5. Koulutuksen yhteiskunnalliset tehtävät

5.1 Askel taakse, kaksi eteen
• Toisen maailmansodan jälkeisessä koulujärjestelmässä varallisuus, turvallisuus ja mahdollisuus pääperiaatteina julkisessa politiikassa, koulutuksessa, yritystoiminnassa ja perheissä
o Yhteistä koulutuksen toteutuksessa oli aina 1970-luvulle asti tehokkaan organisaation omaksuminen (weberiläisittäin byrokraattinen organisaatio)
• 1980-luvulla alettiin kiinnittämään enemmän huomiota kilpailun tärkeyteen ja vanhaa koulumallia pidettiin rajoittavana (Lauder ja Hughes 1999, 6-7)
o Enemmän eriyttämistä, paikallista päätäntävaltaa, rahoitussäätelyn höllentämistä ja oppilaiden sekä vanhempien yksilöllinen valinnanvapaus (“parental choice”) (Lauder & Hughes 1999)
• Kritiikki koulutuksen tuloksellisuutta kohtaan koveni ---> koulutusasteille kehitettiin tulosindikaattoreita
o “Arvioivan valtion aikakausi” (Guy Neave, 1988,1990)
• 2000-luvun Suomen kaupungeissa yli puolet perheistä valitsee lapsilleen lähikoulu periaatteesta eroavan koulun (Seppänen, Rinne ja Riipinen 2012)
• 1980 ja 1990- lukujen käänteessä siirtyminen jälkimoderniin yhteiskuntaan ja koulutusnäkemyksen “kolmas aalto” (Philip Brown, 1997)

5.2 Koulutuksen funktiot

• Funktionalismi= yksittäisen sosiaalisen ilmiön selittäminen sen yhteydellä ja myötävaikutuksella laajempaan ilmiöön (juuret Emile Durkheimin ajattelussa)
• Esim. yhteiskunnassa yhden osan muutoksen vaikutus muihin osiin
• Koulutuksen tehtäviin kuuluu yhdistää eri ryhmiä arvostamaan samoja asioita ja ajamaan samaa tulevaisuutta sekä vahvistaa ja opettaa arvoja ja normeja
• Koulutuksen tärkeimmät funktiot
o Kvalifiointi
o Valikointi
o Integrointi
o Varastointi

5.3 Kvalifikaatioiden tuottaminen

• Kvalifikaatio = tiedot, taidot, arvot ja asenteet joita tarvitaan kansalaisena demokraattisessa yhteiskunnassa.
• Koulutuksen tarkoitus pitää huolta, että oppilaitokset tarjoavat oikeat valmiudet työmarkkinoiden tarpeisiin
• Johan Galtung (1973) “koulutus kuin yksilöön kiinnitetty hintalappu”
o --->ammattien välistä kilpailua, ammattien kvalifikaatiovaatimusten kohottaminen
o Yksilöt kiinnitetään tiettyyn ammattiin ja sitä kautta kyseisen ammatin yhteiskunnassa ansaitsemaan arvoon
• Elinikäinen oppiminen osana tulevaisuuden kvalifikaatioita
o Tämänpäivän koulutuksen tehtävänä oppimiskyvyn kehittäminen
• Giddens 1994, yksilöllä erilaisia yksilöllisiä päämääriä ja oman elämän politiikkaa
o Aikuiskoulutus, erikoistuneet koulut

5.4 Valikointi yhteiskunnallisiin asemiin

• Valikointi kiinnittyy yhteiskunnalliseen uusintamiseen (= lapset valikoituvat vähintään vanhempiensa sosiaalisen ryhmän mukaisiin tehtäviin työmarkkinoilla)
→ koulutuksen piilofunktionaaliseksi tehtäväksi asettuu sosiaalisten jakojen ja suhteiden ylläpitäminen

• Nykyään valikointi hienovaraisempaa
o Koulutus luokittaa ihmiset taloudellisesti (työaseman, tulot,elintaso) sekä sosiaalisiin suhdeverkostoihin (tietyntyyppiset ihmiset ajautuvat lähelle toisiaan)

