TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN, MERKITYS JA ILMAISU

TUNNETAIDOT OVAT


  • taitoa tiedostaa, tunnistaa ja elää tunteiden kanssa tasapainossa

  • taitoa huomata, vaalia ja vahvistaa myönteisiä tunteita

  • taitoa kohdata, hyväksyä, ymmärtää ja ratkaista vaikeita tunteita

  • taitoa ymmärtää ja eläytyä toisten tunteisiin

 

  • Kaikki tunteet ovat tarpeellisia. Ihminen ei voi valita vain myönteisiä tunteita koettavaksi ja työntää haastavia tunteita syrjään.

  • Myönteiset tunteet lisäävät hyvinvointiamme: mitä enemmän koemme myönteisiä tunteita nyt, sitä paremmin voimme myös tulevaisuudessa.
    • Myönteiset tunteet edistävät oppimista sekä parantavat mielen ja kehon suorituskykyä.
    • Myönteisten tunteiden vahvistaminen lisää voimavaroja ja toipumiskykyä myös vaikeissa tilanteissa.

  • Negatiivisten tai haastavien tunteiden tarkoitus on pitää meidät hengissä, ja niiden käsittely vahvistaa hyvinvointiamme.
    • Käsittelemättömät haastavat tunteet vievät voimavaroja ja haittaavat hyvinvointia.



Nuoruus on tunteiden ja tunnetaitojen kehittymisen kannalta yhtä aikaa sekä ihanaa että kamalaa. Nuoruudessa ja teini-iässä tunteet tuntuvat kaikkein voimakkaimmin ja haastetta lisää se, että samaan aikaan heikkenevät tunteiden tunnistamisen ja säätelemisen taidot.


Tunnetaidot auttavat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Niiden avulla ymmärrämme muiden tunteita, koemme empatiaa ja pystymme kertomaan tarpeistamme toisille.




TEHTÄVÄ 1: TUNTEIDEN MERKITYS (15 min)

OHJEET: Listaa nuorten kanssa erilaisia tunteita taululle. Pohtikaa tunne kerrallaan, mikä merkitys tunteella on ja mitä se yrittää kertoa. Alla on listattu tunteita, joita koetaan, kun tarpeemme ovat tyydyttyneet (asiat ovat hyvin) ja kun tarpeemme ei ole tyydyttyneet (jokin mättää).

Esimerkkejä tunteista ja niiden merkityksistä:
  • Viha = joku tai jokin on mennyt vastoin toiveitamme
  • Innostus = kertoo, mikä on itselle mieluista ja tärkeää ja mistä saa voimaa
  • Suru = auttaa käsittelemään menetyksiä ja ikäviä tilanteita. Surun on hyvä antaa tulla, jotta pääsee eteenpäin.
  • Pelko = muistuttaa meitä vaarasta tai uhkaavasta tilanteesta
  • Ahdistus = jossain on ristiriita, joka on tiedostettava, ja siihen on löydettävä ratkaisu päästäkseen eteenpäin
  • Ilo = kertoo, mistä pidämme, ja antaa voimaa


TEORIAA:
Tunteisiin voi tutustua esimerkiksi pohtimalla niiden tarkoitusta. Tunteet eivät ole hyviä tai pahoja vaan niillä on erilaisia viestejä kerrottavanaan. Vihalla, surulla, ilolla ja vaikkapa kateuden tunteilla on kullakin omanlaisensa viesti. Niitä on hyvä oppia ymmärtämään. Ikävä kertoo, että elämässä on rakkautta. Pelko kertoo, mitkä asiat ovat tärkeitä. Kateus kertoo niistä asioista, mitä itse haluaisi. Kateuden tunnetta tutkimalla voikin esimerkiksi löytää unelma-ammatin, mitä ei pelkästään järjen avulla päättelemällä olisi löytänyt.

Tunteet säätelevät käyttäytymistä ja ohjaavat toimimaan suhteessa ympäristöön ja toisiin. Tunteiden tarkoitus evoluutiossa on ollut suojella elämän jatkumista. Esimerkiksi pelko on ohjannut pakenemaan tai suojautumaan vaaralta, aggressio puolustautumaan ja mieltymyksen tunteet kiinnittymään.

Tunteilla on siis biologiaan pohjaava merkityksensä, ja lähtökohtaisesti moni tunne onkin johonkin asiaan tarkoituksenmukainen reaktio. Erilaisilla tunteilla on siis syynsä - mutta vaikka joidenkin tunteiden syyt voi havaita suoremmin, voi toisten tunteiden ymmärtäminen edellyttää joskus pitkääkin havainnointia ja pohdintaa. 

Usein tunteet siis saavat ihmisen toimimaan tilanteeseen sopivasti ja tarkoituksenmukaisesti, mutta tunnereaktiot voivat johtaa harhaan, virhetulkintoihin ja saada toimimaan väärin.

Tunne voi myös ottaa ratkaisevan roolin ja saada reagoimaan välittömästi, niin että seurauksia ei ehdi edes ajatella. Vaikka tunteet heräävätkin usein hyvästä syystä, ne ovat epätarkkoja ja jäsentymättömiä. Ajattelua ja järkeä tarvitaan siis tunteiden kelpo seuralaisiksi. Nämä ovatkin ihmismielessä jatkuvassa yhteistyössä.
(mieli.fi, Nuorten tunteet ja tunnetaidot sekä Tunteet suuntaavat ajatuksia ja toimintaa)


Purku:

  • Onko omia tunteita tai niiden kertomia viestejä aina helppo tunnistaa?
  • Miksi on tärkeää ymmärtää tunteiden viestejä?
  • Onko olemassa negatiivisia tunteita? Voisiko ennemmin puhua haastavista tunteista, koska jokaisella tunteella on tarkoitus?

(lähde: https://mieli.fi/wp-content/uploads/2021/07/hyvan_mielen_ohjaajan_opas.pdf, sivu 10)





TEHTÄVÄ 2: RUNO TUNTEISTA

Tulosta sattumarunopohjat jokaiselle. Oppilaat leikkaavat sanat irti ja koostavat niistä oman tunnerunon. Runo liimataan tunnelmaan sopivalle, tulostetulle pareille. Taustakuvan voi etsiä netistä tai oman puhelimen kuvista. Halutessaan taustan voi myös itse piirtää runoon sopivaksi.

Tunnesattumaruno
Sattumaruno2


TEHTÄVÄ 3: TUNNEKÄVELY luokassa tai alakerran aulassa
  • Kävele tunnetta koko ajan paisuttaen ohjaajaa kohti esimerkiksi
    1. vihaisesti
    2. iloisesti
    3. laiskasti
    4. reippaasti


TEHTÄVÄ 4: ALIAS TUNNEKORTEILLA

Pelataan sanaselityspeliä tunnekorteilla. Kullakin parilla on korttipakka erilaisista tunteista (esim. suru, väsymys, ilo jne.) Selitysvuorossa oleva yrittää tunnetilaan eläytymällä näytellä sen ja toinen arvata. Sanoja ei selitetä puhumalla - ainoastaan elein ja ilmein.

Tehtävän voi tehdä myös sanaselityksenä, jos pantomiimi ei lähde sujumaan.

(välineet: tunnekortit ja tiimalasi tai kello ajanottoa varten). 


JOS AIKAA JÄÄ, VOI TEHDÄ

LISÄTEHTÄVÄ: Myönteisten tunteiden sanaruudukko