Aineopettajaliitto AOL ry:n lausunto

Opetushallitukselle kirjaamo@oph.fi

Asia: Aineopettajaliitto AOL ry:n lausunto luonnoksesta lukion opetussuunnitelman

perusteiksi

Viite: Lausuntopyyntönne 12.3.2019, Dno: OPH-632-2019

Aluksi:

Lukiolain ja asetuksen muuttuminen 1.8.2019 alkaen teki lukion opetussuunnitelmien muuttamisen välttämättömäksi, vaikka edellisestä opetussuunnitelmatyöstä oli kulunut vain joitakin vuosia eikä edellistä uudistusta ole vielä edes ennätetty käydä läpi yhdelläkään ikäryhmällä.

Opetussuunnitelmatyölle asetettu aikataulu on ollut kohtuuttoman kireä. Tiukka aikataulu näkyi myös opetussuunnitelman perusteiden ohjausryhmän työssä. Kunnollista keskustelua esimerkiksi arvioinnista ei ehditty ohjausryhmässä käymään eikä eri aineryhmien välillä ole ollut riittävästi yhteistyötä. Aikataulusta huolimatta on perusteiden laadinnassa onnistuttu pääosin hyvin. Teksti on selkeästi ja ymmärrettävästi laadittua ja enimmiltä osin oikean suuntaista.

Opetuksen toteuttaminen (LOPS luvut 1-3):

Opintojen rakennetta koskevat asiat on luonnoksessa määritelty hyvin. Koulutuksen järjestäjän velvoite tarjota opiskelijalle mahdollisuus suorittaa valtakunnallisia valinnaisia opintoja kahden opintopisteen laajuisina opintojaksoina on kuitenkin herättänyt keskustelua. Opetushallituksen olisi hyvä avata asiaa tukiessaan paikallista opetussuunnitelmatyötä. Lisäksi luonnoksessa on paljon uusia käsitteitä, joita olisi hyvä määritellä tarkemmin kuten esimerkiksi moduuli, opintopiste, opintojakso.

Uusi lukiolaki edellyttää itsenäisen opiskelun järjestämisessä ottamaan huomioon opiskelijan edellytykset. Asian tuominen esiin myös opetussuunnitelmissa on tärkeää. Uusi lukiolaki tuo korostetummin esiin lukioiden yhteistyön korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Opetussuunnitelman perusteiden säädökset luonnoksessa vastaavat tältäkin osin uuden lain vaatimuksiin.

Opetussuunnitelman yhteyteen on liitetty velvoite laatia melko suuri määrä erilaisia muita suunnitelmia. Ovatko kaikki nämä suunnitelmat oleellisia vai voisiko niitä supistaa tai yhdistää ja liittää opetussuunnitelmaan?

Opetuksen ohjaus ja tukeminen (LOPS luku 4):

Uutena asiana on uusi lukiolaki tuonut lukioon niin sanotun jälkiohjauksen. Ohjauksen antajalla tulee olla kelpoisuus opintojen ohjaukseen. Luontevinta olisi, että ohjaaja olisi opiskelijan oma tuttu opinto- ohjaaja. Asiaa olisi voitu enemmän avata opetussuunnitelman perusteissa tähän suuntaan.

Korkeakouluyhteistyö on hyvä asia. Opetussuunnitelmassa on kuitenkin hyvä määritellä tarkemmin se, mitä korkeakouluyhteistyöltä edellytetään: teksti saattaa ohjata liikaa siihen ymmärrykseen, että sitä edellytetään jokaiselta aineenopettajalta jokaisessa aineessa vielä erikseen. Tältä osin tekstiä on korjattava sellaiseksi, ettei vaatimusta korkeakouluyhteistyöhön jokaisen opettajan kohdalta kaikissa aineissa ole. Riittää, kun opettaja omassa aineessaan pitää esillä myös korkeakouluopintojen näkökulman.

Korkeakouluyhteistyössä nostamme esiin alueellisen tasa-arvon. On totta, että yhteistyötä voidaan tehdä verkon välityksellä, mutta suurimmalla osalla Suomen lukiolaisista ei todennäköisesti tule olemaan mahdollisuutta osallistua ei verkon välityksellä tapahtuvaan yhteistyöhön. Yhden päivän

tutustumiskäyntiä ei voi pitää yhteistyönä, yhteistyössä tulee olla sisältöä, vaikka sen ei tarvitsekaan olla 1 opintopisteen laajuinen.

