta puolustetaan ja vastustetaan?
C. Ideoi aineistojen avulla.
1. Mitä näkökulmia, tietoja ja esimerkkejä aiheesta annetaan?
2. Mitä mielipiteitä aiheesta esitetään? Mistä olet samaa tai eri mieltä?
3. Mitkä kohdat aineistossa kiinnittävät huomiosi tai herättävät tunteita?
Valitse pää- ja käsittelynäkökulmat
Ideoinnin jälkeen kirjoittajalla pitäisi olla koossa valittuun aiheeseen liittyviä faktoja, mielipiteitä, muistoja, esimerkkejä ja oivalluksia. Kirjoitustaidon vastausta ei kuitenkaan kannata kirjoittaa modernistien tapaan tajunnanvirtana kaikesta mieleen tulleesta, koska silloin vaarana on, että tekstistä ei tule tarpeeksi yhtenäinen. Aiheen käsittelyä pitää siis rajata. Siksi vastaukseen pitää valita ideoiden pohjalta päänäkökulma ja käsittelynäkökulmat, jotka sopivat aiheeseen ja aineistoihin.
Hyvä päänäkökulma on selkeä ja riittävän rajattu. Jos vastauksen aiheena on esimerkiksi "Lukemisen muutos", päänäkökulma "Suomalaisten lukemisen muutos" on liian laaja ja ympäripyöreä. Aihetta voisi rajata tarkemmin pohtimalla vaikkapa sitä, miten äänikirjat ovat muuttaneet lukuharrastusta. Erityisen oivaltava päänäkökulma rajaa aihetta kiinnostavalla ja joukosta erottuvalla tavalla: esim. päänäkökulma "Nuorten nuorille kirjoittamia kirjoja tarvitaan lisää" voisi tarjota omaperäisen ratkaisun lukemisen vähentymiseen.
Onnistunut päänäkökulma mahdollistaa pohtimisen tai kantaa ottamisen. Siksi se kannattaa muotoilla kysymykseksi tai väitteeksi, jota vastauksessaan pohtii tai perustelee, esim. "Mistä nuoret löytävät aikaa lukemiseen?" tai "Äänikirjat tarjoavat uuden tavan nauttia kirjoista".
Hyvä käsittelynäkökulma selittää, havainnollistaa ja perustelee päänäkökulmaa. Jos kirjoittaja esim. pohtii vastauksessaan sitä, mistä lukemiseen löytyisi aikaa enemmän, käsittelynäkökulmaksi sopisi "Somen käyttöä pitää rajoittaa". Sen sijaan käsittelynäkökulmat "Nukkumiseen kuluu paljon aikaa" ja "Dekkarit ovat lempikirjallisuuttani" olisivat vastauksen kannalta epäolennaisia. Käsittelynäkökulmien pitää siis sopia päänäkökulmaan, jotta vastauksen sisällöstä ei tule rönsyilevä. Lisäksi ne kannattaa muotoilla kokonaisiksi virkkeiksi, sillä niitä voi käyttää varsinaisen vastauksen kappaleissa ydinvirkkeinä.
Seitsemän vinkkiä päänäkökulman ja käsittelynäkökulmien valintaan
1. Tutki, mitkä keksimistäsi ideoista liittyvät toisiinsa.
2. Arvioi, mitkä ideoistasi voisivat sopia vastauksen päänäkökulmaksi.
3. Pohdi, mistä päänäkökulmasta sinulla olisi eniten sanottavaa.
4. Tutki, löytyisikö valitsemistasi aineistoista vastaukseen sopiva päänäkökulma tai päänäkökulmaan sopiva käsittelynäkökulma.
5. Mieti, mitkä ideat ovat päänäkökulman kannalta olennaisia ja sopisivat vastauksesi käsittelynäkökulmiksi.
6. Varmista, että päänäkökulmasi liittyy vastauksen aiheeseen ja ettei se ole liian laaja.
7. Varmista, että valitsemasi aineistot sekä pää- ja käsittelynäkökulmat sopivat yhteen.
Hyvä päänäkökulma on selkeä ja riittävän rajattu. Jos vastauksen aiheena on esimerkiksi "Lukemisen muutos", päänäkökulma "Suomalaisten lukemisen muutos" on liian laaja ja ympäripyöreä. Aihetta voisi rajata tarkemmin pohtimalla vaikkapa sitä, miten äänikirjat ovat muuttaneet lukuharrastusta. Erityisen oivaltava päänäkökulma rajaa aihetta kiinnostavalla ja joukosta erottuvalla tavalla: esim. päänäkökulma "Nuorten nuorille kirjoittamia kirjoja tarvitaan lisää" voisi tarjota omaperäisen ratkaisun lukemisen vähentymiseen.
Onnistunut päänäkökulma mahdollistaa pohtimisen tai kantaa ottamisen. Siksi se kannattaa muotoilla kysymykseksi tai väitteeksi, jota vastauksessaan pohtii tai perustelee, esim. "Mistä nuoret löytävät aikaa lukemiseen?" tai "Äänikirjat tarjoavat uuden tavan nauttia kirjoista".
Hyvä käsittelynäkökulma selittää, havainnollistaa ja perustelee päänäkökulmaa. Jos kirjoittaja esim. pohtii vastauksessaan sitä, mistä lukemiseen löytyisi aikaa enemmän, käsittelynäkökulmaksi sopisi "Somen käyttöä pitää rajoittaa". Sen sijaan käsittelynäkökulmat "Nukkumiseen kuluu paljon aikaa" ja "Dekkarit ovat lempikirjallisuuttani" olisivat vastauksen kannalta epäolennaisia. Käsittelynäkökulmien pitää siis sopia päänäkökulmaan, jotta vastauksen sisällöstä ei tule rönsyilevä. Lisäksi ne kannattaa muotoilla kokonaisiksi virkkeiksi, sillä niitä voi käyttää varsinaisen vastauksen kappaleissa ydinvirkkeinä.
Seitsemän vinkkiä päänäkökulman ja käsittelynäkökulmien valintaan
1. Tutki, mitkä keksimistäsi ideoista liittyvät toisiinsa.
2. Arvioi, mitkä ideoistasi voisivat sopia vastauksen päänäkökulmaksi.
3. Pohdi, mistä päänäkökulmasta sinulla olisi eniten sanottavaa.
4. Tutki, löytyisikö valitsemistasi aineistoista vastaukseen sopiva päänäkökulma tai päänäkökulmaan sopiva käsittelynäkökulma.
5. Mieti, mitkä ideat ovat päänäkökulman kannalta olennaisia ja sopisivat vastauksesi käsittelynäkökulmiksi.
6. Varmista, että päänäkökulmasi liittyy vastauksen aiheeseen ja ettei se ole liian laaja.
7. Varmista, että valitsemasi aineistot sekä pää- ja käsittelynäkökulmat sopivat yhteen.
1. Selitä, miksi päänäkökulmien a-c rajaus on epäonnistunut. Aiheena on "Raha ja unelmat"
a. Nuorten unelmat
b. Mitä raha ja unelmat ovat?
c. Rahalla saa unelmia.
b. Mitä raha ja unelmat ovat?
c. Rahalla saa unelmia.