Yliopistot
Lukion jälkeen yliopistoon
Yliopistojen luonne ja opintojen rakenne
Yleistä
Yliopistojen tärkein tehtävä on tehdä tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen liittyvää opetusta. Yliopistojen kolmas tehtävä on vaikuttaa yhteiskuntaan.
Yliopistoissa on tarjolla monipuolisesti erilaisia koulutusaloja ja koulutusohjelmia:
Tutkintojen rakenne
Suurin osa yliopistojen koulutusohjelmien tutkinnoista rakentuu seuraavasti:
Poikkeuksena on varhaiskasvatus, jossa lastentarhanopettajan pätevyyden saa kandidaatin tutkinnon suorittamalla sekä farmasian opinnot,
joissa kandidaatin tutkinto antaa pätevyyden työskennellä farmaseuttina eli lääkealan asiantuntijana esimerkiksi apteekissa.
Teknillisten alojen maisterin tutkintoa kutsutaan nimellä diplomi-insinööri tai arkkitehti.
Lääketieteessä perustutkinto on lisensiaatti (360 op), joka on laajempi kuin maisterin tutkinto.
Tutkintojen laajuuttaa kuvataan opintopisteen käsitteellä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia työskentelyä. Kurssin laajuus voi olla esimerkiksi 5 opintopistettä.
Opetus
Opetus on yleensä luentomuotoista. Opetukseen voi kuitenkin sisältyä esimerkiksi seminaarityöskentelyä, ryhmätöitä, tenttejä, kirjallisia tehtäviä ja joillain aloilla erilaisia ammatillisia tehtäviä.
Opintoihin voi myös kuulua pakollinen tai vapaaehtoinen harjoittelu.
Yliopistojen tärkein tehtävä on tehdä tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen liittyvää opetusta. Yliopistojen kolmas tehtävä on vaikuttaa yhteiskuntaan.
Yliopistoissa on tarjolla monipuolisesti erilaisia koulutusaloja ja koulutusohjelmia:
- Humanistiset alat ja teologia
- Kasvatusala
- Kauppa, hallinto ja oikeustiede
- Luonnontieteet, matematiikka ja tilastotiede
- Farmasia, hammalääketiede ja lääketiede
- Maa- ja metsätaloustiede, eläinlääketiede
- Palvelualat: liikuntatiede, sotilasala
- Sosiaalitieteet, journalistiikka ja viestintä
- Taiteet ja kulttuuri
- Tekniikka, teollisuus ja rakentaminen
- Tietojenkäsittely, tietotekniikka (ICT) ja informaatiotutkimus
- Terveys- ja hyvinvointi
- Yhteiskuntatieteet
Tutkintojen rakenne
Suurin osa yliopistojen koulutusohjelmien tutkinnoista rakentuu seuraavasti:
- Kandidaatin tutkinto (180 op)
- Maisterin tutkinto (120 op)
Poikkeuksena on varhaiskasvatus, jossa lastentarhanopettajan pätevyyden saa kandidaatin tutkinnon suorittamalla sekä farmasian opinnot,
joissa kandidaatin tutkinto antaa pätevyyden työskennellä farmaseuttina eli lääkealan asiantuntijana esimerkiksi apteekissa.
Teknillisten alojen maisterin tutkintoa kutsutaan nimellä diplomi-insinööri tai arkkitehti.
Lääketieteessä perustutkinto on lisensiaatti (360 op), joka on laajempi kuin maisterin tutkinto.
Tutkintojen laajuuttaa kuvataan opintopisteen käsitteellä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia työskentelyä. Kurssin laajuus voi olla esimerkiksi 5 opintopistettä.
Opetus
Opetus on yleensä luentomuotoista. Opetukseen voi kuitenkin sisältyä esimerkiksi seminaarityöskentelyä, ryhmätöitä, tenttejä, kirjallisia tehtäviä ja joillain aloilla erilaisia ammatillisia tehtäviä.
Opintoihin voi myös kuulua pakollinen tai vapaaehtoinen harjoittelu.
Lista suomalaisista yliopistoista
- Aalto-yliopisto YouTube
- Helsingin yliopisto YouTube suomi englanti
- Itä-Suomen yliopisto YouTube
- Jyväskylän yliopisto YouTube
- Lapin yliopisto YouTube
- Lappeenrannan teknillinen yliopisto YouTube
- Maanpuolustuskorkeakoulu YouTube
- Oulun yliopisto YouTube
- Svenska handelshögskolan YouTube
- Taideyliopisto
- Tampereen teknillinen yliopisto YouTube
- Tampereen yliopisto YouTube
- Turun yliopisto YouTube
- Vaasan yliopisto YouTube
- Åbo Akademi YouTube
Avoin yliopisto
- Avoimessa yliopistossa kursseja voi suorittaa kuka tahansa. Voit siis suorittaa avoimen kursseja esimerkiksi välivuotena tai vaikka kesälomalla!
- Kurssien suorittaminen on maksullista.
- Avoimessa ei voi suorittaa tutkintoja.
- Avoimessa voi kurkistaa yliopisto-opiskeluun kurkistuskursseilla.
- Avoimessa yliopistossa suorittamasi kurssit voi saada hyväksiluettua yliopistossa opiskelemasi koulutusohjelman tutkintoon.