Ohjaaja tarkastelee ohjauksen taustalla olevia periaatteita, arvoja, käsityksiä, rakenteita, linjauksia ja käytännön toimintaedellytyksiä. Strategiseen oppimiseen perustuva ohjauspalvelujen jatkuva kehittäminen kattaa palvelujen arvioinnin ja analyysin, visioinnin, viestinnän ja toiminnan sekä palvelujen jatkuvan oppimisen.

Ohjaaja tunnistaa ja ymmärtää

• globaalien ja yhteiskunnallisten trendien ja muutosten vaikutukset talouteen ja työelämään
• miten yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset määrittävät ohjauksen järjestämisen lähtökohtia
• eri asiakasryhmien tarpeet ja sidosryhmien odotukset, jotka vaikuttavat ohjauksen järjestämisen lähtökohtiin
• keskeiset ohjauksen järjestämiseen liittyvät teoriat, arvot, kansalliset linjaukset ja säädökset
• keskeiset ohjauksen järjestämiseen yhteydessä olevat sidosryhmät 
• ohjauksen järjestämistä koskevan päätöksenteon prosessit
• ohjauksen järjestämistä varten käytössä olevat kokonaisvoimavarat
• keskeiset monialaisen ohjauksen järjestelyjen osatekijät

Ohjaaja osaa 

• ottaa kehittämistyössään huomioon keskeisimmät ohjausprosessin osatekijät ja mekanismit (katso myös kohta B1.1 Ohjausprosessin osatekijät)
• hankkia ja arvioida ajantasaista tietoa koulutuksesta, työelämästä ja yhteiskunnallisista kysymyksistä
• laatia tilannearvion omasta toimintaympäristöstään
• kriittisesti arvioida ja hyödyntää tulevaisuutta koskevaa ennakointitietoa
• yksilöidä keskeisimmät ohjauksen järjestämiseen liittyvät trendit ja ulkoiset muutostekijät
• ymmärtää oman ja yhteisönsä roolin tulevaisuuden rakentamisessa
• yksilöidä oman ja yhteistyöverkon toiminnan vahvuudet ja kehittämiskohteet
• käyttää ohjauksen palaute- ja arviointitietoa oman ja yhteistyöverkoston toiminnan uudelleen suunnittelussa ja kehittämisessä
• laatia omaa työtä koskevan toiminta- ja kehittämissuunnitelman ja sen tavoitteille mitattavissa olevat seurantakohteet
• osallistua yhteistyöverkoston jatkuvaan kehittämiseen ja yhteisen toimintasuunnitelman laatimiseen
• osallistua yhteistyöverkoston työskentelyn organisointiin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi 
• toimia proaktiivisesti yhteisten kokonaisvoimavarojen ja toimintavaltuuksien varmistamiseksi
• dokumentoida ja raportoida systemaattisesti verkostotyön tuloksia yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti (katso myös kohdat C3.1 Moniammatillinen verkostotyö ja C3.2 Monialainen verkostotyö)
• vakiinnuttaa uudet työmuodot ja niiden systemaattisen arvioinnin oman jatkuvan oppimisen ja kehittämisen pohjaksi