48 Mainonta
Mainonta
Mainoksia on kaikkialla
Televisio- ja radio-ohjelmat katkeavat mainoksiin, netti on täynnä mainoksia, postiluukusta tipahtelee mainoksia ja bussipysäkeillä sekä kaduilla törmää mainoksiin. Mainontaa käydään jopa tekstiviestein tai puhelujen kautta. Mainoslauseet jäävät ihmisten mieliin ja hyvistä mainoksista puhutaan kavereiden kanssa.
Mainoksilla vaikutetaan
Mainostajat ovat tutkineet mainosten vaikutuksia ja tietävät, kuinka saada ihmiset haluamaan itselleen lisää asioita. Eräs tehokas keino on laittaa mainoksiin julkkiksia, sillä ihmiset ihailevat heitä ja haluavat ehkä olla samanlaisia kuin idolinsa. Nuoriin ja lapsiin yritetään vedota mainoksilla, joissa esiintyy iloisia ja kauniita samanikäisiä. Nykyään mainoksen alussa yritetään saada katsojan huomio jollakin hauskalla tarinalla. Usein vasta lopussa selviää, mitä tuotetta mainostettiin. Mainoksilla yritetään saada aikaan ihmisille mukavia tunteita ja välttämättä itse tuotteesta kerrotaan hyvin vähän. Mainonta ei kuitenkaan saa harhauttaa ostajaa.
Tuotesijoittelu
Tuotesijoittelu on sitä, kun elokuvassa tai sarjaohjelmassa näytetään katsojille tiettyjä tavaroita. Elokuvan hahmo käyttää esimerkiksi tietynmerkkistä tietokonetta tai puhelinta tai juo tiettyä limsaa. Myös peleissä vilahtelee tuotemerkkejä. Tuotesijoittelu on mainostamista, vaikkei heti sitä huomaisikaan.
Kohdennettu mainonta
Mainosalan tuottoisin keksintö on tällä hetkellä kohdennettu mainonta. Sosiaalisessa mediassa on valtavasti tietoa käyttäjistään, esimerkiksi mistä käyttäjä tykkää, missä asuu ja minkä ikäinen hän on. Tiedot ovat täysin mainostajien hyödynnettävissä. Esimerkki: Menet Facebookiin. Verkkokauppa X:n kengät ilmestyvät uutisvirtaasi. Käyt katsomassa kenkiä X:n sivuilta, ja ne seuraavat sinua ympäri nettiä seuraavat päivät. Saatat nähdä samoja kenkiä somessa, sähköpostissa tai vaikkapa katsoessasi netistä sääennusteita. Tämä on tyypillinen esimerkki mainonnan kohdentamisesta.
Mainostajat voivat myös nykyään hyödyntää tekstiviestejä ja paikannuspalveluja. Uusimmat sovellutukset syöttävät kännykkään kauppojen tarjouksia, kun olet kävelemässä niiden ohi. Uusin mainoskikka on hahmontunnistus. Siinä yhdistyvät kännykän sijaintipalvelu ja tarkat kamerat kaupoissa, jolloin kauppa voi tarjota juuri henkilölle sopivia mainoksia.
Uutinen vai mainos
Mainontaa voi olla toisinaan vaikea havaita muun mediasisällön joukosta. Yleisöllä on oikeus tietää, lukeeko se uutista vai mainosta. Verkossa näiden sisältöjen raja hämärtyy helposti. Uutisia on nykyään kenen tahansa todella helppo tehdä ja julkaista. Oikeat uutiset täytyy kuitenkin perustua tosiasioihin.
Lapsille tarkoitettu mainonta
Lapsille suunnattua mainontaa on rajoitettu. Lapsille tarkoitetuissa mainoksissa ei saa olla pelottavia asioita. Mainontaa alaikäisille tarkkaillaan muuta mainontaa tiukemmin, koska lapsilla ei ole samanlaista kykyä ymmärtää mainoksen tarkoitusta kuin aikuisilla. Alle 15-vuotiaalle ei saa osoittaa henkilökohtaisia mainostekstiviestejä tai puhelinmyyntiä ilman vanhemman lupaa. Tuotesijoittelu lapsille on kiellettyä. Mainosta ei saa upottaa sarjakuvaan, peliin tai puuhasivuun, koska silloin lapsi ei välttämättä ymmärrä, että kyseessä on mainos.
Televisio- ja radio-ohjelmat katkeavat mainoksiin, netti on täynnä mainoksia, postiluukusta tipahtelee mainoksia ja bussipysäkeillä sekä kaduilla törmää mainoksiin. Mainontaa käydään jopa tekstiviestein tai puhelujen kautta. Mainoslauseet jäävät ihmisten mieliin ja hyvistä mainoksista puhutaan kavereiden kanssa.
Mainoksilla vaikutetaan
Mainostajat ovat tutkineet mainosten vaikutuksia ja tietävät, kuinka saada ihmiset haluamaan itselleen lisää asioita. Eräs tehokas keino on laittaa mainoksiin julkkiksia, sillä ihmiset ihailevat heitä ja haluavat ehkä olla samanlaisia kuin idolinsa. Nuoriin ja lapsiin yritetään vedota mainoksilla, joissa esiintyy iloisia ja kauniita samanikäisiä. Nykyään mainoksen alussa yritetään saada katsojan huomio jollakin hauskalla tarinalla. Usein vasta lopussa selviää, mitä tuotetta mainostettiin. Mainoksilla yritetään saada aikaan ihmisille mukavia tunteita ja välttämättä itse tuotteesta kerrotaan hyvin vähän. Mainonta ei kuitenkaan saa harhauttaa ostajaa.
