Erityisruokavaliot

Erityisruokavalio määrittelee monen elämää

Kaikki ruoka ei sovi kaikille ja eritysruokavalio on silloin tarpeen sairauden tai allergian seurauksena. Nykyisin erityisruokavaliota noudatetaan myös uskonnollisista tai eettisistä syistä. Erityisruokavaliota tarvitaan diabeteksen, laktoosi-intoleranssin, keliakian, ruoka-aineallergioiden tai sydän- ja verisuonisairauksien takia.

Ruoka-allergia

Ruoka-aineallergia voi ilmetä iholla, hengitysteissä tai ruoansulatuskanavassa.  Allergiaa aiheuttavia ruoka-aineita ovat erilaiset mausteet, kala, pähkinät, sitrushedelmät, omena, mansikka, kiivi, maito ja kananmuna sekä viljat.

Ruoka-aineallergiat ovat yleisimpiä lapsilla ja nuorilla kuin aikuisilla. Ruoka-aineallergiaa hoidetaan yleensä välttämällä allergisoivien raaka-aineiden käyttöä ruoanvalmistuksessa.  


Keliakia

Keliakia on imeytymishäiriö, jossa vehnän, rukiin ja ohran valkuainen, gluteeni, vaurioittaa ohutsuolen suolinukkaa. Suolinukka voi hävitä kokonaan tai osittain. Tämän vuoksi ravintoaineet eivät imeydy normaalisti.  Keliakian oireita ovat vatsakipu, ripuli, ilmavaivat tai vatsan turvotus.  Ihokeliakiaa sairastavilla gluteeni voi aiheuttaa iholla kutinaa ja/ tai rakkuloita muodostavan ihottuman.  Keliakiaa voi esiintyä lapsilla ja nuorilla, mutta yleisempää se on aikuisilla.  Keliakian hoitokeinona on elinikäinen gluteeniton ruokavalio, jossa viljat korvataan gluteenittomilla jauhoseoksilla tai luontaisesti gluteenittomilla viljoilla (tattarilla, hirssillä, maissilla tai riisillä). Kaura sopii joidenkin keliaakikkojen ruokavalioon kohtuullisessa määrin käytettynä. Keliakiaa sairastavien on tärkeää huolehtia riittävästä ravintoaineiden saannista.

Keliaakikon ja keliaakikolle ruokaa valmistavan täytyy olla tarkkana ja lukea huolella tuotteiden pakkausmerkinnät. Gluteenittomissa tuotteissa on gluteenittoman tuotteen pakkausmerkki. Osassa tuotteista on poistettu gluteeni lähes täysin. Luontaisesti gluteenittomia tuotteita, jolloin ne eivät sisällä gluteenia ollenkaan.

Kuidun riittävä saannin varmistamiseksi keliaakikon on hyvä syödä monipuolisesti kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Laktoosi-intoleranssi

Laktoosi-intoleranssin on maitosokerin eli laktoosin imeytymishäiriö. Laktoosi-intoleranssi johtuu laktoosia hajottavan entsyymin, laktaasin, vähäisyydestä tai puutteesta ohutsuolessa. Laktoosi ei pilkkoudu ja pääse näin imeytymään ohutsuolesta normaalisti vaan kulkeutuu paksusuoleen ja aiheuttaa vatsavaivoja, turvotusta, ilmavaivoja, kipua ja ripulia.

Hoitokeinona on käyttää vähälaktoosisia tai laktoosittomia maitovalmisteita ja kypsytettyjä juustoja, joissa laktoosi on hajonnut kypsytysprosessin aikana.

Laktoosi-intoleranssi Terveyskirjastossa.

Maidoton ruokavalio

Maitoallergia on eri asia kuin laktoosi-intoleranssi. Maitoallergikko ei voi käyttää maidon proteiinia eli valkuaisaineita. Maitoallergia on yleensä pienten lasten sairaus. Maitoallergia ilmenee iho-, suolisto- tai hengitystieoireina. Hoitokeinona on välttää kaikkia tuotteita, joissa on maitoa tai maidon proteiinia.

Pakkausselosteet kannattaa lukea tarkkaan, sillä maitotuotteita ja maidon ainesosia käytetään valmistusaineina useissa elintarvikkeissa.

Diabetes

Diabetes on aineenvaihdunnan häiriö, jolloin haima ei eritä insuliini-hormonia riittävästi tai ei ollenkaan.

Normaalisti haima tuottaa insuliinia sen mukaan, miten sokeria tulee verenkiertoon.  Kun insuliinia ei erity verenkiertoon, sokeri ei pysty siirtymään verestä soluihin ja veren sokeripitoisuus kasvaa. Veren sokeripitoisuuden kasvaessa liian suureksi sokeria erittyy lopulta virtsaan. Diabetesta voidaankin epäillä virtsan korkean sokeripitoisuuden perusteella.

Diabetesta on kahta tyyppiä: nuoruusiän diabetes eli tyypin 1 diabetes sekä aikuisiän diabetes (tyypin 2 diabetes). Nuoruusiän diabetes puhkeaa yleensä ennen 15 vuoden ikää. 

Diabeteksen hoitoon käytetään insuliinia ja ruokavaliohoitoa.

