Moduuli 1. Kielet ja kielitietoisuus
Moduuli 1. Kielet ja kielitietoisuus
Moduulin tavoitteet
Tässä moduulissa syvennytään kielien tilanteisuuteen ja variaatioon sekä kielten ja identiteettien suhteeseen.
Oman osaamisen kehittäminen
- Osaan analysoida tärkeimpiä kielen tehtäviä, merkityksiä ja käyttötapoja ja peilata niitä suhteessa tilanteisiin ja tekstilajeihin. Pystyn havainnoimaan kielenkäytön keskeisiä vaikutuskeinoja. Pystyn erittelemään kielenkäytön tyypillisimpiä säännönmukaisuuksia ja hahmottamaan kieltä systeeminä. Hahmotan keskeisiä piirteitä siinä, miten kielenkäyttö vaihtelee alueellisesti, tilanteisesti ja sosiaalisesti ja miten kieli on muuttunut aikojen kuluessa. Keskeiset kielitiedon käsitteet ovat minulle tuttuja ja pystyn melko hyvin soveltamaan niitä havaintojen kuvauksessa. Ymmärrän, että tilanteinen kielenkäyttö perustuu sopimuksiin.
- Ymmärrän kielitaidon moninaisuuden ja kielen merkityksen yksilön identiteetille ja roolin kaikessa oppimisessa ja ajattelussa.
Pedagogisen osaamisen kehittyminen
- Pyrin ohjaamaan oppijoita tunnistamaan kielellisiä taitojaan ja kehittämään niitä. Pyrin havainnoimaan kieli- ja tekstimaailmaa ja kehittämään sen pohjalta taitojani ja opetustani. Osaan melko hyvin lähestyä kielen ilmiöitä pedagogisesti ja pelkistää niitä oppijoiden ikätasolle sopivasti. Näen kielen osana kokonaista toimintaympäristöä ja osaan useimmiten vuorovaikutuksessa neuvotella merkityksistä oppijoiden kanssa.
- Osaan tukea oppijoiden kielellisen identiteetin kehittymistä ja monikielisyyttä.
- ks. erityisesti osaamiskriteerit 3.1, 4.1, 4.4 ja 4.6
Moduuliin liittyvät tenttikysymykset
Moduulin tehtävät
Moduulitehtävä 1. Oppikirjatekstien tarkastelua: sanaluokat
a) Oheisella kolmen 3. lk:n oppikirjan verbisivulla on oppikirjoille tyypillinen tapa lähestyä sanaluokkien opetusta ja harjoitella niitä. Tutki sivuja ja pohdi:
- Mitä verbitehtävissä harjoitellaan?
- Miten tehtävä ohjaa ymmärtämään verbien käyttöä? Miten tehtävää voisi laajentaa funktionaalisen kielenopetuksen suuntaan?
b) Tutustu sitten kahteen muuhun saman oppikirjan tekstiin (tarina ja uutinen) ja pohdi:
- Miten näkökulmaa sanaluokkien merkityksen ymmärtämiseen voisi niiden avulla laventaa?
Käytä pohdinnassasi alla mainittuja lähteitä
Kirjallisuus:
Kielitiedon opettamisesta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kielitiedon-opettamisesta
Alho, I. & Korhonen, R. 2014. Ei kielioppia kieliopin vuoksi – kuusi toivetta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehti, toukokuu 2014. Kieliverkoston verkkolehti. https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2014/ei-kielioppia-kieliopin-vuoksi-kuusi-toivetta
Tehtävä 2. Kieliopin funktionaalinen opetus
Lue seuraavat artikkelit/materiaalit:
Aalto, E. & Tukia, K. 2007. S2-oppilas rakenteita oppimassa – miten rakenteista tulee kielen käyttötaitoa? Avaimia funktionaaliseen rakenteiden opetukseen
https://monikielisenoppijanmatkassa.fi/wp-content/uploads/2019/09/S2-oppilas-rakenteita-oppimassa.pdf
Tukia, K. 2010. Funktionaalinen rakenteiden opetus.
Valinnaisesti taustaksi myös: Aalto, Mustonen & Tukia 2009. Funktionaalisuus toisen kielen opetuksen lähtökohtana. Saatavilla: www.ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/download/4204/3921
Pohdi artikkeleihin nojaten:
– Millaista on funktionaalinen kielenopetus?
