Maisterit -21

-Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Otan selvää erilaisista yhteiskunnallisista asioista lehtien kautta. Joko luen uutiset netistä tai paperi versiosta. Enemmän olen nyt lukenut netistä, koska meille ei kotiin tule paperiversioita. Onneksi niitä tulee töihin, niin voi ne siellä lukea tauoilla. Minulla on Helsingin sanomiin nettitilaus ja luen päivittäin iltalehden ja ilta-sanomat. Olen nyt aikuisena alkanut taas seuraamaan television uutislähetyksiä.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät? Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Käytän päivittäin sosiaalista mediaa. Seuraan erilaisia vaikuttajia päivittäin, mutta en itse osallistu vaikuttamiseen. Saatan välillä kyllä mainostaa tai edelleen jakaa, jonkin asian, minkä koen itselleni tärkeäksi, mutta se on todella harvinaista.

Opetuksessa on hyvä käydä eri vaikuttamisen kanavat läpi. Mikä on vaikuttamista ja miten itse voi osallistua siihen. On myös hyvä tunnistaa niitä sosiaalisesta mediasta, koska se on nykyään niin yleistä ja jää usein piiloon.

Oppilaiden kanssa voisi yhdessä miettiä, missä asiassa haluaisi olla vaikuttaja. Sen jälkeen voisi miettiä, mikä olisi paras tapa saada viestiä eteenpäin. Jokainen voisi tehdä oman leikki postauksen tai sen tavan mukaan, kun itse haluaa tehdä.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa? Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Nyt pinnalla on pitkän aikaa korona. Sanna Mariin on ollut yö kerhossa, vaikka on ollut altistuja. Tämä uutinen on liikkunut nyt kaikkialla. Korona tilanne on huonontunut ja nyt on paljon kirjoteltu ja keskusteltu siitä, mikä on se seuraava askel. Nyt on tullut koronapassit käyttöön ja tämä on tuonut paljon keskustelua puolin ja toisin. Tämän myötä rokottaminen on noussut pinnalle.

Lasten kanssa olisi hyvä keskustella korona passista ja siitä, miksi jotkut ovat sitä vastaan ja minkä takia toiset puoltaa sitä. Nyt on myös liikkunut paljon rokotus vastaista tietoa ja infoa, niin siitäkin olisi hyvä keskustella oppilaiden kanssa. Millaisia tunteita ja reaktioita se heissä herättää ja miltä korona ylipäätänsä tuntuu.

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Porvoossa on Uusimaa lehti, jonka kanssa voisi tehdä yhteistyötä. Oppilaiden kanssa olisi hyvä tutkia ja kuulla ammattilaisilta, miten uutiset rakennetaan ja kuinka lähdekriittisiä tulee olla. Voiko luottaa jokaiseen lehti artikkeliin, jos se julkaistaan vaikka Helsingin Sanomissa.

 Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

On hyvä tietää yhtesikunnallissista aisioista. Mistä kaikki laita tulee? Miksi meillä on presidentti ja demokratia? Nämä kaikki on osa suomalaista yhteiskuntaa ja jos haluaa olla osa sitä, tulee tietää näistä asiosta, niin voi itse halutessakin vaikuttaa omalta osalta asioihin. Helpottaa elämää, kun tiedetään rahan arvoa ja ettei se kasva vaan puissa.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

On hyvä aloittaa yhteiskuntaoppi jo aikasemmin, koska se on niin laajakäsite. Kun aloittaa aikaisemmin on helpompi käydä aihetta läpi rauhassa, ettei se yhtäkkiä pamahda 9-luokalla. Se tarkoittaa myös eriasioita eri ikäisille. Nuoremmatkin pystyvät sisäistämään näitä asioista ja he ovat kiinnostuneita näistä asioista ja jotkut haluavat vaikuttaa näihin asioihin tässä iässä. 

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Itsellä tulee rahan käyttö ja se, että mistä se raha tulee. Nykyään puhutaan paljon miesten ja naisten palkkaeroista, niin niistäkin voisi kedkustella ja miettiä, mistä ne voisivat johtua. Oppilaiden kanssa voisi myös miettiä ja tutkia, mitä yhteiskunta on ja kuka sen jäsen on.