8.1.3. Perusopetus jatkuu..
- Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän perheidensä sekä koulussa työskentelevien ja muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa
Opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten yhteinen tehtävä. Oppilaiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen työntekijöiden sekä yhteistyötahojen osallisuus opiskeluhuollon toimintatapojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on opiskeluhuollossa keskeistä. Tämä edellyttää yhteisiä toimintatapoja ja erityisesti opetuksen järjestäjän ja hyvinvointialueen yhteistyötä.
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan
Oppilaiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen osallisuus opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen.
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisessa on ollut mukana · Koulujen rehtorit, johtoryhmät ja yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä ovat vastanneet viiteen kysymykseen. Oppilaiden ja huoltajien edustajat ovat mukana yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. · Esiopetuksen yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä kootaan vastaukset toimipaikkakohtaisesti. · Hyvinvointialueella toimivat opiskeluhuoltopalvelujen edustajat ovat olleet työstämässä yhteistä suunnitelmaa
Nisulanmäen koulussa koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä osallistui suunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen. Opiskeluhuoltoryhmässä on oppilaiden ja huoltajien edustus.
Mäkelänmäen koulussa koulun johtoryhmä (kyläpäälliköt, rehtorit ja koulusihteeri) sekä koulukohtainen opiskelijahuoltoryhmä (KOR) osallistuivat suunnitelman laatimiseen antamalla koulukohtaisia tietoja. KORissa on oppilaiden ja huoltajien edustus.
Kinkomaan ja Isolahden kouluissa asiaa on käsitelty yhteisöllisen opiskeluhuollon palaverissa. Tätä ennen vastausehdotukset annettiin pohdittavaksi sähköpostilla ja jaetulla asiakirjalla.
|
Koulun opetus- ja muun henkilöstön perehdytys ja osaamisen varmistaminen yhteisöllisessä työssä
Koulun ja esiopetuksen henkilöstö perehdytetään opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan elokuussa 2023 ja jatkossa vuosittain lukuvuoden/toimintakauden alussa.
Nisulanmäen koulussa opiskeluhuoltosuunnitelma käydään pääpiirteissään läpi syyslukukauden alussa opettajakokouksessa. Kesken lukuvuoden tulleet opettajat perehdytetään suunnitelmaan.
Mäkelänmäen koulussa noudatetaan perehdytyskäytännettä, jossa uusilla opettajilla on puolipäiväinen perehdytyshetki ennen lukuvuoden alkua. Siihen osallistuvat rehtorit ja koulusihteeri. Kyläpäälliköiden/perehdytyshenkilöiden vastuulle jää arjen perehdyttäminen. Muun henkilöstön osalta perehdytyksestä vastaavat vastuuesimiehet. Kesken lukuvuoden tulleelle pidemmälle sijaiselle perehdytys pyritään hoitamaan ennen pestin alkua.
Kinkomaan ja Isolahden kouluissa asia käydään läpi yhteisessä vesossa lukuvuoden alkaessa. Myöhemmin asiasta muistutetaan lukuvuoden aloitus-vesossa vuosittain ja tarvittaessa käydään läpi myös muissa palavereissa.
|
Opiskeluhuollon moniammatillinen yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen ja sairaalaopetuksen yhteydessä.
Oppimisen tuki Muuramessa perusopetus.pdf (peda.net)
Harkittaessa tehostettua tukea luokanopettaja tai luokanvalvoja alkaa työstää pedagogista arviota yhdessä monialaisen työryhmän kanssa sekä kokoaa tarvittavan työryhmän ja kutsuu mukaan huoltajan/huoltajat ja oppilaan. Palaverissa käydään läpi oppilaan koulutilannetta ja jo käytettyjä tukikeinoja pedagogisen arvion avulla sekä samalla sovitaan tarvittavista tukitoimista koulutyön tueksi. Tämän jälkeen oppimissuunnitelmaan kirjataan millä tukitoimilla oppilaan koulunkäyntiä jatkossa tuetaan. Oppilas opiskelee edelleen yleisopetuksen tavoittein, mutta tuki on suunnitelmallista, säännöllistä ja sen vaikutuksia seurataan. Oppilaan osaamista arvioidaan edelleen yleisopetuksen tavoitteiden mukaan.