Tuotesijoittelu
Tuotesijoittelu on sitä, kun elokuvassa tai sarjaohjelmassa näytetään katsojille tiettyjä tavaroita. Elokuvan hahmo käyttää esimerkiksi tietynmerkkistä tietokonetta tai puhelinta tai juo tiettyä limsaa. Myös peleissä vilahtelee tuotemerkkejä. Tuotesijoittelu on mainostamista, vaikkei heti sitä huomaisikaan.
Kohdennettu mainonta
Mainosalan tuottoisin keksintö on tällä hetkellä kohdennettu mainonta. Sosiaalisessa mediassa on valtavasti tietoa käyttäjistään, esimerkiksi mistä käyttäjä tykkää, missä asuu ja minkä ikäinen hän on. Tiedot ovat täysin mainostajien hyödynnettävissä. Esimerkki: Menet Facebookiin. Verkkokauppa X:n kengät ilmestyvät uutisvirtaasi. Käyt katsomassa kenkiä X:n sivuilta, ja ne seuraavat sinua ympäri nettiä seuraavat päivät. Saatat nähdä samoja kenkiä somessa, sähköpostissa tai vaikkapa katsoessasi netistä sääennusteita. Tämä on tyypillinen esimerkki mainonnan kohdentamisesta.
Mainostajat voivat myös nykyään hyödyntää tekstiviestejä ja paikannuspalveluja. Uusimmat sovellutukset syöttävät kännykkään kauppojen tarjouksia, kun olet kävelemässä niiden ohi. Uusin mainoskikka on hahmontunnistus. Siinä yhdistyvät kännykän sijaintipalvelu ja tarkat kamerat kaupoissa, jolloin kauppa voi tarjota juuri henkilölle sopivia mainoksia.
Uutinen vai mainos
Mainontaa voi olla toisinaan vaikea havaita muun mediasisällön joukosta. Yleisöllä on oikeus tietää, lukeeko se uutista vai mainosta. Verkossa näiden sisältöjen raja hämärtyy helposti. Uutisia on nykyään kenen tahansa todella helppo tehdä ja julkaista. Oikeat uutiset täytyy kuitenkin perustua tosiasioihin.
Lapsille tarkoitettu mainonta
Lapsille suunnattua mainontaa on rajoitettu. Lapsille tarkoitetuissa mainoksissa ei saa olla pelottavia asioita. Mainontaa alaikäisille tarkkaillaan muuta mainontaa tiukemmin, koska lapsilla ei ole samanlaista kykyä ymmärtää mainoksen tarkoitusta kuin aikuisilla. Alle 15-vuotiaalle ei saa osoittaa henkilökohtaisia mainostekstiviestejä tai puhelinmyyntiä ilman vanhemman lupaa. Tuotesijoittelu lapsille on kiellettyä. Mainosta ei saa upottaa sarjakuvaan, peliin tai puuhasivuun, koska silloin lapsi ei välttämättä ymmärrä, että kyseessä on mainos.
Lisämateriaalia: Pikseliukkoja ja virtuaalivaluuttaa
Alkuperäinen teksti: Lauri Palsa ja Suvi Tuominen, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Lyhennelmä.
Useimmat verkkopalvelut ovat käyttäjille ilmaisia, vaikka palvelun taustalla olisikin kaupallinen taho. Tällöin palvelun ylläpitäjä ansaitsee rahaa mainoksilla tai lisäominaisuuksien myynnillä. Sisällöt voivat olla myös kokeilujakson ajan ilmaisia, minkä jälkeen tuotteen käyttäminen muuttuu maksulliseksi. Myös maksamalla tietyn summan voi päästä eroon mainoksista tai maksamalla voi hankkia peleihin uusia ominaisuuksia. Peleissä oikea raha vaihdetaan yleensä virtuaaalirahaan.
Lapset ja nuoret käyttävät rahaa pääasiassa kolmella eri tavalla verkossa:
Useimmat verkkopalvelut ovat käyttäjille ilmaisia, vaikka palvelun taustalla olisikin kaupallinen taho. Tällöin palvelun ylläpitäjä ansaitsee rahaa mainoksilla tai lisäominaisuuksien myynnillä. Sisällöt voivat olla myös kokeilujakson ajan ilmaisia, minkä jälkeen tuotteen käyttäminen muuttuu maksulliseksi. Myös maksamalla tietyn summan voi päästä eroon mainoksista tai maksamalla voi hankkia peleihin uusia ominaisuuksia. Peleissä oikea raha vaihdetaan yleensä virtuaaalirahaan.
Lapset ja nuoret käyttävät rahaa pääasiassa kolmella eri tavalla verkossa:
- Kuukausimaksut verkkopeleihin, musiikkipalveluihin ja verkkoyhteisöihin
- Ostokset peleissä ja verkkopalveluissa esim. vaate pelihahmolle tai lisäkenttä peliin
- Mobiilipelit ja sovellukset