Noin 4 500 vuotta sitten Intian niemimaan luoteisosissa, nykyisen Pakistanin ja Intian alueella, kukoisti Indus-kulttuuri. Indusjoen varrelle syntyi suuria kaupunkeja, kuten Harappa ja Mohenjo-Daro. Niissä oli tiilitaloja, suoria katuja, kaivoja ja kehittyneitä viemärijärjestelmiä.

Intian maisema

Aasian eteläosassa sijaitsee Intian niemimaa, jonka länsipuolella on Arabianmeri ja itäpuolella Bengalinlahti. Niemimaan pohjoispuolella kohoaa mahtava Himalajan vuoristo, jossa sijaitsee myös maailman korkein vuori, Mount Everest. Himalajan vuoristosta ja sen lähialueilta saavat alkunsa monet suuret joet. Niistä kaksi ovat Intian historian kannalta erityisen tärkeitä: Indus ja Ganges. 

Joet saavat vetensä sateista sekä vuoristojen sulavasta lumesta ja jäästä. Kesäisin mereltä saapuvat monsuunituulet tuovat mukanaan runsaita sateita. Vesi teki jokilaaksojen maaperästä hedelmällistä ja mahdollisti maanviljelyn. Jokien varsille syntyi vähitellen kyliä ja kaupunkeja.

Elämää Indusjoen varrella

Noin 4 500 vuotta sitten nykyisen Suomen alueella elettiin kivikauden loppupuolta. Ihmiset hankkivat ravintonsa pääasiassa kalastamalla, metsästämällä ja keräilemällä.Samaan aikaan Indusjoen alueella, nykyisen Pakistanin ja Intian seuduilla, kukoisti yksi maailman varhaisista kaupunkikulttuureista. Sitä kutsutaan Indus-kulttuuriksi, ja sen tunnetuimpia kaupunkeja olivat Harappa ja Mohenjo-Daro.

Kaupungit oli suunniteltu huolellisesti. Niissä oli suoria katuja, poltetuista savitiilistä rakennettuja taloja ja kaivoja. Monissa taloissa oli peseytymistiloja, joista likainen vesi johdettiin viemäreihin. Mohenjo-Darossa oli myös suuri tiilistä rakennettu kylpyallas, jota saatettiin käyttää yhteisiin peseytymisiin tai uskonnollisiin menoihin.

Suurimmissa kaupungeissa asui kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kaupunkien ympärillä viljeltiin maata ja kasvatettiin kotieläimiä. Ihmiset viljelivät esimerkiksi vehnää, ohraa ja puuvillaa. Puuvillasta valmistettiin lankaa ja kankaita. Kaupungeissa työskenteli myös taitavia käsityöläisiä, jotka valmistivat saviastioita ja koruja. 

Indus-kulttuurin kukoistuskausi ajoittui noin vuosille 2600–1900 eaa.

Muinaisten kaupunkien arvoitus

Indus-kulttuurin kaupungit alkoivat vähitellen menettää merkitystään noin 3 900 vuotta sitten. Suuria kaupunkeja autioitui, ja ihmisiä muutti pienempiin asutuksiin. Syitä ei tunneta varmasti. Tutkijat arvelevat, että esimerkiksi jokien kulkureittien ja ilmaston muuttuminen vaikeutti elämää alueella.

Indus-kulttuurista on löydetty myös pieniä sinettejä, joihin on kaiverrettu eläinten kuvia ja kirjoitusmerkkejä. Kirjoitusta ei ole vieläkään onnistuttu tulkitsemaan. Siksi monet asiat Indus-kulttuurin ihmisten elämästä ovat edelleen arvoituksia.

^{Indus-kulttuurin norsuaiheinen sinettimuotti. Esine kuuluu Bhopalin osavaltion museon kokoelmiin Intiassa. Kuva: Ismoon (2012), Wikimedia Commons. Lisenssi: CC0 1.0.}