Mikäli tehostettu tukikaan ei riitä oppilaan oma luokanopettaja/luokanvalvoja ja/tai erityisopettaja on yhteydessä kotiin. Erityisopettaja käynnistää pedagogisen selvityksen tarvittavien tahojen kanssa ja kutsuu huoltajan/huoltajat, oppilaan ja tarvittavan työryhmän osapuolet koolle. Palaverissa käydään läpi oppilaan koulutilannetta pedagogisen selvityksen avulla ja pohditaan erityisen tuen päätöksen tarvetta. Mikäli siihen päädytään, koulun rehtori tekee virallisen hallintopäätöksen. Samalla päätetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä ja yksilöllistettävät oppiaineet sekä muut tukitoimet.
Muuramen kunnassa ei ole tällä hetkellä joustavaa perusopetusta mutta yhteistyötä tehdään mm. Valteri-koulun, Kukkulan koulun sekä muiden vaativaa erityistä tukea tarjoavien tahojen kanssa.
Nisulanmäen koulussa Kukkulan koulun konsultaatioapua käytetään tarvittaessa tehostetun ja erityisen tuen toteuttamisessa. Sairaalakoulussa opiskelevan oppilaan asioissa yhteyshenkilönä toimii luokanohjaaja ja erityisopettaja.
Mäkelänmäen koulussa noudatetaan kunnan yhteistä linjaa. Pääasialliset toimijat ja asioiden koordinoijat ovat erityisopettajat, jotka ovat yhteydessä moniammatillisten yksilökohtaisten tapaamisten koollekutsujia. Erityiskoulujen konsultointiin liittyvät maksut ja oppilaspaikkojen järjestelyt ovat rehtorin vastuulla.
Kinkomaan ja Isolahden kouluissa noudatetaan Muuramen kunnan yhteistä ohjeistusta moniammatillisesta yhteistyöstä tehostetun ja erityisen tuen yhteistyössä. Aloite Valteri- ja Kukkulan koulun jaksoille tulee yleensä opiskeluhuoltohenkilöstöltä, erityisopettajalta tai joskus huoltajalta. Erityisopettaja ottaa yhteyttä yhteistyötahokouluun ja selvittää tukikäyntiä, tukijaksoa tai oppilaspaikkaa. Rehtori, kuultuaan ensin erityisopettajaa ja/tai ohr-henkilöstöä, esittelee tarpeen sivistysjohtajalle, joka päättää tukikäynnistä, tukijaksosta tai oppilaspaikan hakemisesta ja allekirjoittaa tarvittavan maksusitoumuksen.
|
Yhteistyö muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi
Opiskeluhuollon yhteisöllistä toimintaa ja nuorten osallisuutta edistetään yhdessä kunnan ja seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön sekä eri järjestöjen kanssa mm. · yhteistyöllä Muuramen seurakunnan kanssa (esim. päivystys yläkoululla, rippikouluyhteistyö) · luokkien tsemppipäivässä (srk, nuorisotoimi, opiskeluhuolto) · kerhotoimintana · nuorisovaltuuston toimintana · Ankkuri-työryhmässä (poliisin ennaltaehkäisevä ryhmä)
Opiskeluhuollon toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä oppilaan ohjauksen kanssa opetuksen nivelvaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa.
Nisulanmäen koulussa yhteistyötä tehdään kaikkien tarvittavien tahojen kanssa tilanteen niin vaatiessa. Lastensuojeluilmoitukset tehdään pääsääntöisesti kirjallisina. Yhteistyötä lastensuojelun kanssa tehdään heti, kun koulun tukimuodot eivät riitä. Väkivaltatilanteista tehdään aina rikosilmoitus ja lastensuojeluilmoitus. Nuorisotoimen kanssa tehdään yhteistyötä resurssien puitteissa.
