Helsingissä järjestettiin 24.–25. syyskuuta seminaari, jonka isännöijinä toimivat Euroopan komissio, Euroopan koulutussäätiö (ETF),
Koulutuksen tutkimuslaitos (JYU) sekä Suomen työ- ja opetusministeriöt. Kaksipäiväiseessä tapahtuman tarkoituksena oli käsitellä Albaniassa, Bosnia ja Hertsegovinassa, Kosovossa, Montenegrossa, Pohjois-Makedoniassa ja Serbiassa tehtävää työtä alle 30-vuotiaiden NEET-nuorten tavoittamiseksi. Tapahtuma järjestettiin Euroopan komission lyhytaikaisen teknisen tuen ohjelman kautta.

Seminaarissa jaettiin kokemuksia nuorisotakuun toteutuksesta EU-maiden ja Länsi-Balkanin valtioiden välillä. Keskusteluissa korostui erityisesti se, että monissa Länsi-Balkanin maissa ei vielä onnistuttu kehittämään tehokkaita strategioita nuorten sitouttamiseksi ohjelmiin. Seminaarin puheenvuorot painottuivat NEET-nuorten tarpeiden ymmärtämiseen ja heidän tuekseen suunnattujen palveluiden kehittämiseen. Tapahtumassa kuultiin inspiroivia esimerkkejä Eestin, Slovakian ja Belgian käytännöistä. Lisäksi osanottajilla oli mahdollisuus tutustua Ohjaamo-toimintaan sekä nuorille järjestettyyn työpajaan. Näistä vierailuista saatuja oivalluksia hyödynnettiin seuraavan päivän työpajoissa, joissa keskityttiin konkreettisten ratkaisujen kehittämiseen NEET-nuorten tukemiseksi Länsi-Balkanin maissa.

ETF johtaja Pilvi Torsti painotti nuorten osallistamisessa ennakoivan lähestymistavan merkitystä. Hänen mukaansa todelliset vaikutukset syntyvät vasta silloin, kun nuoret otetaan aidosti mukaan ja heidän tarpeensa huomioidaan konkreettisten toimenpiteiden kautta. "Nuorille tulee tarjota parhaat mahdollisuudet kehittää potentiaaliaan ja muovata omaa tulevaisuuttaan," hän totesi.

Suomen Ohjaamo-malli esillä

Suomi esitteli konferenssissa omaa monialaista malliaan nuorten tavoittamiseen ja tukemiseen, jossa Ohjaamot ovat keskeisessä roolissa. Ohjaamo-toiminta nivoutuu Suomen laajempiin elinikäisen ohjauksen tavoitteisiin, joita on kehitetty jo ennen Euroopan nuorisotakuuta. Mallissa korostuvat eri toimijoiden, kuten koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä työllisyyspalvelujen, tiivis yhteistyö ja palvelujen joustava saatavuus nuorten tarpeisiin vastaten. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa tukee nuorten siirtymiä ja tarjoaa matalan kynnyksen tukea eri elämäntilanteissa, vahvistaen samalla heidän osallisuuttaan ja hyvinvointiaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaneuvos Teija Felt korosti, että Ohjaamoiden menestyksen ydin on niiden vapaaehtoisuus: nuoret voivat vapaasti käyttää tarvitsemiaan palveluja, jotka on koottu helposti saataville yhden katon alle. Tämä toiminta on myös vähentänyt merkittävästi NEET-nuorten osuutta Suomessa: vuoden 2015 13,3 prosentista vuoden 2023 yhdeksään prosenttiin. Ehkä vielä merkittävämpää on se, että nuoret itse ovat arvostaneet Ohjaamoja, ja lukuisat tutkimukset osoittavat niiden myönteisen vaikutuksen muun muassa nuorten työllistymiseen.

Johtopäätökset ja tulevaisuuden näkymät

Seminaarin puheenvuorossa korostui, että nuorisotakuu ei ole vain politiikkatoimenpide, vaan lupaus siitä, että nuoret saavat tukea ja ohjausta kohti kestävää ja menestyksekästä tulevaisuutta. Tämä lupaus vaatii jatkuvaa sitoutumista, innovatiivisia ratkaisuja sekä ennen kaikkea nuorten kuuntelemista ja heidän tarpeidensa syvällistä ymmärtämistä. Suomen Ohjaamo-mallin kaltaiset hyvät käytännöt sekä muiden EU-maiden kokemukset tarjosivat inspiraatiota Länsi-Balkanin maille ja tukevat nuorisotakuun kehittämistä myös laajemmin Euroopan alueella.

Kirjoittaja:
Jaana Kettunen, tutkimusprofessori, Koulutuksen tutkimuslaitos (JYU)
jaana.h.kettunen@jyu.fi

Edellinen | Seuraava | Palaa pääsivulle

Ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta nro 31, lokakuu 2024
https://peda.net/hankkeet/elotori/ajankohtaiskatsaus/nro31