Aikuisiän diabetes eli tyypin 2 diabetes johtuu insuliinin erityksen häiriintymisestä tai heikentymisestä. Aikuisiän diabetesta hoidetaan usein ruokavaliolla ja elämäntapamuutoksella. Verensokerin pitämisenä normaalilla tasolla käytetään ruokavaliota, liikuntaa ja lääkkeitä. Samalla vähennetään muiden sairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, ilmaantumisen todennäköisyyttä. Jos ruokavalion muutos ei auta, aloitetaan lääkehoito. 

Hoitamattomana diabetes aiheuttaa väsymystä, runsasta virtsaamisen tarvetta ja janontunnetta sekä laihtumista.

Diabeetikon ruokavalio sisältää täysjyväviljavalmisteita, kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Kuitupitoiset elintarvikkeet hidastavat hiilihydraattien imeytymistä ja verensokerin liiallista nousua. Rajoituksena on nopeiden hiilihydraattien saanti, koska ne nostavat nopeasti verensokerin korkealle. Suosituksena on pitää huolta säännöllisestä ateriarytmistä. 

Diabeetikko voi käyttää tavallisella sokerilla makeutettuja elintarvikkeita, mutta sokeri nostaa nopeasti verensokeriarvoa. Keinotekoiset makeutusaineet eivät nosta verensokeritasoa. Tällaisia makeutusaineita ovat muun muassa aspartaami, asesulfaami, sakariini, syklamaatti ja stevioliglykosidi.

Energiattomien makeutusaineiden E-koodit ovat: aspartaami E 951, asesulfaami K E 950, sakariini E 954, stevioliglykosidit E 960 ja Syklamaatti E 952. Muun muassa näille makeutusaineille on määritelty suurin hyväksyttävä päivittäinen saantimärää (mg/painokilo/vrk) eli ADI (Acceptabel Daily Intake). Tutustu tarkemmin makeutusaineisiin Diabetesliiton sivuilta.  



Kasvisruokavaliot

Kasvisruokavalion noudattamisen syyt voivat olla ekologisia, eettisiä, terveydellisiä tai uskonnollisia. Uskontoja, joissa noudatetaan kasvisruokavaliota, ovat mm. buddhalaisuus ja adventismi.

Kasvisruokavalioon siirtymisen syynä voi olla terveydelliset syyt. Halu välttää teollisesti käsiteltyä ruokaa, jolloin syödään mieluummin tuoretta kasvisruokaa. Eettisistä syistä kasvisruokavalioon siirtyneet ovat huolissaan eläinten huonosta kohtelusta ja tehomaatalouden ympäristökuormituksesta ja pitävät eläinten tappamista epäoikeudenmukaisena. Ekologisista syistä, koska eläintenkasvattaminen ihmisen ravinnoksi kuluttaa luonnonvaroja enemmän kuin kasvisravinto.

Kasvisruokavalio voidaan koota monella eri tavalla. Suurin osa kasvisruokailijoita on laktovegetaareja eli käyttävät kasvisten lisäksi maitotaloustuotteita.

Kasvissyöjä voi olla monella eri tavalla:
  • Vegaani ei syö eläinperäistä ruokaa ollenkaan
  • Laktovegetaarisessa ruokavaliossa syödään kasvisruoan lisäksi maitotuotteita
  • Lakto-ovovegetaarisessa ruokavaliossa syödään kasvisruoan ja maitotuotteiden lisäksi myös kanamunaa
  • Semivegetaarisessa ruokavaliossa syödään lihaa vain harvoin ja silloinkin kanaa ja kalaa
  • Pescovegetaristi syö edellisten lisäksi myös kalaa
  • Fennovegaani syö vain Suomessa tuotettuja kasviksia ja luonnontuotteita
  • Elävän ravinnon käyttäjä syö vain kuumentamattomia kasvikunnan tuotteita


Syömishäiriöt

Syömishäiriöt ovat psykosomaattisia kehon ja mielen sairauksia, joihin liittyy kyvyttömyys hallita syömistä. Käsitys omasta kehosta on usein vääristynyt ja yksilö tarkkailee pakonomaisesti ruokaa ja painoaan.

Anoreksia

Anoreksia (anorexia nervosa) eli laihuushäiriö on syömishäiriö. Anoreksiaan sairastuva nuori on usein hyvin menestyvä ja täydellisyyteen pyrkivä, joka harrastustensa vuoksi pitämään huolta painostaan. Painontarkkailu voi riistäytyä hallitsemattomaksi laihduttamiseksi ja syömättömyyskierteeksi. Laihduttamisen ja syömättömyyden aiheuttama nälkiintyminen lisää masennusta ja ruokaa koskevia pakkoajatuksia.

Anoreksiaan liittyy vaikea aliravitsemustila, joka aiheuttaa monia hormonaalisia muutoksia. Anorektikoiden kuukautiset jäädä pois ja he kärsivät usein anemiasta. Tavallisia oireita ovat myös lihasheikkous, uupumus ja infektioherkkyys.

Bulimia

Bulimia nervosa eli bulimia on syömishäiriö, jossa ruoan ahmimista seuraa oksentaminen. Bulimiassa ajattelua hallitsee syöminen ja syömisestä seuraa pelko lihomisesta, joka johtaa oksentamiseen. Syömisellä poistetaan stressiä ja negatiivisia tunnetiloja. Ahmimishäiriö ei näy päällepäin.