Mäkelänmäen koulussa noudatetaan kunnan yhteisiä käytänteitä ja osallistutaan Lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyvien ryhmien kokouksiin. Opettajien vastuulla on oppilaisiin liittyvät yksittäiset kontaktit muihin viranomaisiin ja yhteistyötahoihin.
Kinkomaan ja Isolahden kouluissa noudatetaan kunnan linjausta ja yhteistyössä pyritään olemaan joustavia sekä pyritään pitämään monipuolisena. Kinkomaalta on ollut edustus mm. nuorisotoimen yhteistyökokouksissa.
|
Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon periaatteista ja toiminnasta tiedottaminen oppilaille, huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyötahoille.
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma löytyy liitteenä Muuramen kunnan opetussuunnitelmista pedanetista ja esiopetuksen osalta e-perusteista. Tietoa jaetaan myös Wilma-viestein ja vanhempainilloissa. Yhteistyötahoille tiedotetaan yhteisissä tapaamisissa mm. nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa sekä yhteisöllisten opiskeluhuoltoryhmien tapaamisissa, joihin kutsutaan vähintään kerran vuodessa myös muita yhteistyötahoja.
Lukuvuoden alussa kerrataan henkilökunnan kanssa koulukiusaamisen, väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen sekä häirinnän määritelmät ja ennaltaehkäisemis- ja puuttumissuunnitelmat. Uusille työntekijöille nämä asiat selvitetään perehdytyksen yhteydessä. Oppilaille kerrotaan lukuvuoden alussa, että Muuramen koulut ovat kiusaamista vastustavia kouluja ja että kiusaamiseen, väkivaltaiseen käyttäytymiseen, aggressiivisuuteen ja häirintään puututaan toimintasuunnitelman mukaisesti. Oppilaita muistutetaan asiasta pitkin vuotta esim. teematunneilla. Huoltajia tiedotetaan koulun kiusaamisen, väkivallan, aggressiivisen käyttäytymisen ja häirinnän vastaisesta toimintasuunnitelmasta koulun verkkosivuilla ja vanhempainilloissa. Tiedottamisesta ja perehdyttämisestä vastaavat rehtorit.
Suunnitelman toimivuutta arvioidaan koulun opiskeluhuoltoryhmässä. Suunnitelma päivitetään aina tarvittaessa ja ainakin opetussuunnitelmapäivitysten yhteydessä. Suunnitelman toteutumista arvioidaan opetuksen järjestäjän toimesta säännöllisin väliajoin osana opetuksen ja kasvatuksen johtoryhmän toiminnan arviointia.
Kaikilla kouluilla noudatetaan kunnan yhteisiä käytänteitä ja rehtorit kantavat päävastuun tiedottamisesta kaikille osapuolille.
|
- Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma
Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus88. Turvallisuuden varmistaminen edellyttää opetuksen järjestäjältä suunnitelmallista toimintakulttuurin kehittämistä, yhteistä valmistelua ja yhteisten toimintatapojen luomista koulujen kanssa. Opetuksen järjestäjä perehdyttää henkilöstönsä ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset toimintatapoihin erilaisissa ongelmatilanteissa sekä huolehtii tiedottamisesta ja suunnitelmien päivityksestä.
Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan erikseen toimenpiteet väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi, niiden esiintyvyyden seuraamiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumiseksi sekä jälkiseurannan edellyttämät käytänteet. Suunnitelmassa kuvataan opettajan tai rehtorin velvoite ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Lisäksi kuvataan toimintatavat tukea tarvitsevan oppilaan (teon kohde ja tekijä) ohjaamiseksi opiskeluhuoltopalveluihin. Kuvaus yhteistyöstä huoltajien kanssa sekä viranomaisyhteistyö ml. toimintatavat koskien ilmoitusvelvollisuutta sosiaalitoimeen ja/tai poliisille ovat osa suunnitelmia.
