jonka mukaan kaikella ihmisen kasvulla ja kehityksellä on omat herkkyyskautensa. Ikäkausipedagogisissa tulkinnoissa keskeistä on niin sanotut seitsenvuotiskaudet. Tämä perustuu ihmisluonnon fyysisen, tajuisen ja itsetajuisen puolen erotteluun siten, että kasvun painopiste siirtyy iän mukana tasolta toiselle. Toisin sanoen opetusmenetelmät muuttuvat sitä mukaan, kun lapsi muuttuu ja kehittyy.
Steinerkasvatuksen liiton puheenjohtajanakin toiminut Jarno Paalasmaa luonnehtii steinerpedagogiikkaa näin: "Steinerpedagogiikan vahvuutena voi pitää sen teoreettista taustaa; erityisesti vapauden filosofiaa ja siihen sisältyvää eettisen individualismin ideaa, tietoteoriaa, ihmiskäsitystä ja arvoja. Ihmiskäsityksellä on konkreettiset seurauksensa käytännön sovelluksina. Niin sanottuun valtavirran koulumaailmaan verrattuna steinerkoulu profiloituu ihmisen tunne-elämää ja vuorovaikutustaitoja sekä taidetta ja toiminnallisuutta eli ylipäätään aktivoivaa kasvatusta painottavana kouluna.
Tunne- ja vuorovaikutustaitoja kehitetään alaluokilla mm. taidekasvatuksella ja eläytymiskykyä lisäävien satujen kertomisella. Satujen ja tarinoiden kuuntelu luo sisäisiä mielikuvia (lapsi kuvittaa mielessään satua), ja nämä mielikuvat synnyttävät tutkijoiden mukaan kyvyn empatiaan. Hyvä satu laajentaa tietoisuutta ja muokkaa käsitystä hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä. Tarinat opettavat tunteiden käsittelyä ja niiden kuunteleminen on hyvä lääke nyky-yhteiskunnassa yleiseen välinpitämättömyyteen. Pelkän älyn kehittämisen lisäksi kasvatetaan tunneälyä eli sydämen sivistystä. Myös draamapedagogiikkaa hyödynnetään paljon. Ilmaisutaidon lisäksi opitaan ryhmätyöskentelyä ja toisten huomioon ottamista.
Suorituspainotteisen ja egoistisenkin kulttuurin aikana koulutuspolitiikassa on usein korostunut liikaa hyötyarvo. Pitää olla tehokas, nopea ja paras. Steinerkouluissa ihmis- ja lapsilähtöisyydellä ymmärretään myös kiireettömyyttä, rauhaa ja turvallisuutta. Steinerkoulun perimmäisenä päämääränä ei ole ihmisen sopeuttaminen tehokkaaseen yhteiskuntaan, vaan ihmiseksi kasvaminen."
”Koulussa ei ole kysymys täydellisen
kasvatuksen saamisesta, vaan siitä,
että valmistaudutaan saamaan se elämältä.”
Rudolf Steiner
