Derbyn 3. historian demolla käsiteltiin tutkivan oppimisen käsitettä, joten etsin kyseiseen käsitteeseen liittyvää tekstiä. Tutkivaan oppimiseen liittyy eri vaiheita, joita ovat kontekstin luominen, ihmettely ja kysymykset, työskentelyteorioiden luominen, kriittinen arviointi, syventävän tiedon etsintä, selitysten ja päätelmien kehittely ja tutkimuksen suuntaaminen edelleen (Hakkarainen et al. 2005). Kaikissa vaiheissa on mukana jaettu asiantuntijuus, eli tutkivaa oppiminen toteutetaan usein ryhmissä. Näen tutkivan oppimisen hyvänä menetelmänä, koska se on oppilaita osallistava ja tietoa sekä ymmärrystä rakennetaan yhdessä. Tutkivan oppimisen tavoitteena on ymmärtää historiallisen tiedon luonnetta (Rautiainen 2013). Samoin historiallisen ajattelun taidot kehittyvät tutkivan oppimisen aikana (Seixas & Morton 2013). Ajattelun kehittymisen tavoitteena on oppia ajattelemaan kuin historioitsija. Mielestäni nämä ovat hyvin loogiset tavoitteet, joita myös POPS:n historian opettamisen tavoitteet tukevat. 

Luin Kohti tutkivampaa historian opiskelua -teosta (Jan Löfström & Matti Rautiainen, 3013), jossa kerrottiin tutkivan oppimisen yleistyneen 1990-luvulla, kun konstruktivistisen oppimisnäkemyksen tuoma aktiivisen oppijan rooli sai enemmän huomiota. Oppijan aktiivinen rooli on varmasti monelle, niin kuin itsellenikin, tällä hetkellä hyvin selkeä näkemys, mutta ajattelutavoissa sekä menetelmissä on varmasti kehitettävää. Rautiainen (2013) korostaa tutkivan oppimisen olevan oppimisprosessia varten luotu malli, mutta myös laajempi oppimisen asenne, joka ohjaa asioista kiinnostumiseen ja niihin perehtymiseen. Opetushallitus korostaa tutkivan oppimisen olevan ajattelutapa (Opetushallitus 2022). Muistan ainakin joidenkin tutkivan oppimisen vaiheiden olleen läsnä ollessani peruskoulussa, mutta tutkiva oppiminen ei tainnut olla mikään opetusta läpileikkaava kasvatusfilosofia tai ajattelutapa. Mielestäni tällainen asenne ja ilmapiiri oli ajoittain läsnä yläkoulun historian tunneilla. Emme kuitenkaan esimerkiksi etsineet syventävää tietoa tai tehneet selityksiä tai päätelmiä kovin aktiivisesti. Opettaja antoi kuitenkin paljon aikaa kysymyksille ja ihmettelylle. 

Minulle on nyt selkeämpää, miten tutkivan oppimista voisi hyödyntää luokanopettajana ja mitä myönteisiä seurauksia tutkivan oppimisen asenteesta on. Tutkiva oppiminen auttaa saavuttamaan POPS:ssa määriteltyjä historian opetuksen tavoitteita, syventymään sisältöalueisiin ja saavuttamaan myös laaja-alaisia tavoitteita, esimerkiksi ajattelu ja oppimaan oppimisen taidot (POPS L1). Historian opetuksessa voi siis todellakin käyttää pelejä, leikkejä, simulaatioita ja muita oppilaita aktivoivia menetelmiä. Erilaisen tiedon etsiminen kehittää myös monilukutaitoa (L4) ja tutkivassa oppimisessa jaettu asiantuntijuus kehittää vuorovaikutusta ja viestintää (L2). Voisin kehitellä erilaisia projekteja, joissa olisi kuitenkin mukana tutkivan oppimisen eri vaiheita. Voidaan esimerkiksi rakentaa ryhmissä erilaisia esineitä, joita ryhmä etsityn tiedon perusteella olettaa olevan löydettävissä vaikkapa tietyn aikakauden arkeologisista kaivauksista. Sitten kun löydetään myös muiden ryhmien tekemiä esineitä, niin "ajatellaan kuin historioitsijat", ja pohditaan mihin tapahtumiin esineet voivat liittyä tai miksi esineet olisivat olleet tärkeitä entisaikojen ihmisille.