Maisterit -21

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Satunnaisesti seuraan televisiosta ajankohtaisia keskusteluohjelmia, dokumentteja yms., uutiset sitäkin useammin yleensä kymppiuutiset, matkustaessa omalla autolla mm. novan uutislähetykset suo päivänpolttavat aiheet ja somekanavissa eteen nousevat uutisnettilinkit: iltalehti, Hs, yle jne. Oikeista käsissä pidettävistä sanomalehdistä ainoaksi melkein jää paikallinen lehti, joka tietysti kertoo kunnan omista asioista ja luen sen vanhempieni luona käydessä.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

En kovin monenlaisia. Erilaisissa vaaleissa toki äänestän ja työpaikan kokouksissa osallistun keskusteluihin. En ole kovin halukas somessa osallistumaan mm. poliittisiin, uskonnollisiin tai edes paikallisasioita koskeviin keskusteluihin, koska niissä on usein niin ikävä sävy aina jossain kohtaa. Mielipiteitä kyllä olisi mutta en niitä viitsi tuoda esille.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Erilaisissa arjen tilanteissa voi hyödyntää demokraattista äänestystä huomioiden tietysti ikätaso ja eri mahdollisuudet (ettei sulje pois kaikkia vaihtoehtoja ja tuota esim. surua siitä, ettei oma vaihtoehto tule jossain vaiheessa käyttöön, kehittymisen ja ymmärryksen mukaan edeten siis). Tuntikeskustelu ja asioiden kriittinen pohdinta koulussa hyväksyen kaikkien mielipiteet ja ennen kaikkea tunteet ja ajatukset, yhdessä pohtimista ja asioiden peilaamista, jonka äärellä kaikkien mielipiteet voi muuttua ajattelun kehittyessä. Lasten kanssa tutkitaan uutisia lehdistä ja erilaisista ohjelmista, vaka-opinnoissa opettelimme käyttämään lasten lehtikonetta ja se olisi yksi kiva tapa ottaa toteuttaa omaa lehteä paikallisuutisten tapaan oman luokan ja koulun kuulumisista.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Marras-joulukuun vaihteen uutisoinnissa:
Kovat pakkaset Suomessa.
Rukan maailmancup maastohiihdon uutiset.
Balck Friday ja kulutusasiat, (ympäristövaikutukset yms.)
Korona(muunnos) ja hallitukset neuvottelut siitä, koronapassi yms.
Afganistan ollut 100 päivää Taleban-hallinnon alla ja luhistunut tuona aikana (talous, nälkä jne.)
Venäjä ja Ukraina, Venäjä valmis sotimaan tarvittaessa ja asettanut joukkojaan Ukrainan Itärajalle.
Kutsunnat (ja armeija) myös naisille.

Linkkejä:
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008433589.html
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b9c277c6-6934-4eb8-bf29-a85357b5a5d3
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008434964.html

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Riippuen iästä ja ikätasoisesti käsiteltyinä, esimerkiksi sota-asiat jättäisin ihan pienimmiltä kokonaan pois. Isompien kanssa historiaan ja yhteiskuntaoppiin liittyen etsisimme tietoa maiden lähihistorian tiedoista mitä oppilaat löytävät itse perusteluiksi miksi maiden välit ovat ylipäästään kiristyneet.
Pakkasiin liittäisin sääasioiden tutkailun ja seuraisimme ja tekisimme esim. omia tilastoja siitä tunnilla (helpot diagrammit tms.). Kestävän elämäntavan tutkailu black Fridayn kohdalla ja alennuksien lumon selvittäminen, kulutusasioiden pohtimista miten itse voi valita ja vaikuttaa ja tutustumista vaatetuotantoon ja jätteisiin ms. toteuttamalla jonkin projektin, jossa tutustutaan tuhlaamiseen, kierrättämiseen jne.
Korona on elänyt arjessa koko ajan mukana ja jo hyvin tuttua mutta voisi tutustua terveystiedon puitteissa yleisesti virusasioihin ja omasta itsestä huolehtimiseen ja arjen taitoihin aiheen parissa syvemmin.
Hiihdosta voisimme seurata pienen otteen mahdollista suoraa lähetystä tai jonkin kohdan tallennetta ja liittää siihen terveystiedon ja liikunnan asioita, esim. tekniikan opettelua tai oikeaa hiihtovaatetusta.
Suomen puolustusvoimien historian tutkimista ja tasa-arvoajattelua, oppilaiden ajatuksia siitä miksi tai miksi ei naiset ole aiemmin osallistuneet ja miksi nyt voisivat tai ei.

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Paikalliset urheiluseurat- ja liikuntatoimi yms.yhteisöt, terveydenhoitaja ja etsivä nuorisotyöntekijät (etsivät ovat ainakin kunnassamme ovat kutsunnoissa mukana, osaavat jotakin niihin liittyvää kertoa) kenties ihan sotaveteraanit ja Lotat ja Lottaperinneyhdistys, paikalliset Martat ja jätehuolto sekä muut ympäristötahot, historian- ja yhteiskuntaopin muut opettajat, kotiseutumuseo ja kulttuuritoimi. Maatilat ja muut yritykset, etenkin ne joissa tuotetaan omaa käsityötä vierailukohteina. Osallistuminen ainakin oman koulun oppilaskunnan- tai sen hallituksen toimintaan ja kenties mahdollisuuksien mukaan koko kunnan toimintaan.

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaoppia opetetaan ihmisen kasvun tukena hänen kasvamiseksi täysivaltaiseksi yhteiskunnan ajattelevaksi ja osallistuvaksi jäseneksi. Lapsi saa sen kautta tietoa ympäröivistä asioista ja kehittää omia taitojaan kriittisesti niissä.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Jokaisen kasvavan ihmisen etu lienee luonnollisesti, että arjen elämisen taitoja aloitetaan mahdollisimman ajoissa tulevaa elämää varten ja he ovat aktiivisia oman elämänsä toimijoita omien taitojensa ja kasvunsa mukaisesti. Kun asiat tulevat koulussa käsiteltäviksi, ne eivät jää irrallisiksi osiksi ja epämääräisen muualta tulevan tiedon tai olettamuksien varaan. Opiskelu alkaa popsin mukaan siksi, että sen tehtävänä on antaa tietoperusta, miten yhteiskunta toimii ja miten itse siinä voi vaikuttaa sekä rohkaisu olemaan oma-aloitteinen, aktiivinen, yritteliäs ja vastuuntuntoinen toiminnassaan.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Pienten lasten kanssa eniten työtäni tehneenä tulee ensimmäiseksi mieleen leikki ja kaikki leikinomaisesti toimiminen, taitojen harjoittelu, demonstroiminen. Erilaiset projektit aiheiden ympärillä, kenties yritysten ym. tahojen kanssa yhdessä tekemällä. Digimateriaalit ja sovellukset, esim. animaatioilla aiheen/tehtävän esittäminen tms.