Laske de Broglien aallonpituus
a) jääkiekolle (massa 160g), joka liukuu jäällä nopeudella 8 m/s
b) adenovirukselle (massa 2,5[[$\cdot 10^{-19}$]] kg), joka lähestyy solukalvoa nopeudella 0,5 mm/s
c) ydinreaktiossa vapautuneelle neutronille, jonka nopeus on hidastunut huomattavasti sen kulkiessa raskaan veden läpi (nopeus n. 10 km/s)

De Broglien aallonpituus on [[$\lambda=\dfrac{h}{mv}$]]. Kysytyille kappaleille saadaan aallonpituuksiksi

a)
Jääkiekko: [[$\lambda=\dfrac{6,626\cdot 10^{-34}\text{ Js}}{0,160\text{ kg}\cdot 8\text{ m/s}}=5,1\dotso\cdot 10^{-34}\text{ m}\approx 5\cdot 10^{-34}\text{ m}$]]

b)
Adenovirus: [[$\lambda=\dfrac{6,626\cdot 10^{-34}\text{ Js}}{2,5\cdot 10^{-19}\text{ kg}\cdot 0,0005\text{ m/s}}=5,3\dotso\cdot 10^{-12}\text{ m}\approx 5\cdot 10^{-12}\text{ m}$]]

c)
Neutroni: [[$\lambda=\dfrac{6,626\cdot 10^{-34}\text{ Js}}{1,675\cdot 10^{-27}\text{ kg}\cdot 10 \ 000\text{ m/s}}=3,9\dotso\cdot 10^{-11}\text{ m}\approx 4\cdot 10^{-11}\text{ m}$]]

Jääkiekon aallonpituus on monta kertaluokkaa pienempi kuin pienimmät alkeishiukkaset. Jääkiekon aaltomaisuutta ei näy millään koejärjestelyllä. Adenoviruksen ja etenkin neutronin aaltomaisuus voidaan havaita.

Takaisin