Tavoitteet ja sisällöt:

Biohajoavan muovin valmistaminen, ryhmätyöskentely, tutustuminen muoviin, tutustuminen kemialliseen ilmiöön, kierrätys ja ekologisuus.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 ja kuinka ne näkyvät tuntisuunnitelmassa:

T3 tukea oppilaan ympäristötietoisuuden kehittymistä sekä ohjata oppilasta toimimaan ja vaikuttamaan lähiympäristössään ja -yhteisöissään kestävän kehityksen edistämiseksi ja arvostamaan kestävän kehityksen merkitystä itselle ja maailmalle

• Oppilaat pohtivat muovin ja biohajoavan- sekä biopohjaisen muovin ympäristövaikutuksia suhteessa perinteiseen muoviin. Oppilaat pohtivat myös omia kulutusvalintojaan.

T4 rohkaista oppilasta muodostamaan kysymyksiä eri aihepiireistä sekä käyttämään niitä tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohtana

• Oppilaita ohjataan pohtimaan omia tutkimuskysymyksiä

T18 ohjata oppilasta tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään kemiallisia ilmiöitä, aineiden ominaisuuksia ja muutoksia sekä rakentamaan perustaa aineen säilymisen periaatteen ymmärtämiselle

• Oppilaat tutkivat biopohjaisen muovin valmistusprosessia ja aineen muovautumista.

S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut: Erilaisten materiaalien ja aineiden avulla tarkastellaan olomuotoja ja aineiden ominaisuuksia. Palaminen, yhteyttäminen ja veden kiertokulku muodostavat pohjan aineen muutosten ja aineen säilymisen periaatteen hahmottamiselle. Lämpötilan mittaamisen, lämpöenergiaan perehtymisen ja energialajien muuntumisen avulla tutustutaan energian säilymisen periaatteeseen. Tutkitaan ääni- ja valoilmiöitä. Perehdytään lähiavaruuteen, vuodenaikoihin, päivän ja yön vaihteluun sekä maapallon rakenteeseen. Tutkitaan eliöiden ja niiden elinympäristöjen sekä ihmisen toiminnan vuorovaikutussuhteita. Tutustutaan ravintoketjuihin, eläinten ja kasvien lisääntymiseen, ravinnon tuotantoon ja ruoan reitteihin sekä metsien hyötykäyttöön.

• Oppilaat tutkivat aineen olomuodon muokkautumista. Pohditaan ihmisten kulutuskäyttäytymisen vaikutusta luontoon.

S6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen: Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutos ja sen hillitseminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, terveyden edistäminen, oman kulttuuriperinnön vaaliminen, monikulttuurisessa maailmassa eläminen sekä ihmiskunnan globaali hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa. Pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiin ihmisiin, eläinten hyvinvointiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Harjoitellaan ympäristövastuullista toimintaa omassa lähiympäristössä sekä toisista huolehtimista. Toteutetaan yhteinen vaikuttamisprojekti, jossa harjoitellaan osallistumista ja vaikuttamista paikallisella tai globaalilla tasolla.

• Oppilaat perehtyvät siihen, kuinka muovi vaikuttaa ympäristöömme. Pohditaan omia kulutusvalintoja ja vaihtoehtoisia ympäristöystävällisempiä materiaaleja.

Opetuksen kulku:

1. tunti: Oppilaat jaetaan 4-5 hengen ryhmiin. Oppilaat valmistavat ohjeen mukaisesti biohajoavaa muovia mikrossa, jokainen ryhmä vuorotellen. Muovin valmistuksen ohessa oppilaat havainnoivat valmistusprosesseja ja muodostavat siihen liittyviä oletuksia. Ryhmät, jotka eivät valmista muovia, täyttävät tehtävämonisteita, joissa on erilaisia muoviin liittyviä kysymyksiä. Tässä tehtävässä heillä on apuna tabletit.
2. tunti: Oppilaat tekevät 4-5 hengen ryhmissä posterit ohjeen mukaan ja esittelevät sen tunnin lopuksi muille.

 

Aiheen ja toteutuksen valinta:

Valitsimme biohajoavan muovin valmistamisen, jotta saisimme oppilaille omakohtaista kokemusta biohajoavasta muovista. Yhdessä ja omin käsin tekeminen on innostavaa ja tuo oppilaat lähelle aihetta. Muovin ekologisuus on ajankohtainen ja jokaista koskettava aihe, ja sen pohtiminen on tärkeää. Keskustelimme 5.-luokkalaisten oppilaiden kanssa muovin valmistuksesta ja kierrätyksestä sekä sen vaikutuksesta ympäristöön ja luontoon. Jo 5. luokalla koulussa pohditaan näitä asioita, ja kierrätys oli oppilaille tuttua. Oppilaat olivat kuulleet biohajoavasta muovista ja esimerkiksi mikromuoveista. He tiesivät mitä nämä asiat tarkoittavat, mutta ymmärrys asioista oli hyvin vähäistä. Kuitenkin teema tuntui kiinnostavan oppilaita ja olevan heille tärkeä. Koska teema kiinnosti oppilaita, mutta tietämys oli vielä puuttellisia, halusimme tarjota oppilaille mahdollisuuden saada aiheeseen liittyvää lisätietoa ja omakohtaisia oppimiskokemuksia.

