https://blogs.helsinki.fi/historiallis-yhteiskunnallinen-kasvatus/files/2010/12/YKOPPI_FIN.pdf 

Luin Löfströmin (toim.) Yhteiskuntaopin opetuksen toteutusmalleja tekstistä Antti Värtön “artikkelin” PERHE. Valitsin tämän, sillä aihe on mielenkiintoinen ja kurssilla yhteiskuntaopin opetus ja sen ymmärrys on jäänyt huomattavasti vähäisemmälle, joten ajattelin, että tästä saattaisin saada hyviä vinkkejä opetukseen. 

Tekstissä kerrottiin 4 oppitunnin sisältö Perhe-aiheeseen liittyen, sekä arvioitiin kuinka oppitunnit menivät, mikä oli hyvää ja mikä ei ehkä onnistunut. Tämä on arvokasta tietoa omaankin opetukseen ja heti jotenkin laitoin korvan taakse, että muista kertoa ohjeet, ennen kuin jakaa oppilaat ryhmiin, hälinän välttämiseksi. Lisäksi tekstissä nostettiin esiin oppituntien toiminnallisuus. Oli ryhmä- /paritöitä, näytelmää, keskustelua sekä väittely. Lisäksi kuitenkin mukana tunneilla kulki tietoteksti ja opettajan tietopohja, jota hän keskustelun tai tehtävien avulla opetti oppilaille. 

Tekstissä mainittiin myös, että rasismi ja homofobia olivat vahvasti esillä 9.luokkalaisilla, joille kirjoittaja oppitunnit oli suunnitellut ja pitänyt, joten hän oli valinnut mukaan muitakin perhemuotoja, kuin ydinperheen. Mielestäni nämä aiheet voisi jo hyvin tuoda alakoulussa esiin esimerkiksi 6.luokalla, jolloin stereotypiatkaan eivät välttämättä olisi niin vahvoja, kun niitä lähdettäisiin rikkomaan jo nuorempana. Lisäksi perheet monipuolistuvat jatkuvasti ja luulen, että ydinperheet jäävät kokoajan vähemmälle maailman muuttuessa. Mielestäni myös nämä perhekäsitteet, joita tekstissä tuotiin esiin (avoperhe, yksinhuoltajaperhe, uusioperhe, sateenkaariperhe…) ovat hyvin sijoitettavissa alakouluun ja 6.luokkalaistenkin tietoisuuteen. Miksei jopa jo nuorempienkin. 

Itselle ei ollut aiemmin tullut mieleen, että perhemuodot ovat osa yhteiskuntaoppia tai niiden sisältöjä, mutta tekstin luettuani tajusin, että kyllä ne vahvasti kuuluvat yhteiskuntaan ja yhteiskuntaoppiin. Tuntien rakenteesta kuitenkin mietin, että opetusta ei voi suoraan siirtää alakouluun, mutta mukaillen kylläkin. Esimerkiksi onko teema jotenkin liian tunteita herättävä? Juurikin oppilaiden näytellä eri perhemuotoja. Toisaalta se rikkoisi hyvin stereotypioita, mutta voi pahimmillaan myös vahvistaa niitä. Siksi opettajan rooli opetuksessa onkin erittäin tärkeä. Lisäksi tekstin lomasta itselleni mieleen jäi se, että opettajan valmistautuminen oppitunneille on erittäin tärkeää, ja kaikki ei silti mene aina suunnitelmien mukaan, vaan opettajankin tulee olla avoin sille, että voi oppia opettaessaan uutta ja mukauttaa opetustaan. 

Sanoisinkin, että tekstistä sain paljon hyviä vinkkejä niin yhteiskuntaopin opetukseen kuin opetukseen ylipäätänsäkin. Oli hyvä lukea tällaista tuntisuunnitelmaa mielenkiintoisesta aiheesta, joka on linkitettävissä perusopetukseen. Koen myös, että lukemani teksti vaikutti siihen, miten näen yhteiskuntaopin oppiaineena jotenkin laajemmin nyt. Se ei ole pelkkää rahan tai politiikan käsittelyä.