2.3. Muisti ja älykkyys
Aivojen hyvinvointi ja muisti

Muista myönteinen asenne! Harrasta aivojumppaa, ulkoile ja liiku joka päivä. Aivosi tarvitsevat happea ja glukoosia toimiakseen. Aivojen käyttöä heikentävät mm. stressi, huono yleiskunto, väsyminen ja päihteet. Murheellisena, kiireisenä, väsyneenä, nälkäisenä tai janoisena et jaksa opiskella tehokkaasti.
Muistin kehittämiseksi on laadittu monia eri muistitekniikoita ja muistisääntöjä. Yksi tärkeimmistä asioista on opittavan asian kertaaminen. Hyväksi jääkiekkoilijaksi tai viulistiksi ei tulla lukemalla vaan harjoittelemalla määrätietoisesti ja aktiivisesti joka päivä tai ainakin useana päivänä viikossa.
Erilaisten taitojen kehittyminen tapahtuu sykleittäin, välillä saattaa tuntua ettei edisty oppimisessa yhtään, mutta säännöllinen tekeminen, harjoittelu näkyy tulosten paranemisena. Joskus se vie vain hieman enemmän aikaa.
Älä pelkää virheitä, niistäkin voi ottaa opiksi! Olet varmasti oppinut erinäisiä asioita myös tällä tavalla; Oletko astunut sinun painollesi liian heikolle jäälle? Kokemus kylmästä vedestä saappaassa, jää muistiisi pitkäksi aikaa, samoin sormen polttaminen kynttilässä tai kielen jääminen kiinni kylmään rautaan pakkasella.
Taidon oppimista pitää harjoitella samalla tavalla kuin olet oppinut puhumaan. Usein lapset luulevat oppineensa pyörällä ajon, kun he pystyvät ajamaan pihaa ympäri ilman apupyöriä. Opittua taitoa pitää oppia myös soveltamaan eli ajamaan pyörällä erilaisissa olosuhteissa: pehmeässä hiekassa, liukkaalla pinnalla, metsässä ja pyörätiellä.
Aivosi ovat kuin tehokas tietokone

Muisti jaotellaan sensoriseen, lyhytkestoiseen (työmuisti) ja pitkäkestoiseen (säilömuisti) muistiin. Tärkeät asiat tallennamme pitkäkestoiseen muistiin, josta voimme ne tarvittaessa ottaa käyttöön. Vähemmän tärkeät asiat me unohdamme nopeasti. Tutkimusten mukaan mieleen painetusta tiedosta muistetaan kolmen päivän kuluttua enää vain noin 40 %. Kun opittua kerrataan riittävän usein, niin unohtaminen vähenee. Paras hetki kerrata ensimmäisen kerran on samana päivänä kuin uusi asia on opittu. Tee siis maanantaina annetut läksyt heti maanantaina. Lue aihetta kirjasta ja tee sen jälkeen kirjalliset tehtävät. Riittävän usein kertaamalla asiat tallentuvat kestomuistiin ja silloin tapahtuu ns. ylioppimista. Asiat joita on vaikea ymmärtää, pitää kerrata riittävän usein, koska siten pääset vähitellen tavoitellulle tasolle taidoissasi.
Muistin toimintaa on tutkittu paljon ja siitä löytyy monia mielenkiintoisia sivustoja tietoverkoista ja kirjastoista. Muistin toiminnan ymmärtäminen auttaa sinua oppimistaitojen parantamisessa. Haluathan opiskella tehokkaasti, silloin muistat oppimasi asiat vielä kuukauden kuluttuakin? Tehokkaalla oppimisella säästät aikaa myös muuhun mukavaan toimintaan.
Yle.fi/opijaoivalla
Aivojen puoliskot

Oikeaan puoliskoon aivoista keskittyvät mielikuvitus, luovuus tunteet ja värit.
Tehokas oppija käyttää molempia puoliskoja. Hallitsevan aivopuoliskon mukaan oppijat jaetaan oppimistyyliltään jäsenteleväksi, eritteleväksi oppijaksi tai kokonaisvaltaiseksi oppijaksi.