Kiusaamisen vähentäminen ja ennaltaehkäiseminen (yleiset toimenpiteet)
Kiusaamisesta on kyse silloin, kun yhdelle ja samalle henkilölle aiheutetaan tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä. Pahaa mieltä aiheuttavat joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua. Kiusaaminen voi olla sanallista (esim. nimittelyä, haukkumista), fyysistä (esim. tönimistä, lyömistä) tai epäsuoraa (esim. oppilas jätetään toistuvasti ryhmän ulkopuolelle ja hänestä puhutaan pahaa selän takana). (Salmivalli 1998).
Kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ja vähentämisessä käytetään yleisiä toimenpiteitä, jotka kohdistuvat oppilaisiin sekä henkilökuntaan ja huoltajiin. Kiusaamistapausten tultua ilmi otetaan käyttöön kohdennetut toimenpiteet, joiden tarkoituksena on saada kiusaaminen loppumaan. Kiusaamisen vähentämisessä ja ennaltaehkäisemisessä korostetaan koko henkilökunnan ja jokaisen oppilaan vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista. Kiusaamista sivusta seuraaville oppilaille tarjotaan keinoja tukea kiusattua ja osoittaa, että he eivät hyväksy kiusaamista. Kiusattua oppilasta rohkaistaan rajojen asettamiseen. Oppilaita, huoltajia ja henkilökuntaa rohkaistaan kertomaan havaitsemistaan kiusaamistapauksista. Kouluissa osallistutaan kiusaamisenvastaisiin kansallisiin ja alueellisiin kampanjoihin.
Henkilökunta · Lukuvuoden alussa kerrataan koulukiusaamisen määritelmä sekä ennaltaehkäisemis- ja puuttumissuunnitelma. · Kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään toimenpiteiden suunnittelussa · Jokainen puuttuu epäilemäänsä tai havaitsemaansa kiusaamiseen toimintasuunnitelman mukaisesti sekä huolehtii osaltaan kiusaamistapausten jälkiseurannasta. · Oppilaita ohjataan toista kunnioittavaan käytökseen, ryhmäytymiseen ja kaverisuhteiden edistämiseen päivittäisessä työssä ja lukuvuoden aikana mm. luokanopettajan tai -valvojan teematunneilla, päivänavauksissa jne.
Oppilaat · Oppilaille kerrotaan lukuvuoden alussa, että koulu on kiusaamista vastustava koulu ja että kiusaamiseen puututaan toimintasuunnitelman mukaisesti välittömästi. · Oppilaita rohkaistaan tuomaan ilmi havaintojaan koulukiusaamisesta. · Hyvästä yhteishengestä ja kiusaamattomuudesta muistutetaan pitkin lukuvuotta esim. päivänavauksissa tai teemapäivinä. · Teematunteja (esim. vuorovaikutus ryhmässä ryhmäytymisen ja toverisuhteiden edistämiseksi, toisen huomioiva käytös, itsensä arvostaminen, kiusaamisen muodot ja mekanismit, kiusaamisen seuraukset ja vastavoimat eli erilaiset keinot tukea ja puolustaa kiusattua). · Aihetta käsitellään monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. · Kiusaamista kartoitetaan koulussa säännöllisillä kyselyillä. · Oppilas voi osallistua aktiivisesti kiusaamisenvastaiseen toimintaan hakeutumalla kummioppilas-, tukioppilas- ja/tai oppilaskuntatyöhön.
Huoltajat ja yhteistyökumppanit · Huoltajia ja yhteistyökumppaneita kehotetaan ottamaan aktiivisesti yhteyttä kouluun, mikäli he kuulevat tai huomaavat merkkejä koulukiusaamisesta. · Huoltajia tiedotetaan koulun kiusaamisenvastaisesta toimintasuunnitelmasta koulun verkkosivuilla sekä vanhempainilloissa.
Kiusaamiseen puuttuminen (kohdennetut toimenpiteet) Kohdennettuihin toimenpiteisiin ryhdytään kiusaamistapauksen tultua ilmi. Kohdennetuilla toimenpiteillä tarkoitetaan aikuisten puuttumista esiin tulleeseen kiusaamiseen sekä avun ja tuen tarjoamista kiusatulle oppilaalle.
