Oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa oppiminen tapahtuu (OPH 2004, Aksovaaran & Mauno-Eskelisen mukaan). Oppimisympäristöllä on merkittävä vaikutus oppilaiden koulussa viihtymiseen, sillä oppilaat viettävät koko lapsuutensa ja nuoruutensa koulussa. Koulussa viihtyminen on tärkeää, jotta oppimisprosessi koetaan mielekkääksi.

Koulun mielekkyyskokemukset lähtevät usein liikkeelle sosiaalisista suhteista. Oleellisesti oppimiseen kiinnittymiseen vaikuttaa sosiaalisten suhteiden toimivuus. Hyvät suhteet edistävät oppimista, huonot taas aiheuttavat mm. motivaation laskua. Useimmat oppilaat kokevat koulussa parhaaksi asiaksi sen, että siellä he näkevät kavereitaan. Kyseinen ilmiö on tullut hyvin esille korona-aikana, sillä esimerkiksi oma 6-luokkalainen pikkuveljeni ei pidä koulusta, mutta etäkouluaikana ikävöi kouluun, sillä hän halusi nähdä kavereitaan eikä vain opiskella yksin kotona. Sosiaaliset suhteet ovat siis erittäin tärkeitä koulun mielekkyyden lisäämisessä.

Koulun fyysinen ympäristö on merkittävässä osassa opiskelua. Oppilas viettää koulussa n. 3-6 tuntia päivästään, joten tilojen on hyvä olla mahdollisimman viihtyisiä. Sellaiset tilat, joissa on mahdollisimman vähän ärsykkeitä, motivoivat ja kiinnittävät oppilaita paremmin opiskeluun. Kirkkaat tilat yleensä pitävät virkeänä, kun taas hämärät helposti väsyttävät. Avarassa tilassa oppilailla on enemmän tilaa liikkua ja enemmän vapautta, mikä saattaa lisätä opiskelumotivaatiota. Fyysiseen ympäristöön voidaan liittää myös sisäilma; jos koulussa on huono sisäilma, oppiminen vaikeutuu.

Pedagogigen oppimisympäristö taas tarkoittaa oppimisessa ja opetuksessa käytettyjä pedagogisia menetelmiä ja käytänteitä (Silander & Ryymin 2012, Aksovaaran & Mauno-Eskelisen mukaan). Opettajia on paljon erilaisia, ja jokaisella on oma opetustyylinsä. Sama opetustyyli voi esiintyä eri tavalla eri opettajilla. Jos kaksi opettajaa painottaa opettamisensa teknologiapainotteiseksi, voi heidän konkreettiseen opetukseensa sisältyä erilaisia asioita. Mitä monipuolisemmin opettaja käyttää erilaisia oppimisen käytäntöjä, sitä todennäköisemmin oppilaat kiinnittyvät opiskeluun. Opetusmenetelmiä valitessa on keskeistä pitää oppilas keskiössä, eli toteuttaa sellaisia menetelmiä, joista oppilaat hyötyvät ja joiden avulla he oikeasti oppivat.

Oppimisympäristöjä luodessa tulee miettiä, mitkä asiat todellisuudessa palvelevat oppilaita. Huomioon tulee ottaa, miten voidaan luoda sellainen oppimisympäristö, missä oppiminen koetaan helpoksi ja esteettömäksi. Tilaan tulee luoda kaikille oppilaille tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen.

Lähteet:

Aksovaara, S. & Maunonen‐Eskelinen, I. Oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö. JAMK: Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Jyväskylä. Saatavilla: https://oppimateriaalit.jamk.fi/ajatusliikkuu/artikkelit/oppimisen-iloa-tukeva-oppimisymparisto/