 

Tarkentavia ohjeita ja esivalmisteluja:

Valitse käytettävät materiaalit luokkatasoisen osaamisen mukaan. Jos posteri ei ole työmuotona oppilaille tuttu, tulee oppilaiden perehdytykseen varata aikaa. Kerro, mitä posterilla tarkoitetaan ja mitä se pitää sisällään. Mahdollista kuitenkin oppilaiden vapaus oman tuotoksensa suunnitteluun ja toteutukseen. Muovin valmistukseen tarvittavien välineiden hankkiminen ja tuominen luokkaan etukäteen. Tehtävämonisteiden tulostaminen. Tablettien varaus. Lue aiheeseen liittyvä tietopaketti sivun lopusta.

Arviointi:

Oppimiskokonaisuuden arviointi on luonteeltaan formatiivista. Tällä tarkoitetaan sitä, että arviointi ja siihen perustuva palautteen antaminen osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Opettajan tulee siis havainnoida ja olla vuorovaikutuksessa oppilaan kanssa oppimisprosessin aikana. (Opetussuunnitelma 2014, 50) Arvioinnissa huomioidaan aktiivisuus, osallistuminen, muiden huomioiminen, tutkivan oppimisen luonteen omaksuminen sekä lopputuotoksena posteri. Posterissa arvioidaan informatiivisuutta ja selkeyttä. Posterista ei ole tarkoitus tehdä numeraalista arvioita. Posterista annetaan kannustavaa palautetta ja kehitysehdotuksia seuraavaan posteriin. 

Eriyttäminen:

Tarjolla kaksi eri monistetta. Ikä- ja taitotason mukaisesti voidaan valita helpotettu tehtävämoniste. Vanhemmat ja tutkivaa oppimista enemmän harjoitelleet oppilaat voivat miettiä omat tutkimuskysymyksensä. Nuoremmille ja vähemmän tutkimista harjoitelleille voidaan antaa valmiit tutkimuskysymykset. Kysymyksiksi voi valita esimerkiksi seuraavat:

• Mistä Bioska-pussit valmistetaan?
• Kuinka ekologinen on kestokassi?
• Miksi EU kieltää muovipillit?
• Miksi meressä on muovia? Paljonko sitä on?
• Miten ja missä muovia voi kierrättää?
• Mitä ovat mikromuovit?

Oppilaita voi ohjata hakemaan lisätietoa esimerkiksi seuraavilta sivustoilta:

Frilander, J. 2018. Pumpulipuikot, muovihaarukat ja pillit historiaan - EU:n komissio aikoo kieltää kertakäyttömuovit. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-10190648

HSY. Muovipakkaukset, lajitteluohjeet. 2018. https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/lajitteluohjeet/muovi/Sivut/default.aspx

Frilander, J. Onko muovi haitallista terveydelle? Voiko muovi mennä ihmisen solujen sisään? Asiantuntijat vastaavat. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-10114508

Ympäristömerkintä Suomi. Mikromuovit. https://joutsenmerkki.fi/teemat/mikromuovit/

Tietopaketti:

On hyvä valmistautua vastaamaan oppilaan kysymyksiin liittyen siihen, miksi työssä nesteen rakenne muuttuu mikrossakäymisen jälkeen. Työssä tärkkelys depolymeroituu 55 °C eli polymeerirakenne hajoaa ja valmistettava muovi on pienempikokoista polymeeriä dekstriiniä eli tärkkelyskumia, jota saadaan purkamalla amyloosin ja amylopektiinin rakenteita pienempiin osiin. Ilmiötä kutsutaan liisteröitymisreaktioksi (Toni Rantaniitty). Tämä ei kuitenkaan avaa oppilaille aidosti, mitä työssä tapahtuu. Oppilaille voi kertoa, että lämpötilan nousu aiheuttaa sen, että tärkkelyksen rakenne muuttuu ja tästä syntyy tärkkelyskumia.

Erilaisissa puheissa ja teksteissä esiintyy termi biomuovi, joka ei kerro, tarkoitetaanko biohajoavaa muovia vai biopohajista muovia. On hyvä muistaa, että biopohjainen ja biohajoava muovi ovat eri asioita. Biopohjaisilla muoveilla tarkoitetaan uusiutuvista, biologista alkuperää olevista raaka-aineista jalostettuja muoveja. Biohajoavat muovit ovat materiaaleja, jotka hajoavat biologisen prosessin kautta hiilidioksidiksi ja vedeksi. Biopohjainen muovi ei siis välttämättä ole biohajoavaa eikä biohajoava muovi välttämättä ole biopohjaista. (Mikkonen 2017) 

Lähteet:

Mikkonen, K. 2017, Biopohjainen ja biohajoava muovi – eivät tarkoita samaa, Pakkaus ry
http://www.pakkaus.com/biopohjainen-ja-biohajoava-muovi-eivat-tarkoita-samaa/

Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. https://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Rantaniitty, T. Biomuovia mikrossa, Helsingin yliopisto, Kemian opetuksen keskus. 
http://www.kemianluokka.fi/files/uudet/Biomuovia_mikrossa_opettaja.pdf