– Miten se poikkeaa omista kielenoppimiskokemuksistasi? Mitä samaa siinä on?
Tutki sitten alla olevia objektitehtävätyyppejä lukemasi valossa.
– Mitä hyvää niissä on? Mitä kehitettävää?
– Millaista kielen hallintaa ja osaamista ne kehittävät? Millaista taas kenties eivät?
– Mitä funktionaalisen opetuksen piirteitä niissä on? Mitkä asiat taas ovat ristiriidassa funktionaalisen opetuksen periaatteiden kanssa?
Koosta ajatuksesi perustelluksi pohdinnaksi.
Objektitehtävä 1.
|
A) Alleviivaa oikea objekti. 1. Minä syön spagettia / spagetin / spagetit. 2. Pirjo osti eilen pyörää / pyörän / pyörät.
|
|
B) Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Risto syö ______ (omena), mutta hän ei syö _______ (banaani). 2. Minä katson televisiosta ______ (elokuva), mutta en katso _______ (lastenohjelma).
|
|
C) Muuta lauseet positiiviseen muotoon. Mieti tarkasti, mikä on silloin objektin muoto. 1. Minä en osta uutta autoa. 2. Liisa ei vie kirjettä postiin.
|
|
D) Kysy pariltasi, mitä hän syö ja juo a) normaalisti b) kiireisenä aamuna c) viikonloppuaamuna.
|
|
E) Tiina lähtee pariksi päiväksi Tallinnaan. Katso kuvaa ja kerro, mitä hän ottaa mukaan matkalle.
|
|
F) Kirjoittaminen. Kerro, millaisen kauppareissun teet, jos olet juuri voittanut ison summan rahaa.
|
Objektitehtävä 2.
Objektitehtävä 3.
Liitteet:
Tehtävä 3. Merkitys, muoto ja käyttö - kielen rakenteiden erottamaton kolmikko
Merkitys
- Mitä merkityksiä rakenteella ilmaistaan?
- Millä muilla kielen keinoilla ilmaistaan samoja merkityksiä?
Muoto
- Millainen muoto rakenteella on?
- Miten muoto muuttuu esim. sanoja taivutettaessa?
- Mistä rakenteen tunnistaa?
- Miten sitä nimetään?
Käyttö (miten rakennetta käytetään)
- Millaisissa tilanteissa ja teksteissä?
- Millaisissa lauseissa?
- Millaisten sanojen ja muiden rakenteiden kanssa
- Missä tehtävissä se on lauseessa?
- Missä sitä ei käytetä?
- Kuka sitä käyttää/ei käytä?
Alho, I. & Kauppinen, A. 2008. Käyttökielioppi. Helsinki: SKS.
Huom! Adjektiiveille tietenkin löytyy merkityksiä ja synonyymeja Kielitoimiston sanakirjasta ja muista lähteistä. Tarkoitus on, että pohdit adjektiiveja itsenäisesti ja ilman muita lähteitä kuin Käyttökielioppi. Voit lopuksi käydä katsomassa sanakirjojen näkemyksiä valitsemistasi sanoista ja kertoa tehtävässä, jos sait sanakirjoista lisänäkökulmia havaintoihisi.
Tehtävä 4. Kielen vaihtelu ja variaatiot
a) Tutustu tarkemmin jonkin ryhmän (esim. tietty harrastusryhmä, pelit) kielenkäyttöön. Voit esim. hyödyntää moduulin 3. Oppijoiden tekstiympäristöt materiaaleja valitessasi ryhmää.
b) Työskentelysi tueksi tutustu sivuston http://nebu.finlit.fi/oppimateriaali/kielijaidentiteetti/index.php seitsemään nykysuomalaiseen kielelliseen identiteettiin.
c) Kuvaile ryhmää ja sen kielenkäyttöä sekä erittele, millaiset kielen piirteet ovat ominaisia ryhmän kielenkäytölle. Käytä erittelyssäsi apuna alla olevia kysymyksiä ja artikkeleita.
d) Erittelysi pohjalta pohdi, miten kielenkäyttö liittyy ryhmään ja sen toimintaan.