Opiskelijan oppimisen ja osaamisen arviointi ei saa muodostua liian raskaaksi ja opetusta rajoittavaksi tehtäväksi (LOPS luku 5):

Arviointia koskeva luku kannattaa muotoilla niin, ettei opiskelijalle annettava palaute ja arviointikäytänteet eivät johda liian raskaisiin seuraamismalleihin paikallisissa opetussuunnitelmissa. Jatkuva arviointi on raskasta sekä opettajalle että opiskelijalle. Jo nyt lukion opiskelijoilta tulee palautetta, että jatkuva arviointi lisää koulustressiä ja ahdistusta.

Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt (LOPS luku 6):

Opetuksen yleisten tavoitteiden määrittely ja laaja-alaista osaamista koskeva kuvaus ovat tasapainoisia ja huolellisesti uudistettuja. Ne vastaavat hyvin ajan lukiokoulutukselle asettamia vaatimuksia. Urasuunnittelun sisällyttämistä osaksi yhteiskunnallista osaamista kannattaa kuitenkin vielä harkita.

Eri oppiaineissa on nähtävissä erilainen linja suhtautumisessa moduulien laajuuteen. Oppiaineitten integroinnin kannalta toimivia yhden pisteen moduuleita ei ole kaikissa oppiaineissa. Toivottavasti tämä ei muodostu esteeksi minkään oppiaineen osallistumiselle oppiainerajat ylittäviin opintojaksoihin silloin, kun lukiotasolla asia koetaan tärkeäksi ja hyödylliseksi. Eri oppiaineitten erilaajuiset moduulit ja niiden pohjalta tehtävät opintojaksot aiheuttavat lukioissa paljon huolta ja työjärjestysten teko tuntuu vaikealta. Opetushallituksen tukea tarvitaan paikallisen opetussuunnitelmatyön avuksi ja opetussuunnitelmien käytännön toteuttamiseksi.

Monen pienen aikuislukion on todella haastavaa tarjota useamman oppiaineen moduloituja opintoja, kun tällä hetkellä haasteena on saada vaikkapa nyt edes tavallinen äidinkielen ryhmä kasaan. Olisi hyvä myös saada opetussuunnitelmatasolla esimerkkejä eri aineiden integroinnista. Moduulien koko pitäisi olla sellainen, että ne voidaan tarvittaessa jaksottaa helposti. Eli esimerkiksi 1 ja 2 opintopisteen moduuleja, mutta ei 3 opintopisteen.

Lopuksi:

Lukion tehtävä yleissivistävä koulutusmuotona on hienosti kuvattu lainsäädännössä ja myös nyt lausunnolla olevassa opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa. Todellisuus ja nykyinen toimintaympäristö sisältävät kuitenkin uhkia, jotka vaarantavat lukion yleissivistyksen toteutumisen käytännössä. Uusi korkeakoulujen opiskelijavalintamenettely ohjaa opiskelijoita varhaiseen erikoistumiseen ja opintojen suunnitteluun suppeasta ja nopeaa hyötyä tarjoavasta näkökulmasta käsin, mikä ei ole koulutuksen kokonaisuutta ajatellen pelkästään positiivinen asia.

Opettajien kasvava työmäärä ja nopeasti toinen toistaan seuraavat muutokset sekä rahoituksen niukkuudesta johtuvat suuren opetusryhmät vaikeuttavat opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista, opetusmenetelmien valintaa ja valinnaisuuden toteuttamista.

Ylioppilaskirjoitusten digitalisointi vuosina 2015-2019 ja samalle ajalle osuneet opetussuunnitelmakierrokset ja lakimuutokset ovat uuvuttaneet lukion opettajat. Opettajat tarvitsevat nyt aikaa perustyöhön ja uusien asioiden omaksumiseen.

Uudenlainen modulointi ja erisuuruisen opintojaksot asettavat isoja haasteita koulussa normaalin arjen järjestämiselle. Monin paikoin on pohdittava esimerkiksi palkituksia ja arviointi-/päättöviikkoja täysin uusiksi. Lukioille tulee todella kiire hoitaa nämä asiat kuntoon ja mitä todennäköisimmin, kun jälleen kahta opetussuunnitelmaa toteutetaan rinnatusten, lukioissa saattaa olla kaoottista aikaa.

Aineopettajaliitto AOL ry