Kiusaamiseen puuttumismallimme on: Asian selvittäminen Selvittämisen apuna voi käyttää seulontakaavaketta. 2) Arvioidaan voidaanko kiusaamistapaus antaa Verson selvitettäväksi. 3) Aikuiset kartoittavat tilanteen keskustelemalla kiusatun ja kiusaajan/kiusaajien kanssa erikseen. Kiusattua tuetaan mm. tukiverkoston muodostamisessa. Kiusaajilta vaaditaan kiusaamisen lopettamista ja heille annetaan mahdollisuus käytöksensä muuttamiseen. 4) Asiasta täytetään Wilmassa lomake, jonka huoltaja käy kuittaamassa.
Asian perusteellisempi käsittely · Mikäli kiusaaminen puuttumisesta huolimatta jatkuu edelleen, asia siirtyy perusteellisempaan käsittelyyn, jossa on paikalla esim. rehtori, koulukuraattori, luokanopettaja tai –valvoja tai erityisopettaja · Rehtori puhuttelee oppilaan ja kiusaamisesta seuraa mahdollisesti rangaistus. · Kiusaamisen jatkumisesta tiedotetaan huoltajia, opettajia ja muuta henkilökuntaa. · Tarvittaessa asiaa selvitellään luokassa ja myös ryhmää vastuutetaan. · Kiusaamistilanteen edelleen jatkuessa asianomaisten huoltajat kutsutaan neuvotteluun, jossa suunnitellaan kiusatun ja kiusaajan tarvitsemaa apua. Keinona voi olla esim. kiusaajan luokka- tai koulusiirto. · Rehtori päättää kirjallisen varoituksen antamisesta kiusaajalle tai vie määräaikaisen erottamisen lautakunnan käsittelyyn. Määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee olla edustettuna käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa opetustoimesta vastaavassa toimielimessä, jollei sosiaalihuollosta vastaava toimielin arvioi läsnäolon olevan ilmeisen tarpeetonta. · Tarvittaessa otetaan yhteyttä muihin viranomaisiin (poliisi, sosiaaliviranomaiset, 112) · Tarvittaessa asia siirretään Keski-Suomen sovittelutoimistoon Kurinpitokeinot ja turvaamistoimenpiteet perusopetuksessa
Tupakointi ja päihteet – toimintamallin päivitys: Päihteidenkäytön havainnut henkilö tai muu sovittu henkilö kutsuu koolle yhteisneuvottelun. Koulun oppilashuoltoryhmä korvataan yksilön opiskeluhuoltoryhmän kokoontumisella.
Häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen Häirintä on huonoa, epäasiallista kohtelua, joka voi ilmetä esimerkiksi kiusaamisena tai seksuaalisena häirintänä. Kiellettyä häirintää on sellainen epäasiallinen kohtelu, josta voi olla vaaraa tai haittaa turvallisuudelle tai terveydelle. Häirintä on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa toista alistavaa toimintaa tai käyttäytymistä. Se on aina lain ja yleisen hyvän tavan vastaista ja siten vastuutonta ja kiellettävää käyttäytymistä. Häirintää voi tapahtua myös verkossa tai sosiaalisessa mediassa.
Häirintään suhtaudutaan Muuramen kouluissa vakavasti ja siihen pyritään puuttumaan välittömästi. Häirintää ehkäistään samoilla toimilla kuin kiusaamistakin. Häirintään puuttuu ensiksi se aikuinen, jonka tietoon häirintä tulee. Hän selvittää tilannetta ja puhuttelee häiritsijää. Tarvittaessa ja vakavissa häirintätilanteissa edetään kiusaamisen puuttumismallin mukaisesti.
Väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen Väkivallalla voi olla useita eri muotoja ja ne voivat esiintyä eri aikaan tai kaikki samaan aikaan. Väkivaltaa voi olla puolisoiden välillä, se voi kohdistua lapsiin tai sitä voivat harjoittaa sisarukset tai sukulaiset toisiaan kohtaan. Vaikka lapsi ei olisi itse väkivallan kohteena, vaan näkisi sitä esimerkiksi kotona, on se hänelle yhtä haitallista kuin jos hän olisi itse sen kohteena. Väkivalta otetaan puheeksi aktiivisesti opiskeluhuollon palveluissa. Muuramen koulujen toimintaohje pari- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen käsikirjaa hyödynnetään.