Apukysymyksiä ryhmän kielenkäytön erittelyyn:
VUOROVAIKUTUKSEN RAKENTAMINEN
Jos seuraat esim. ryhmän keskustelua somessa tai livenä, niin voit havainnoida seuraavia asioita:
Miten aloitetaan tai lopetetaan oma puheenvuoro? Miten oma puheenvuoro liitetään osaksi keskustelua?
Miten ryhmässä puhutaan meistä ja ryhmän ulkopuolisista ”heistä”?
Miten ryhmässä osoitetaan kohteliaisuutta, samanmielisyyttä tai erimielisyyttä?
SANASTO, MULTIMODAALISUUS, YLEISKIELISYYS vs. PUHEKIELISYYS
Jos seuraat esim. ryhmän keskustelua somessa/livenä tai luet ryhmälle tarkoitettua julkaisua, niin voit havainnoida seuraavia asioita:
Millaista käytetty sanasto on (kaikille ymmärrettävää vs. ryhmän omaa sanastoa)? Miten paljon käytetään ryhmän omaa sanastoa, jota ulkopuolisen on vaikea ymmärtää?
Millaista ryhmän oma sanasto on?
- Onko sanoissa vierasperäisiä äänteitä ja sananalkuisten konsonantteja (esim. lääkärislangissa mofa tai moga ’morfiini’)?
- Ovatko sanat lyhennettyjä (esim. baku ’bakteeri’)?
- Käytetäänkö sanoissa ns. slangijohtimia (esim. deppari tai debis ’depressio’, sydäri ’sydäninfarkti’, keuhkis ’keuhkotauti’)?
- Ovatko sanat ns. kirjainsanoja eli ne ovat syntyteet lyhenteistä (esim. oohoo ’osastonhoitaja’, eeaa ’ensiapu’)
- Sekoitetaanko sanoja tahallisesti (esim. arvauskeskus ’terveyskeskus’, tuho-osasto ’teho-osasto’?
- Muunnellaanko sanojen yleiskielisiä merkityksiä (esim. aikuiskasvatus ’selän venytyshoito’, kärsimyshistoria ’sairauskertomus’)?
Miten merkityksiä luodaan multimodaalisesti? Käytetäänkö vuorovaikutuksessa esimerkiksi emojeita tai meemejä? Linkitetäänkö keskusteluissa jonnekin muualle, minne?
Jos ryhmässä käytetään meemejä, niin lue tarkastelusi pohjaksi artikkeli https://www.koululinkki.fi/oppimateriaalit/mita-meemit-ovat-ja-miksi-niita-jaetaan-niin-innokkaasti-1.4767645?lc=2.2420 ja pohdi meemejä erityisesti seuraavista, artikkelissa mainituista näkökulmista:
- konteksti: Mitä jakaminen tarkoittaa juuri tässä ryhmässä? Mihin otetaan kantaa, kun meemi jaetaan tässä ryhmässä?
- tunnerekisteri: Mitä tunnetta meemi kuvastaa?
- muoto: Kuuluuko meemi johonkin meemityyppiin? Esim. Remix (alkuperäistä meemiä on muutettu jotekin), matkiminen (meemi luodaan uudelleen eri tavalla kuin alkuperäinen)
- tavoite: Mitä meemillä halutaan sanoa tai vihjata? Millainen ideologia meemin taustalla vaikuttaa?
- rakennusaine: Mistä aineksista meemi koostuu (esim. kuva, kuvakaappaus, hokema)?
|
PUHE |
KIRJOITUS |
|
paljon pronomineja (se, ne, toi)
|
paljon substantiiveja |
|
vetoa rinnasteisuuteen (ja, tai, eli) |
vetoa alisteisuuteen (joka, tehtyään)
|
|
johdattavaa, toisteista ja väljää
|
tiivistä, suuri informaatiotiheys
|
|
paljon persoonamuotoisia verbejä (teen, ostivat)
|
paljon nominaalistuksia (tekeminen, osto)
|
|
lyhyitä ja yksinkertaisia lauserakenteita
|
pitkiä ja monimutkaisia lauserakenteita
|
|
lohkeamia ja limittäisrakenteita (se oli hieno se ohjelma; meil oli oikeestaan tällanen ajatus synty)
|
ei yleensä lohkeamia tai limittäisrakenteita
|
|
keskeytyksiä, korjauksia ja uudelleenaloituksia
|
prosessin jäljet eivät samalla tavalla näkyvillä lopputuloksessa
|
|
keskustelupartikkeleita (joo, ai) |
rakenteellisina jäsennyskeinoina esim. välimerkit ja kappalejaot
|
|
runsaasti ei-lausemaisia rakenteita (– Minne sä menit? –Tietokoneelle.) |
vain vähän ei-lausemaisia rakenteita (Juoruilu. Se on kyllä inhottava tapa.)
|
Taulukko: Puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien tyypillisiä kieliopillisia eroja.
