Svenskfinland och svenskspråkiga ortnamn
Oletko kenties ajanut autolla jossain päin Suomea ja huomannut, että tiekylteissä ylimmäisenä on ruotsinkielinen nimi? Tällöin olet mitä luultavimmin tullut alueelle, jossa enemmän ruotsinkielistä väestöä verrattuna suomenkielisiin. Kun kaksikielisellä alueella on enimmän suomea puhuvia, tulee ruotsinkielinen paikannimi toisena.
Ahvenanmaa on ainut yksikielinen ruotsinkielinen alue Suomessa. Muut kunnat, joissa ruotsia puhutaan, ovat kaksikielisiä, joko ruotsi tai suomi enemmistökielenä.
"Kunta on kaksikielinen, jos toiskielisiä on 8 % tai vähintään 3 000 henkeä tai jos valtioneuvosto jonkin kunnan valtuuston esityksestä päättää julistaa kunnan kaksikieliseksi. Kaksikielistä kuntaa ei saa määrätä yksikieliseksi, ellei toiskielisten määrä ole vähentynyt 6 %:iin tai sitä pienemmäksi." (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/ruotsinkieliset_kuntien_nimet)
Tutustutaan alla olevaan karttaan.
Kuva:Aaker
Kartassa sinisellä väritetty alue on nk. Svenskfinland, jossa suurin osa Suomen ruotsinkielisestä väestöstä asuu. Svenskfinland on jaettu Ahvenanmaan lisäksi kolmeen alueeseen: Österbotten= Pohjanmaa, Åboland= Turunmaa ja Nyland= Uusimaa.
Etenkin Vaasan seudulla ruotsin kielen vaikutus on heijastunut siellä puhuttavaan suomeen ja murteeseen on ilmestynyt paljon ruotsin kielestä johdettuja ilmaisuja. Kokeile arvata mitä hauskat murreilmaisut tarkoittavat! Tehtävä liitteenä.
Täällä voit kuunnella Suomen ruotsinkielisillä alueilla puhuttavaa puhekieltä.
On olemassa myös Svenskfinlandista erillään sijaitsevia paikkoja, joissa tavataan ruotsinkielistä väestöä. Näitä 16 paikkakuntaa kutsutaan kielisaariksi (språköar), koska ne sijaitsevat kuin saaret suomenkielisen meren keskellä. Näistä neljä ruotsinkielisen väestön määrän mukaan suurinta ovat Tampere, Oulu, Pori ja Kotka (kartassa punaisella). Pienempinä kielisaarina voidaan pitää myös seuraavia paikkakuntia: Eura, Hyvvinkää, Jyväskylä, Kerava, Kouvola, Lahti, Nurmijärvi, Uusikaupunki, Hämeenlinna, Tuusula, Varkaus ja Vihti (kartalla vihreällä), joista kaukista löytyy ruotsinkielinen koulu.
Aivan kaikilla Suomen paikkakunnilla sitä ei ole, mutta hyvin monella yksikieliselläkin paikkakunnalla on oma ruotsinkielinen nimensä. Tee tehtävä liitteistä ja kokeile, osaatko yhdistää ruotsinkielisen nimen oikeaan paikkakuntaan.
Myös täällä voit kokeilla yhdistää suomen- ja ruotsinkieliset paikannimet toisiinsa.
Ahvenanmaa on ainut yksikielinen ruotsinkielinen alue Suomessa. Muut kunnat, joissa ruotsia puhutaan, ovat kaksikielisiä, joko ruotsi tai suomi enemmistökielenä.
"Kunta on kaksikielinen, jos toiskielisiä on 8 % tai vähintään 3 000 henkeä tai jos valtioneuvosto jonkin kunnan valtuuston esityksestä päättää julistaa kunnan kaksikieliseksi. Kaksikielistä kuntaa ei saa määrätä yksikieliseksi, ellei toiskielisten määrä ole vähentynyt 6 %:iin tai sitä pienemmäksi." (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/ruotsinkieliset_kuntien_nimet)
Tutustutaan alla olevaan karttaan.

Kartassa sinisellä väritetty alue on nk. Svenskfinland, jossa suurin osa Suomen ruotsinkielisestä väestöstä asuu. Svenskfinland on jaettu Ahvenanmaan lisäksi kolmeen alueeseen: Österbotten= Pohjanmaa, Åboland= Turunmaa ja Nyland= Uusimaa.
Etenkin Vaasan seudulla ruotsin kielen vaikutus on heijastunut siellä puhuttavaan suomeen ja murteeseen on ilmestynyt paljon ruotsin kielestä johdettuja ilmaisuja. Kokeile arvata mitä hauskat murreilmaisut tarkoittavat! Tehtävä liitteenä.
Täällä voit kuunnella Suomen ruotsinkielisillä alueilla puhuttavaa puhekieltä.
On olemassa myös Svenskfinlandista erillään sijaitsevia paikkoja, joissa tavataan ruotsinkielistä väestöä. Näitä 16 paikkakuntaa kutsutaan kielisaariksi (språköar), koska ne sijaitsevat kuin saaret suomenkielisen meren keskellä. Näistä neljä ruotsinkielisen väestön määrän mukaan suurinta ovat Tampere, Oulu, Pori ja Kotka (kartassa punaisella). Pienempinä kielisaarina voidaan pitää myös seuraavia paikkakuntia: Eura, Hyvvinkää, Jyväskylä, Kerava, Kouvola, Lahti, Nurmijärvi, Uusikaupunki, Hämeenlinna, Tuusula, Varkaus ja Vihti (kartalla vihreällä), joista kaukista löytyy ruotsinkielinen koulu.
Aivan kaikilla Suomen paikkakunnilla sitä ei ole, mutta hyvin monella yksikieliselläkin paikkakunnalla on oma ruotsinkielinen nimensä. Tee tehtävä liitteistä ja kokeile, osaatko yhdistää ruotsinkielisen nimen oikeaan paikkakuntaan.
Myös täällä voit kokeilla yhdistää suomen- ja ruotsinkieliset paikannimet toisiinsa.