• Bourdieu & Passeron (1977): vaikka puhutaan tasa-arvosta ja kaikkien lasten samanarvoisesta kohtelusta, kouluissa toimii sellaiset symbolisen vallan mekanismit, että lapsi menestyy sosiaalisen asemansa mukaisesti
o Naamioituu puheeseen lahjakkuuseroista ja yksilöllisistä kyvyistä
o Alempiluokkaiset lapset lähtökohtaisesti huonommassa asemassa, kun heidän pitää opetella koulussa käytettävät (keskiluokkaiset) toimintatavat

• Koulutuksen valikointi tehtävä sidoksissa työmarkkinoihin
o Jälkimodernissa yhteiskunnassa koulutuksen tuotettava ihmistyyppejä, jotka ovat joustavasti siirrettävissä (uudelleen- ja täydennyskoulutus ja halukkuus koulutukseen ja liikkumiseen)

• Koulutus alkaa syvemmin valikoida onnistujat epäonnistujista
→ Husén: koulutuksellinen alaluokka (kytkeytyy vahvemmin siihen, miten yksilö jaksaa koulutiellään, kestää epävarmuutta ja vaihtelevia olosuhteita)

• Sijoituksia tulee tapatumaan edelleen, mutta ne eivät ole pysyviä tai muuttumattomia

5.5 Integraatio yhteiskunnan jäseneksi

• Jokaisen sukupolven on välttämättä opittava tietty minimimäärä kulttuuritraditiosta → yhteisö pysyy yhteisönä ja sen toiminta jatkuu
o Koulu välittää tiedon yksilöille
→ yhtenäisyys (kulttuuris-kielelliset koodit, käytöstottumukset, elämäntavat, habitus)

• Koulun tehtävä toteutuu aina sen yhteiskuntajärjestelmän ehdoin, jossa se toimii

• Durkheim: kasvatussosiologian keskeinen ongelma sen selvittämisessä, mikä on kasvatusinstituution osuus yhteiskunnallisessa integraatiossa

• Integraatiossa olennaista yhteiskunnan vakauden lujittaminen ja yhteiskunnallisten konfliktien häivyttäminen
o Edellyttää koululaitoksen kokemista puolueettomaksi
o Bourdieu: koulun perusluonteen “väärintunnistaminen”
 Perheet ja oppilaat eivät välttämättä tiedosta esim. Koulun olevan kytköksissä yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen

5.6 Varastointi

• Pohja historiassa, kun koulun tehtäväksi tuli pelastaa köyhät lapset kuljeksimasta kaduilta, vanhempien ollessa töissä

• Christien (1975): “Koulussa säilytetään nuoria, koska emme tiedä, minne muualle heidät sijoittaisimme.”

• Koulutuksen varastointifunktio on alkanut enemmän koskea ihmisiä, jotka työmarkkinoiden muutosten myötä eivät ole saaneet töitä ja joiden motivaatio uuden oppimiseen, aloitteellisuus ja elämänhallinta on vähäistä (esim. työvoimakoulutus)
→ varastointi vaikuttaa positiivisesti syrjäytyneiden sosiaalistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen
• Varastoinnin avulla muuten joutilaat saadaan sidottua järjestykseen
→ koulutus laajenemassa elinikäiseksi (uudelleenkouluttautuminen ja työvoimakoulutus)

5.7 Rationaalinen valinta ja konfliktit

• Rationaalisen valinnan teoria= koulutuksen kentällä toimivat pyrkivät aina arvohierarkioistaan lähteviin rationaalisiin valintoihin ja investointeihin sekä maksimoimaan voittonsa resurssien vaihdossa

• Yhteiskunnat investoivat koulutukseen lisätäkseen tuottavuuttaan ja kansainvälistä kilpailukykyään

• Ristiriitojen nähdään koulutuksen kentällä heijastavan kamppailuja hallitsevien ja hallittujen välillä