Tee kaikki kohdat (a - d).

a) Tutustu tarkemmin jonkin ryhmän (esim. tietty harrastusryhmä, pelit) kielenkäyttöön. Voit esim. hyödyntää moduulin 3. Oppijoiden tekstiympäristöt materiaaleja valitessasi ryhmää.
b) Työskentelysi tueksi tutustu sivuston http://nebu.finlit.fi/oppimateriaali/kielijaidentiteetti/index.php seitsemään nykysuomalaiseen kielelliseen identiteettiin.
c) Kuvaile ryhmää ja sen kielenkäyttöä sekä erittele, millaiset kielen piirteet ovat ominaisia ryhmän kielenkäytölle. Käytä erittelyssäsi apuna alla olevia kysymyksiä ja artikkeleita.
d) Erittelysi pohjalta pohdi, miten kielenkäyttö liittyy ryhmään ja sen toimintaan. 

Apukysymyksiä ryhmän kielenkäytön erittelyyn:

VUOROVAIKUTUKSEN RAKENTAMINEN
Jos seuraat esim. ryhmän keskustelua somessa tai livenä, niin voit havainnoida seuraavia asioita:

Miten aloitetaan tai lopetetaan oma puheenvuoro? Miten oma puheenvuoro liitetään osaksi keskustelua?

Miten ryhmässä puhutaan meistä ja ryhmän ulkopuolisista ”heistä”?

Miten ryhmässä osoitetaan kohteliaisuutta, samanmielisyyttä tai erimielisyyttä?

SANASTO, MULTIMODAALISUUS, YLEISKIELISYYS vs. PUHEKIELISYYS
Jos seuraat esim. ryhmän keskustelua somessa/livenä tai luet ryhmälle tarkoitettua julkaisua, niin voit havainnoida seuraavia asioita:

Millaista käytetty sanasto on (kaikille ymmärrettävää vs. ryhmän omaa sanastoa)? Miten paljon käytetään ryhmän omaa sanastoa, jota ulkopuolisen on vaikea ymmärtää?

Millaista ryhmän oma sanasto on?

• Onko sanoissa vierasperäisiä äänteitä ja sananalkuisten konsonantteja (esim. lääkärislangissa mofa tai moga ’morfiini’)?
• Ovatko sanat lyhennettyjä (esim. baku ’bakteeri’)?
• Käytetäänkö sanoissa ns. slangijohtimia (esim.  deppari tai debis ’depressio’, sydäri ’sydäninfarkti’, keuhkis ’keuhkotauti’)?
• Ovatko sanat ns. kirjainsanoja eli ne ovat syntyteet lyhenteistä (esim. oohoo ’osastonhoitaja’, eeaa ’ensiapu’)
• Sekoitetaanko sanoja tahallisesti (esim. arvauskeskus ’terveyskeskus’, tuho-osasto ’teho-osasto’?
• Muunnellaanko sanojen yleiskielisiä merkityksiä (esim. aikuiskasvatus ’selän venytyshoito’, kärsimyshistoria ’sairauskertomus’)?

Miten merkityksiä luodaan multimodaalisesti? Käytetäänkö vuorovaikutuksessa esimerkiksi emojeita tai meemejä? Linkitetäänkö keskusteluissa jonnekin muualle, minne?

Jos ryhmässä käytetään meemejä, niin lue tarkastelusi pohjaksi artikkeli https://www.koululinkki.fi/oppimateriaalit/mita-meemit-ovat-ja-miksi-niita-jaetaan-niin-innokkaasti-1.4767645?lc=2.2420 ja pohdi meemejä erityisesti seuraavista, artikkelissa mainituista näkökulmista:

• konteksti: Mitä jakaminen tarkoittaa juuri tässä ryhmässä? Mihin otetaan kantaa, kun meemi jaetaan tässä ryhmässä?
• tunnerekisteri: Mitä tunnetta meemi kuvastaa?
• muoto: Kuuluuko meemi johonkin meemityyppiin? Esim. Remix (alkuperäistä meemiä on muutettu jotekin), matkiminen (meemi luodaan uudelleen eri tavalla kuin alkuperäinen)
• tavoite:  Mitä meemillä halutaan sanoa tai vihjata? Millainen ideologia meemin taustalla vaikuttaa?
• rakennusaine: Mistä aineksista meemi koostuu (esim. kuva, kuvakaappaus, hokema)?

Miten yleiskielistä tai puhekielistä ryhmän keskustelu tai sille tarkoitettu julkaisu on? Lue pohjaksi artikkeli https://www.kielikello.fi/-/aania-ilmassa-merkkeja-paperilla-puhutun-ja-kirjoitetun-kielen-suhteesta ja katso erityisesti puhe- ja kirjakielen eroja esittävä taulukko. Taulukko on myös tässä alla. 

 

PUHE	KIRJOITUS
paljon pronomineja (se, ne, toi)	paljon substantiiveja
vetoa rinnasteisuuteen (ja, tai, eli)	vetoa alisteisuuteen (joka, tehtyään)
johdattavaa, toisteista ja väljää	tiivistä, suuri informaatiotiheys
paljon persoonamuotoisia verbejä (teen, ostivat)	paljon nominaalistuksia (tekeminen, osto)
lyhyitä ja yksinkertaisia lauserakenteita	pitkiä ja monimutkaisia lauserakenteita
lohkeamia ja limittäisrakenteita (se oli hieno se ohjelma; meil oli oikeestaan tällanen ajatus synty)	ei yleensä lohkeamia tai limittäisrakenteita
keskeytyksiä, korjauksia ja uudelleenaloituksia	prosessin jäljet eivät samalla tavalla näkyvillä lopputuloksessa
keskustelupartikkeleita (joo, ai)	rakenteellisina jäsennyskeinoina esim. välimerkit ja kappalejaot
runsaasti ei-lausemaisia rakenteita (– Minne sä menit? –Tietokoneelle.)	vain vähän ei-lausemaisia rakenteita (Juoruilu. Se on kyllä inhottava tapa.)

Taulukko: Puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien tyypillisiä kieliopillisia eroja.