1. Merkitse vihkoosi onko väite oikein vai väärin.

a. Presidentti edustaa Suomea EU-kokouksissa, pääministeri vastaa valtiovierailuista.

b. Presidentti valitsee pääministerin?

c. Presidentti johtaa eduskunnan täysistuntoja, kun lakeja säädetään ensimmäisessä sekä toisessa käsittelyssä?

d. Presidentti voi estää lain tulemisen voimaan Suomessa.

e. Presidentti voi armahtaa vankeja.

f. Presidentti johtaa sisäpolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.

g. Presidentin virkakausi on kuusi vuotta ja niitä voi olla korkeintaan kaksi peräkkäin.

2. Lue oheinen uutiskooste ja vastaa sen jälkeen löytyviin kysymyksiin.

Presidentti ilman valtaa on turha

Jos suomalaisilta kysyttäisiin, he haluaisivat presidentin, jolla on valtaa tehdä maan kannalta tärkeitä päätöksiä. Jos taas medialta tai puolue-eliitiltä kysyttäisiin, ne tahtoisivat presidentin, jolla ei ole valtaa sekaantua puolueiden väliseen politiikkaan. Kekkosen ja vielä Koiviston aikana presidentillä oli todellista valtaa, esimerkiksi laillinen oikeus osallistua päivänpolitiikkaan. Molemmat miehet uskalsivat sitä myös käyttää. Kansa tykkäsi, mutta poliitikot ja virkamiehet purivat hammasta. Koivisto asettui kuitenkin tätä periaatetta vastaan antaen valtaa eduskunnalle.

Kuinka kukaan voi olla kiinnostunut valitsemaan maalle keulakuvaa, jolla ei ole valtaa?

Ahtisaaren, Halosen ja Niinistön kausilla presidentin virka on muuttunut pelkäksi arvojohtajaksi ja kehitys jatkuu samansuuntaisena. Presidentit ovat vastustaneet valtansa kaventamista. Menetykset ovat kirpaisseet. Halonen totesi, että myös arvojohtaminen sujuisi helpommin, jos olisi todellista valtaa. Olisi mielenkiintoista tutkia, mitä kansa ajattelee presidentin valtaoikeuksien kaventamisesta. Halonen sanoi havainneensa, että presidenttiä tarvitaan edelleen yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden valvojana. Tähän viittaa mm. se, että kansalaiset ottavat ahkerasti yhteyttä presidenttiin.

Jos presidentille ei haluta antaa valtaa, eikö olisi järkevää lopettaa koko virka? Asiaa on kysytty mm. kansanedustajaehdokkailta vaalikoneessa. Yleisin vastaus oli, että presidenttiä valtiopäämiehenä tarvitaan edelleen, mutta hänellä pitää olla myös riittävästi valtaa. Tuon voi tulkita niin, että presidentti pelkkänä keulakuvana on tarpeeton.

"Koko presidentti-instituutio pitäisi lakkauttaa Suomesta", kirjoittaa Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg. Presidenttiä on pidetty muun muassa arvojohtajana tai poliittisten pattitilanteiden sovittelijana. Wibergin mukaan presidentti ei kuitenkaan ole arvojohtaja tai sovittelija vaan puhdasverinen poliitikko. 

- "Presidentti ei voi olla kansakunnan yhteinen unilukkari tai arvojohtaja. Moniarvoisessa yhteiskunnassa ihmisillä on eri näkemyksiä. Kukaan ei voi yksin edustaa kaikkia mielipiteitä."

Koko presidentti-instituutio, johon kuuluu valtaa ilman vastuuta, onkin lakkautettava.

- Presidentti-instituution lakkauttamisella säästettäisiin parempaan käyttöön se energia, joka nyt tuhlataan miltei alituisesti käynnissä olevaan poliittiseen kilpaan seuraavasta.

Lähteet: https://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/presidentti-ilman-valtaa-on-turha-1.1103559 & https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/56143-professori-presidentti-instituutio-pitaa-lakkauttaa-langettaa-varjon-kaiken-ylle 9.5.2017

 Kysymykset:

1. Miten presidentin valtaoikeudet ja asema ovat muuttuneet?
2. Miten kirjoituksessa perustellaan presidentin viran säilyttämistä tai sen lakkauttamista? Mainitse kumpaankin puoleen yksi esitetty argumentti.
3. Mitä mieltä itse olet? Onko presidentin virka sama lakkauttaa Suomesta? Perustele lyhyesti.