Debussyn musiikista
Debussyn tuotannon - musiikin "impressionismin" - keskeisiä tyylipiirteitä ovat ei-tonaalinen tai tonaalisuutta laajentanut harmonia ja melodiikka, sointivärin emansipaatio ja uusi muotokäsitys. Debussyn innoituksenlähteitä olivat Wagnerin harmoniset uudistukset (ainakin nuoruudessa): maalaustaide, ei vain impressionismi vaan myös les nabis -ryhmä ja art nouveau; symbolistinen runous, keskiajan musiikki ja itämainen kulttuuri. Debussy kuuli jaavalaista gamelania Pariisin maailmannäyttelyssä 1889, ja se teki häneen suuren vaikutuksen.
Sävelaines |
Harmonian ja melodiikan tunnuksia ovat ennen kaikkea uudet sointumuodot, miedohkosti dissonoivat terssipilarit. Dissonansseja ei pureta; sointujen rinnakkaisliikkeet ovat tyypillisiä. Debussy käyttää myös pentatonista skaalaa ja kokosävelasteikkoa. Nämä ovat itämaista perua, kenties indonesialaisen slendro-asteikon tasavireisiä tulkintoja (slendrossa oktaavi jaetaan viiteen suurinpiirtein yhtä suureen osaan). Kromatiikkaa ja modaalista soinnutusta Debussy viljelee myös.
Sointivärin emansipaatio |
Sointiväri kohosi aiempaa paljon itsenäisempään ilmaisulliseen ja rakenteelliseen asemaan Debussyn sävellyksissä. Puhaltimet tulivat jousten kanssa täysin tasaveroisiksi; jousten käyttötavat ovat hyvin monipuolisia (mm. runsaat divisi-jaksot, sordiinot jne.); vasket ymmärrettiin muina kuin pelkkinä huipennustorvina ja käyrätorvet liitettiin tasavertaisina puupuhaltimien joukkoon. Harpun ja metallisten lyömäsoitinten helähtely on olennainen osa soitinnuksen valo- ja värileikkejä. Debussy loi myös pianomusiikissaan uuden maailman helisevine arpeggioineen, kerroksellisine kudoksineen, resonansseineen ja kaikuineen.
Muoto |
Muoto on Debussyllä epäsaksalainen: ei "kehitellä", vaan jaksot kertautuvat ikään kuin uudessa valossa nähtynä. Vaikutelma on runollisen unenomainen, improvisaatiomainen. "Sinfonisen" rakentelun tilalla on staattisuus, ailahtelevuus tai jopa katkelmallisuus (Jeux). Teemojen tilalla ovat lyhyet melodiakatkelmat.
Tekstuuri |
Tekstuurit ovat usein kerroksellisia niin, että tausta/etuala- tai melodia/säestys-erottelu hämärtyy. Tämä saattaa olla osaksi indonesialaisen gamelan-musiikin perua.
Monissa Debussyn musiikin jaksoissa (samoin kuin suuressa osassa minimalistista musiikkia!) toteutuvat seuraavat gamelan-musiikin periaatteet:
- Asteikon jokainen sävel voi soida yhtäaikaa jokaisen muun kanssa
- Selkeää perussäveltä ei ole
- Kudoksen eri yhtäaikaiset tapahtumat ovat keskenään samanarvoisia