Tehtävä 5. Kielen rakenteet ja niiden opetus
Alla on esitetty kielitiedon käsitteitä, joita käytetään koulun suomen kielen ja kirjallisuuden oppimateriaaleissa.
a) Pohdi, tunnetko itse käsitteet, ja selvitä itsellesi vieraita käsitteitä. Pohdi, mihin käsitteitä oppimisessa tarvitaan. Hyödynnä lähteitä pohdinnassasi.
b) Valitse jokin alla olevista käsitteistä ja laadi siihen kiinnittyvän kielen ilmiön opetukseen tehtäviä funktionaalisen kielikäsityksen mukaan (ks. lähteistä Vaaralan ym. 2016 tekstikatkelma; Mustonen & Honko: Monikielisyyttä tukeva pedagogiikka, s. 137 - 138).
Kielioppi kuvaa kieltä
- äänteiden tasolla (fonologia)
- aakkoset, vokaalit ja konsonantit, diftongi ja pitkä vokaali, kaksoiskonsonantti eli geminaatta, äng-äänne…
- sanan tai sananmuodon tasolla (morfologia)
- sanaluokat
- verbi (perusmuoto, persoonamuoto, aikamuoto, passiivimuoto)
- nominit (sijamuodoissa taipuminen: nominatiivi, genetiivi, partitiivi, essiivi, translatiivi, inessiivi, elatiivi, illatiivi, adessiivi, ablatiivi, allatiivi)
- substantiivi (yleis- ja erisnimi, yksikkö, monikko)
- adjektiivi (yksikkö, monikko, vertailuasteet – positiivi, komparatiivi, superlatiivi)
- pronominit (persoonapronominit,demonstratiiviprononimit, kysyvät pronominit, relatiivipronominit, muita pronomineja)
- numeraalit
- taipumattomat sanat: adverbit, konjunktiot (alistus ja rinnastus), liitepartikkelit, huudahdussanat
- sanaluokat
- lauseen tasolla (syntaksi)
- lauseenjäsenet, lauseenvastikkeet, lausetyypit, modukset (tapaluokat), nominaalimuodot, pää- ja sivulause, yhdyslause, sivulausetyypit, välimerkit
- semanttisella tasolla (semantiikka)
- ala- ja yläkäsitteet, synonyymit, vastakohdat, homonyymit
- tekstin ja tilanteen tasolla (pragmatiikka)
- liittyy kyllä oikeastaan vähän kaikkeen
- kappalejako, välimerkit, kielen variaatiot (yleiskieli, puhekieli, murteet …)
- Alho, I. & Kauppinen, A. 2008. Käyttökielioppi. SKS. Luvut 1–5, s. 11–108.
Lukuohje:- Kirja on tarkoitettu kielen rakenneasioiden kertaamiseen ja silmäilyyn. Sovella kieltä ja kielenkäyttöä koskevia luokitteluja ja kuvauksia.
- Mustonen, S. & Honko, M. 2018. Monikielisyyttä tukeva pedagogiikka. Teoksessa M. Honko & S. Mustonen Tunne kieli - matka maailman kieliin ja kielitietoisuuteen (s. 118-141) Finn Lectura. Lue sivut 137 - 138.
- Tainio, L., Ahlholm, M., Grünthal, S., Happonen, S., Juvonen, R., Karvonen, U., Routarinne, S. (toim.) 2020. Suomen kieli ja kirjallisuus koulussa. http://hdl.handle.net/10138/316123 (Tutustu teoksen liitteeseen Lyhyt suomen kielioppi.)
- Vaarala, H., Reiman, N., Jalkanen, J. & Nissilä, L. 2016. Tilanne päällä! Näkökulmia S2-opetukseen. Opetushallitus. Lue tekstikatkelma sivuilta 26–35.