Muuramen kouluissa noudatetaan koskemattomuussääntöä ja väkivaltaan ja aggressiiviseen käyttäytymiseen suhtaudutaan ehdottoman tuomitsevasti. Väkivaltaisen ja aggressiiviseen käyttäytymiseen puututaan välittömästi, koska jokaisella oppilaalla ja henkilökunnan jäsenellä on oikeus turvalliseen koulupäivään (PoL §29). Väkivaltaa ja aggressiivista käyttäytymistä ehkäistään samoilla toimilla kuin kiusaamistakin (koskemattomuussääntö).
Väkivaltaan ja aggressiiviseen käyttäytymiseen puututaan seuraavasti: Akuutin tilanteen hoitaminen
-Uhkatilanne on pyrittävä rauhoittamaan päättävästi puhumalla. -Aloita tarvittaessa ensiapu. -Hanki aina avuksi muita aikuisia. -Vakavissa vaaratilanteissa soita hätänumeroon 112. -Ilmoita rehtorille
Tilanteen hoitaminen jälkeenpäin -Koulun kriisiryhmä organisoi laajan häiriötilanteen hoitamisen.
Muuramen kunnan perusopetuksessa on käytössä toimintaohje koulun henkilöstölle lasta tai nuorta koskevassa väkivaltatilanteessa tai seksuaalirikosepäilyssä. https://peda.net/muurame/ojkt/pdf-tiedostot/vjst
Nisulanmäen koulussa kiusaamistapausten käsittelystä on tiedotettu huoltajia ja oppilaita Wilmassa olevalla tiedotteella. Vakavampien kiusaamistapausten selvittelystä vastaavat Kamu-ryhmän opettajajäsenet.
Mäkelänmäen, Kinkomaan sekä Isolahden kouluissa noudatetaan kunnan ohjeistusta. Pienempiä häirintä- ja kiusaamistapauksia hoidetaan Vertaissovittelun (Verso) käytänteillä, johon on koulutettu sekä henkilöstöä että oppilasvastaavia. Vaativammat tilanteet kuuluvat opetushenkilöstön hoidettavaksi. Läpäisyperiaatteella käydään läpi luokissa turvataitoja ja nettiin liittyviä suojaavia periaatteita. Näissä hyödynnetään oppimateriaalina etenkin poliisin ja lastensuojelun tuottamia sisältöjä.
|
Kriisisuunnitelma (suunnitelma kriisi-, uhka- ja vaaratilanteiden varalle)
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyy kriisisuunnitelma, jossa kuvataan toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Suunnitelmassa kuvataan kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat kriisitilanteissa sekä toimintavalmiuksien harjoittelu. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan tämän kokonaisuuden johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako. Suunnitelmassa kuvataan sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä opetuksen järjestäjän ja koulun välisen tiedottamisen periaatteet. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä hyvinvointialueen ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset sekä psykososiaalisen tuen järjestämisen periaatteet.91
Suunnitelmassa hyödynnetään kuntakohtaisia ohjeistuksia.
Toiminta kriisi-, uhka- ja vaaratilanteissa
Muuramessa koulujen turvallisuuskansioon kuuluvat pelastussuunnitelma, kriisisuunnitelma ja opiskeluhuollon suunnitelma. Erilaiset toimintamallit, koulujen järjestyssäännöt ja ohjeet koulupäiviksi täydentävät näitä suunnitelmia.
Pelastussuunnitelma koskee fyysisiä uhka- ja vaaratilanteita; se ei ota niinkään kantaa huolenpitoon. Pelastussuunnitelmassa on tietoa esim. tulipalon, myrkkykaasun tai uhkaavan henkilön varalle. Koulujen pelastussuunnitelmat ovat osa kunnan pelastussuunnitelmaa. Kunnassa on sitä varten laadittu oma tarkastus- ja ylläpitosuunnitelma.
Koulujen kriisisuunnitelmissa on ohjeita yksilön ja kouluyhteisön äkillisiä kriisejä varten esimerkiksi katastrofien tai järkyttävien tapahtumien käsittelemiseksi. Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Kriisisuunnitelmassa on myös tietoa ongelmien tunnistamiseksi. Kriisisuunnitelman ovat laatineet kunkin koulun kriisiryhmän jäsenet.
59 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § (377/2022)
60 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § ja 4 §
61 Terveydenhuoltolaki 15 a § (378/2022) ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 § (377/2022)
62 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
63 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 §
64 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
65 Terveydenhuoltolaki 15 a § (378/2022)
66 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
67 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
68 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
69 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15 § ja 17 § ja terveydenhuoltolaki 16 § (1326/2010)
70 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 6 §
71 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 §
72 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 § (1501/2016)
73 Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022)
74 Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16 § ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 12 §
75 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 §
76 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.
77 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 §
78 EU:n tietosuoja-asetus (679 /2016), tietosuojalaki (1050/2018), laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 22 § (377/2022) ja 23 §, perusopetuslaki 40 § (1288/2013), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812)
79 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 16 § (377/2022)
80 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 §
81 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 20 § (377/2022) ja 21 §
82 Perusopetuslaki 36 § 3 mom. ja 36 h § (163/2022)
83 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 7 §
84 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 §
85 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
86 Perusopetuslaki 16 a § ja 17 § (1288/2013)
87 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 11 §
88 Perusopetuslaki 29 § (1267/2013)
89 Perusopetuslaki 29 § (163/2022)
90 Perusopetuslaki 40 §, oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 §, lastensuojelulaki (417/2007) 25 § ja sosiaalihuoltolaki 1301/2014) 35 §
59 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
60 Terveydenhuoltolaki 15 a § (378/2022)
61 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
62 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
63 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
64 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
65 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15 § ja 17 § ja terveydenhuoltolaki 15 § (1326/2010)
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskeluhuoltosuunnitelma
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskeluhuollon järjestämistä ja toteuttamista koskevat samat periaatteet ja oppilaita samat oikeudet kuin perusopetuksen oppilaille annettavassa opiskeluhuollossa. Opetuksen järjestäjällä tulee olla oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämä opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma, jonka laatimisesta on määrätty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (määräys 4/011/2014).
Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaalla on oikeus opetukseen osallistumisen edellyttämään maksuttomaan opiskeluhuoltoon (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 9 §). Yhteisön ja yksittäisten oppilaiden terveydestä, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen ulottuu kaikkeen koulutyöhön.
Opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää yhteisöllistä työtä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ammattilaisten yhteinen tehtävä. Lisäksi oppilailla on oikeus opiskeluhuoltopalveluihin, joita ovat kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § ja 4 §). Opiskeluhuoltopalvelut järjestetään lähipalveluna, jolle opetuksen järjestäjän tulee tarjota asianmukaiset tilat (terveydenhuoltolaki 15 a § (378/2022) ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 § (377/2022)).
Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa perusopetukseen valmistavan opetuksen yhteisöllistä toimintakulttuuria ja ensisijainen tapa toteuttaa opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuoltotyötä ohjaa oppilaan edun ensisijaisuus (YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989).
Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen ja hyvinvointialueen suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § (377/2022)), kuten perheen kotoutumissuunnitelmasta vastaavan tahon kanssa. Opiskeluhuoltotyössä turvataan oppilaan ja huoltajan osallisuus, työskentelyn luottamuksellisuus sekä kunnioittava vuorovaikutus. Osallisuuden varmistamiseksi huolehditaan tarvittavista tulkitsemispalveluista.
Opiskeluhuollon toimintatavoista ja palveluista tiedotetaan suunnitelmallisesti. Huoltajille annetaan tietoa myös suomalaisen koulutusjärjestelmän sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatavoista ja saatavuudesta. Tiedottamisen ymmärrettävyys on tärkeä varmistaa.